J. E. P.

Kalojen merkin mysteerio

Kalojen merkin mysteerio on pohjattoman Syvyyden, Afroditen elementin, merisyntyisen rakkauden jumalattaren mysteerio. Se on kalan, Vishnu-Säilyttäjän mysteerio ja Jeesuksen Kristuksen pyhä tunnus.

Tässä tarkastellaan sen symboliikkaa etupäässä kristillisen mystiikan yhteydessä. Astrologia tulee huomattavalla tavalla näkyviin eräissä raamatun kohdissa, ja viittauksia siihen voidaan löytää Genesiksen ensimmäisestä luvusta, missä kerrotaan Jumalan asettaneen "valot taivaan vahvuuteen merkeiksi sekä määräämään ajat, päivät ja vuodet" ja Ilmestyskirjasta, missä "suuri tunnusmerkki näkyi taivaalla: vaimo, aurinko verhonaan ja kuu hänen jalkainsa alla ja hänen päässään kruununa kaksitoista tähteä", kun taas Jeesuksen syntymän ilmoitti "Idän tähti", joka johdatti "viisaat miehet" hänen kehdolleen. Suuren prekessio-kiertoliikkeen taivaallinen merkki, joka pysyy 24 000 – 25 000 vuotta, ja joka hallitsee kristillistä aikakautta, on kalojen merkki, ja Uuden Testamentin kertomuksessa Mestarin elämästä maan päällä on Kristuksen ja kalan välillä kiinteä suhde.

Ensimmäisen vihjeen tästä omituisesta ajatusyhteydestä antaa meille Jeesuksen nimi, joka on kreikkalainen muoto Joshuasta, joka taas, niin kuin saamme lukea, oli Nunin eli kalan poika. Tätä ajatusta laajennettiin myöhemmin tuntuvasti, ja kristityt panivat merkille, että kalan kreikankielinen vastine ikhtys muodostui Mestarin tärkeimpien nimitysten alkukirjaimista:

Iesous = Jeesus

Khristoos = Kristus

Theou = Jumalan

Hyios = Poika

Sooter = Vapahtaja.

On vaikeata sanoa, milloin tätä sanaa ensin käytettiin uudessa vertauskuvallisessa merkityksessä, mutta Viennessa, Etelä-Ranskassa, muuan piirtokirjoitus, jonka arvellaan olevan kymmenennen vainon ajalta, käyttää sitä hyväkseen todetessaan, että sinne haudattu lapsi on mennyt "ollakseen yhtä suuren Kalan kanssa". Myöhemmältä ajalta tapaamme kalan kuvan kirkollisessa arkkitehtuurissa korvaamassa Kristuksen nimen, ja eräihin vanhoihin kastemaljoihin on kaiverrettu kalan kuva merkitsemään, että kastetoimituksessa lapsesta tulee Ikhtyksen jäsen. Toisinaan tämä symboli omaksuu pienen kalan muotoisen ikkunan hahmon, joka on sovitettu seinään kastemaljan taakse. Tämä tunnetaan kalaikkunan nimellä, ja se viittaa allegorisesti siihen, että taivaan valo loistaa Kristuksen kautta kirkon uuden jäsenen ylle. Esimerkki tästä tavataan 14. vuosisadalla rakennetussa omituisessa Whitburnin kirkossa Durhamin rannikolla. Voimme myöskin mainita, että vihkivesiastia on nimeltään piscina.

Jeesus valitsi opetuslapsensa kalastajista ja lupasi tehdä heidät "ihmisten kalastajiksi" (Matt. 5:18-22). Vertaus säilyi vuosisatoja, niin kuin nähdään katakombien piirtokirjoituksista, jotka antavat Kristuksen seuraajille nimityksen "pisciculi" 1. "pienet kalat". Samoin on Rooman paavin valtaistuin "kalastajan tuoli", ja sormus, jolla hän sinetöi "bullat" ja asetukset, "kalastajan sormus". Nälkiintyneiden kansanjoukkojen ihmeellinen ravitseminen suoritettiin leivillä ja "muutamilla pienillä kaloilla", ja lukiessamme edelleen huomaamme, että ruokaan liittyy vertauskuvallinen merkitys ja että kertomus on liitettävä Kristuksen puheeseen Elämän Leivästä, jos haluamme saada avaimen sen ymmärtämiseen. Raamatun kuvaus ensimmäisestä ehtoollisesta kertoo, että murrettua leipää ja viiniä annettiin Kristuksen ruumiin ja veren vertauskuvana, mutta Rooman katakombeja koristavien freskojen joukossa on eräitä kuvia Herran ehtoollisesta, joissa ei näy ainoastaan leipä ja viinimalja, vaan myöskin vadilla niiden vieressä kalaa, toisinaan yksi, toisinaan useampia. Nämä kolme ruokalajia esiintyvät mystillisenä kolmiyhteytenä ja esittävät sitä. ruokaa, joka on annettu ihmisen henkiseksi ravinnoksi. Vaikka kala ei enää esiinnykään ehtoollispöydässä, niin vielä tänä päivänä uskovaiset nauttivat sitä pitkänäperjantaina, ja se on yleisesti tunnustettu paastoajan ravinnoksi. Kreikkalaisen vertauskuvaston vaikutus on havaittavissa leipien ja kalojen yhteydessä; "leivät" edustavat, niin kuin Anna Kingsford on huomauttanut, pienempien mysteerioiden oppia, missä "vilja" kuuluu maahan, Demeterin valtakuntaan. "Kaloihin" taas, jotka annetaan leipien jälkeen, sisältyvät suuremmat, Afroditen mysteeriot. Mahdollista on, että kalojen häviäminen ehtoollisrituaalista merkitsee hengellisen inspiraation häviämistä kirkoista. Onneksi on kuitenkin uusia elpymisen merkkejä näkyvissä.

