Oscar Busch

Ajatuksemme

Lyhennelmä

Hyvin yleinen on luulo, että ajatuksemme ovat merkityksettömiä omalle kehityksellemme, eivätkä vaikuta toisiin. Tämä on hirveä erehdys... Usein toistettu ajatus muuttuu pian haluksi, joka lyö leimansa luonteeseemme ja näkyy teoissamme. Jos joku tottuu ajattelemaan epäpuhtaasti, hän joutuu pian epäpuhtaitten himojen orjiksi, ja ne vuorostaan synnyttävät likaisia tekoja. Toisaalta puhtaat ja ylevät ajatukset suuntaavat halumme korkeammalle ja johtavat hyviin tekoihin. Ajatukset luovat luonteen ja määräävät lähimmän kehityksemme suunnan. Ajatus on rakentaja, joka muodostaa olemuksemme ja luo tulevaisuutemme. Tämä työ jatkuu keskeytyksettä sekä kuolemanjälkeisessä elämässä että tulevissa maaelämissä. Näin nykyiset ajatuksemme määräävät suureksi osaksi seuraavan jälleensyntymisemme kohtalot.

Harjaantukaamme pitämään ajatuksemme kurissa. Se ei ole helppoa. Aluksi täytyy tottua hallitsemaan ajatuksia. Tottumaton ajattelija antaa ajatusten liehua hyödyttömästi asiasta toiseen. Jokapäiväisen harjoituksen avulla on opittava pysymään määrätyssä ajatusaiheessa. Ei siten, että tarkoituksettomasti paneutuisi mihin ajatuskuvaan tahansa, vaan on valittava mieltä kiinnittävä aihe, antaa ajatusten seuloa sitä, etsiä syitä ja suunnitella vaikutuksia, luoda uusia yhdistelmiä ja vetää esiin sen eri mahdollisuudet. Sanalla sanoen on totuttauduttava ajattelemaan kestävästi, selvästi ja järjellisesti sitä, mitä parhaillaan pohtii. Ei ole välttämätöntä sulkeutua pois ympäristöstä ja antaa yksinäisyydessä ajatuksen kohdistua johonkin enemmän tai vähemmän ikävään konkreettiseen kohteeseen, sillä jokapäiväinen elämämme ja oma sisäinen itsemme on niin rikas ja antaa niin paljon työtä ajatuksillemme, ettei tarvitse etsiä kohteita niille tai väsyttää niitä arvottomilla ajatuskohteilla. Tarvitaan mielen tasapainoa ja sisäistä rauhaa, että häiriintymättä voi pysyä kuohuvan elämän keskellä samassa ajatuskohteessa. Tahdon tulee karaista ajatusta, jotta se tulisi joustavaksi, voimakkaaksi ja kestäväksi. Silloin siitä muodostuu kehityksemme vahvin kohottaja, ja se lyö pian leimansa luonteeseemme ja johtaa älyvoimamme niille aloille, jonne henki kaipaa.

Kun kuulet esimerkiksi jonkun ihmisen tylysti tuomitsevan toista, ajattele hänestä hyvää, ehkä hänellä oli kestettävänä kiusauksia, joita kukaan ei saanut aavistaa. Muista, että hän on ikuisuusolento, jolla voi olla synkkä menneisyys, mutta joka on nyt todennäköisesti korkeammalla kuin ennen ja jolla varmasti on valoisa tulevaisuus. Ajattele, että voit auttaa häntä hiukkasen puolustuksellasi. Tee niin kerta toisensa jälkeen, ja silloin luovut pian tavasta puhua pahaa lähimmäisestäsi, ja tunnet yhä enemmän olevasi yhtä veljiesi kanssa – ei ainoastaan tietopuolisesti vaan myös todellisuudessa. Tunnet heidän onnensa olevan sinunkin onnesi. Et tee tätä turhaan, hyväntahtoisuus lähimmäisiäsi kohtaan tulee toiseksi luonnoksesi palatakseen kerran syyn ja seurauksen lain mukaan takaisin valmistaen sinulle monta miellyttävää kokemusta.

Antaessasi tilaa pahoille ja häijyille ajatuksille, vihastuessasi lähimmäiseesi ja toivoessasi tälle pahaa, vedät ikuisen olemuksesi kylmään ja pimeään, jossa sen hyvät idut eivät voi kasvaa, siellä henkesi surkastuu. Eikä tässä kyllin; paha, jota muista ajattelet, kääntyy pahoina ajatuksina takaisin itseesi, saat itse kokea katkerasti ihmisten häijyyden. Todella vedät puoleesi pahan ilmakehän, niin kutsutun auran loukkaamiltasi henkilöiltä ja muiltakin – sellainen on karman laki. Teet näet itsesi vastaanottavaksi tiellesi osuville huonoille ajatusvirtauksille.