Kalojen merkki oli profeetta Joonaan merkki, joka ennusti Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta, ja Mestari sanoi tämän olevan ainoan merkin, joka tullaan antamaan, "sillä niin kuin Joona oli kolme päivää ja kolme yötä valaskalan (eli "suuren kalan") vatsassa, niin on Ihmisen Poikakin oleva kolme päivää ja kolme yötä maan sydämessä".

Voimme myös lisätä toisen tulkinnan: niin kuin kala oli hyljeksityn Joonaan Vapahtaja ja suojelija, niin myös Kristus kristillisen käsityksen mukaan hänen lähetystyöstään on suhteessaan kadotettuun ihmiskuntaan sen lunastuksen "arkki".

Astrologia väittää, että jokainen eläinradan merkki vastaa jotakin ihmisruumiin osaa. Kalojen merkki on yhteydessä jalkojen kanssa, ja eräät sitä esittävät itämaiset ideografit korostavat tätä esittämällä kahdet jalkapohjat tavanmukaisten kalojen asemasta. Vishnun jalkoihin liittyi symbolinen merkitys; niin kuin olemme huomauttaneet, otti yksi Säilyttäjän avataaroista ylleen kalan muodon. Siitä, että buddhalainen ajatus on vaikuttanut kristinuskoon, johtunee — Palestiinan esseenit kaksi vuosisataa ennen Jeesuksen syntymää olivat lähellä buddhalaisuutta — että raamatussa painotetaan jalkojen vertauskuvaa. Luukkaan evankeliumin nimeltä mainitsematon nainen (7: 37–50) pesi Mestarin, Suuren Kalan jalat kyynelillään, suolaisilla ja kirpeillä kuin meren vesi. Ja juuri ennen juutalaisten pääsiäisjuhlaa Jeesus pesi opetuslastensa jalat, suorittaen tällöin teon, joka kardinaali Newmanin mukaan vähällä oli tulla kirkon keskeisimmäksi toimitukseksi ja jonka muiston paavi uudistaa kiirastorstaisin.

Ensimmäinen ruoka, jota Kristus nautti ylösnousemuksensa jälkeen oli kala. Opetuslapset, joille hän ilmestyi, epäilivät hänen todellisuuttaan, mutta "hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Mutta kun he eivät vielä uskoneet ilon tähden, vaan ihmettelivät, sanoi hän heille: "Onko teillä täällä mitään syötävää?" Niin he antoivat hänelle kappaleen paistettua kalaa ja vähän mehiläisen kennokakkua. Ja hän otti ja söi heidän nähtensä... Sitten hän avasi heidän silmänsä ymmärtämään kirjoitukset." (Luuk. 24:40-43) Kalan nauttiminen oli vertauskuva siitä, että valittu joukko oli nyt astuva uuteen elämään "puettuna voimaan korkeudesta". Ja hän nosti kätensä ja siunasi heidät. Ja tapahtui, että hän siunatessaan heitä erkani heistä ja nousi ylös taivaaseen. Ja he kumarsivat häntä ja palasivat Jerusalemiin suurella ilolla. Ja he olivat alati temppelissä ylistäen Jumalaa." (Luuk. 24:50-53)

Näin tuli kalasta Kristuksen monogrammi ja ylösnousemuksen ja lunastuksen symboli. — (M. Oldfield Howey, Occult Review, vol. LIII, n:o 4).

Ruusu-Risti — lokakuu 1932


Etusivu Artikkelit