Ajatuksemme eivät vaikuta ainoastaan itseemme, vaan myöskin enemmän tai vähemmän ympäristöömme, jopa henkilöihin, joita emme koskaan ole kohdanneet. Se kuulostaa ihmeelliseltä, mutta sillä on fyysisellä tasolla vastaavaisuutensa langattomassa lennättimessä. Marconin lennätin lähettää voimakkaita samankeskisiä sähköaaltoja kaikkiin suuntiin, ja kohdatessaan etäisenkin koneen, joka on viritetty samalle aaltopituudelle kuin lähettäjä, nämä voivat aikaansaada siinä saman värähtelyn, niin ajatuskin, joka singottiin "lähettäjästä", tulee vastaanotetuksi ja aiheuttaa vaikutuksen vastaanottajassa. On huomattava, että kummankin tulee olla samanvireisiä, muuten ei onnistuta.

Niinpä lähettää ajatus, sekä hyvä että huono, samankeskisiä aaltoliikkeitä, jotka – jos ne ovat kyllin voimakkaita ja kohtaavat "ajatuskoneen", joka on samassa värähtelyssä kuin lähettäjäkin – synnyttävät vastaanottavissa aivoissa saman ajatuksen. Mutta aivoihin, jotka eivät värähtele samoin kuin lähettäjän aivot, ne eivät vaikuta mitenkään. Jos joku esimerkiksi hautoo voimakkaasti murha-ajatusta, joka ei kuitenkaan koskaan muutu teoksi, niin näin syntyvät ajatusaallot aiheuttavat vastaanottavissa aivoissa samanlaisia ajatuksia ja kiihottavat niiden omistajan tuohon rikokseen. Paljon henkistä tartuntaa leviää tällä tavoin. Hän, joka herätti ajatuksen, joutuu karman lain mukaan vastaamaan osaltaan siitä teosta, vaikkei hän koskaan ole ollut tietoisesti tekemisissä rikoksentekijän kanssa. Ne, jotka yhteinen vastuunalaisuus tietämättään liittää toisiinsa, johdetaan tulevassa maaelämässä yhteen sovittamaan velkaansa.

Samalla tavoin voi joku, joka tahtoo auttaa lähimmäisiään, mutta on varaton, herättää ajatuksillaan, jotka silloin ovat usein rukouksen muodossa, jonkun henkilön osanoton, joka voi ja tahtoo auttaa, vaikkeivät he muuten tule toistensa yhteyteen. Tietysti he saavat yhdessä jakaa hyvän tekonsa seurauksetkin. Kuinka usein näemmekään tämän kaltaisia rukouksen kuulemisia.

Ajatuksen siirtyminen etäisiin seutuihin ilman näkyvää välittäjää edellyttää maailmankaikkeuteen levinneen kimmoisan aineen, jonka ajatus saa värähtelemään. Samoin kuin ääni tarvitsee ilmaa voidakseen kaikua joka suuntaan, meidän on otaksuttava voidaksemme selittää langattoman lennättimen, että on olemassa äärettömän hieno väliaine, eetteri, jonka tavattoman nopeat aaltoliikkeet kuljettavat sähkötyksen koneesta toiseen. Mutta koska ajatuksen siirtoa voi parhaiten verrata langattoman lennättimen toimintaan, täytyy meidän otaksua myös ajatusta välittävän väliaineen olemassaolo, aineen, jonka laatua tuskin voimme käsittää. Ehkä joskus saamme siitä selvyyttä, jos tiede toden teolla alkaa tutkia salaisia ilmiöitä.

Jos siis ajatus vaikuttaa etäälle, niin miten paljon voimakkaammin se vaikuttaakaan läheiseen ympäristöön. Nyt ymmärrämme vastuunalaisuutemme jokapäiväiselle ympäristöllemme. Tämä vastuunalaisuus on suuri etenkin lapsiin nähden. Heidän herkät mielensä muodostuvat helposti samanlaisiksi kuin vanhempien. Lapsiin eivät vaikuta ainoastaan tekojen esimerkki, vaan myös ajatusten, ja siitä kaikesta tulee meidän tehdä tili.

Voimme helpommin käsittää, että ajatus on älyllisen kehityksen vaikuttava voima, kun näemme ajatustyön tulokset lisääntyneessä tietomäärässä ja älykkyydessä, mutta ehkä ei tarpeeksi kiinnitetä huomiota ajatustyön merkitykselle kuolemanjälkeisessä elämässä. Muistakaamme kuolemattoman henkemme korjaavan jokaisesta maaelämästä sadon, joka ei milloinkaan häviä. Harjoitettujen tutkimuksien esiintuomat yksityiskohdat voivat hävitä, mutta saavutettu ajatuksen terävyys, käsityskyky ja johdonmukaisuus ovat hengen luovuttamatonta omaisuutta, joka ei voi hävitä, vaan joka jatkettujen tutkimusten kautta yhä kasvaa. Ja voimme olla varmoja siitä, että tutkimuksia jatketaan. Sen vuoksi on suorittamamme ajatustyö hyvä perustus tulevien elämien älylliselle kehitykselle. Se, joka esimerkiksi on lueskellut innolla matematiikkaa, voi ehkä seuraavassa maaelämässä esiintyä tämän alan tiedemiehenä. Mikään ei mene hukkaan. Tulevan toiminnan suunta riippuu ehkä siitä, mihin nyt etupäässä ajatukset suunnataan.

Olemme laajemmin käsitelleet kysymystä "ajatuksista", koska niiden suuri merkitys on yleensä jäänyt huomaamatta. On kuitenkin ilahduttava ajanmerkki, että tiedekin on alkanut kiinnittää huomiota tähän ja käsitellä siihen kuuluvia kysymyksiä, kuten näkyy seuraavasta fysiikan tutkija John Härdenin suorittamasta ja tämän tekijälle kuvailemasta kokeesta. Hän tahtoi tutkia Emil Du Bois-Reymondsin teoriaa, jonka mukaan lihaksemme johtavat sähköä ja elimistömme on siis sähkönlähde, joskin heikko. Hän tarttui kaksin käsin sähköjohdon molempiin napoihin, johdon, jossa ei ollut muuta sähkönlähdettä, mutta sen sijaan hyvin herkkä galvanometri. Ruumiinlämmöstä alkoi osoitin jo heilahdella osoittaen syntyvää sähköä, mutta pian se pysähtyi tasapainoasemaan. Kun hän koukisti käsivarttaan, osoittaja liikahti, ja kun hän ojensi käsivartensa, osoittaja kääntyi toiseen suuntaan. Näin hän oli todistanut, että lihasten toiminta synnyttää sähköä. Hän kuitenkin ajatteli, että lihasliike on tahdon toiminnan tulos ja sen perussyynä on siis ajatus. Olisiko mahdollista saavuttaa sama tulos vaikka fysiologista toimintaa ei suoritettaisi? Hän uudisti kokeen, ja galvanometrin neulan saavutettua tasapainoaseman, hän keskitti ajatuksensa käsivarren taivuttamiseen, pitäen kuitenkin tätä aivan liikkumatta, ja neula kääntyi samalle suunnalle kuin äsken joskin heikommin. Hän keskitti taas ajatuksensa käsivarren ojentamiseen, sitä liikuttamatta, ja neula kääntyi toiselle suunnalle. Hän toisti kokeen useita kertoja saaden saman tuloksen. Ollakseen varma asiastaan hän tahtoi tutkia sitä eräällä apulaisellaan, jonka hän tiesi viettävän vapaat hetket mielellään iloisessa seurassa. Osoittautui, että koe onnistui hyvin esimerkiksi torstaisin ja perjantaisin, mutta epäonnistui maanantaisin. Galvanometri osoitti siis miehen kykyä keskittyä tahtomaan. Parempaa todistusta siitä, että ajatus on fyysiseenkin tasoon vaikuttava voima, tuskin tarvittanee.

Niin, ajatus on voima ja erittäin tärkeä siveellisen ja älyllisen puolemme kehittäjä. On vain opittava ohjaamaan tätä voimaa ja käyttämään sitä hyvän palvelukseen. Jollemme opi sitä muuten, opettaa sen meille oma kokemuksemme näyttäen hyvien ajatuksien olevan siunaukseksi, mutta pahojen ajatusten aiheuttavan kärsimyksiä, sillä sellainen on karman laki.

Elonpyörä – 1966 n:o 1


Etusivu Artikkelit