C. Jinarajadasa

Neljä totuuden pääkohtaa

Me ihmiset olemme eläinten kaltaisia eräässä suhteessa, sillä kuten niidenkin meidän täytyy ponnistella toimeentulomme puolesta, me kärsimme sairauksista ja onnettomuuksista, ja me kuolemme. Mutta me olemme erilaisia kuin eläimet siinä, että emme kärsi ääneti, sillä me kysymme: "Miksi kärsimme?"

Uskonnot antavat vastauksen tähän kysymykseen. Muutamat uskonnot sanovat, että se on Allahin, Jumalan, Brahman jne. tahto. Mutta toiset, kuten buddhalaisuus, sanovat, että vastauksen antaa suuri Laki, Dharma. Nykyajan tiede vastaa: "Ei ole mitään ymmärrettävää syytä kärsimykseen, kaikki on sattumaa."

Teosofia tarjoaa parhaan synteesin kaikista näistä ratkaisuista, mutta lisää uuden totuuden. Se on, että ratkaisu, jota etsimme, on meissä itsessämme. Teosofia sanoo, että kuinka paljon tunnemmekaan avuttomuutta, kuinka paljon näyttääkään pimeys ympäröivän meitä, kuitenkin totuus on meissä, ja sen valo on löydettävissä intuitiostamme, jos oikein etsimme.

Totuus on meissä. Kuinka löydämme sen? Monin tavoin, mikään keino ei yksinään ole kylliksi. Mitkä ovat nämä keinot?

Ne ovat:

1) Tutkia maailmaa, jossa elämme, toisin sanoen ymmärtää, mitkä ovat aineen lait.

2) Tutkia oman sydämemme ja järkemme maailmaa, toisin sanoen hengen lakeja.

3 Mietiskellä sitä, mitä olemme havainneet.

4) Käyttää kaikkia mahdollisia rakkauden keinoja poistaaksemme toisten kärsimyksiä ja hälventääksemme maailman pimeyttä ja tietämättömyyttä.

Aineen lait

Mitä tulee ensimmäiseen, aineen lakien tutkimiseen, niin meillä on nykyään suuri määrä tosiasioita, joita sanomme nykyaikaiseksi tieteeksi. Nykyaikaisen tieteen muodostaa kaksi ainesta. Ensiksi tosiasiat, jotka tiedemiehet ovat huolellisesti koonneet ja toiseksi näistä tosiasioista johdetut teoriat. Me neuvomme teitä teosofiassa tutkimaan ensiksikin tosiasioita, joita kukaan ei voi jäävätä. Mutta toiseksi neuvomme olemaan sokeasti uskomatta, mitä tiedemies sanoo, enempää kuin sitäkään, mitä pappi sanoo. Me neuvomme tutkimaan kaikkia mahdollisia tosiasioiden tulkintoja, erikoisesti teosofista tulkintaa, joka esiintyy kirjallisuudessamme.

En voi laajasti kuvata, mikä on tämä tulkinta, mutta hyvin lyhyesti: se sanoo, että

(a) Jumala on. Hän on luonut tämän universumin, ja hän johtaa sen toimintaa koko ajan.

(b) Kaikki on Jumalaa; mitään ei voi olla olemassa Jumalan ulkopuolella. Siksi sekin, niitä sanomme aineeksi, sisältää myös jotakin Jumalan voimasta ja tajunnasta.

(c) Jumalan tahto ilmaisee itsensä kaikkialla lakina. Sähkön ja kemian lait ovat Jumalan tahdon ilmennyksiä. Mutta myös kaikki se, mikä on totta ja pysyväistä siinä, mitä sanomme "etiikan ja uskonnon laiksi", on tämän saman tahdon ilmennystä.

(d) Ihmisen sielu on aina liittynyt Jumalaan, koska se on meissä oleva Jumalan osa, joka erottaa meidät kuolemattomina sieluina ruumiista, jossa elämme hetken aikaa ja kuolemme.

(e) Jumalan tahto ihmistä varten on, että ihmisen on tehtävä itsensä täydelliseksi – so. että hänen on tultava täysin viisaaksi, rakastettava kaikkia täydellisesti ja oltava aina yhteistyössä Jumalan tahdon kanssa. Tähän ei riitä vain yksi elämä maan päällä, vaan siihen tarvitaan monta elämää. Jumala järjestää ihmissielulle paluun maan päälle niin monta kertaa kuin on välttämätöntä, jotta hän tulisi täydelliseksi.

(f) Ja lopuksi, Jumala on aina toiminnassa muuttaakseen maailmaa paremmaksi kuin se nyt on. Hän työskentelee kautta aikojen suunnitelman mukaan tehdäkseen maailman paikaksi, jossa ei ole tietämättömyyttä, puutetta, sairautta, sotia, paikaksi, jossa kaikki elävät veljinä työskennellen yhdessä ystävyydessä luodakseen ja ylläpitääkseen onnellista maailmaa kaikkia ihmisiä varten.

Näiden teosofian tulkintojen valossa tutkikaa itse maailmaa, jossa elätte. Katsokaa, tulkitseeko teosofia sitä paremmin kuin joku muu ajatusjärjestelmä. Jos niin on, niin tulkaa teosofeiksi ja kertokaa kaikille, että olette löytäneet totuuden. Ellei teosofia sitä tee, niin etsikää kaikista mahdollisista paikoista ratkaisua.

Hengen lait

Mutta on myös välttämätöntä, että ymmärrätte, mitä te olette. Jokainen meistä on eläimen, ihmisen ja enkelin muodostama kolminaisuus. Miksi meissä on sekä hyvää että pahaa? Miksi minä lankean, kun haluan tehdä ainoastaan hyvää ja jaloa? Miksi niin usein teen sitä, mitä en todella tahdo?

Ihmisluonto on eräs suurimpia salaisuuksia elämässä. Löydätte monia filosofioita, jotka koettavat tulkita sitä – teosofia on yksi niistä. Kun tutkitte teosofiaa, niin teille sanotaan, että olette kuolemattomia sieluja ja että teissä on Jumalan luonto. Mutta te elätte fyysisessä ruumiissa, joka on tehty aineesta, jota voitte nähdä ja kokea, näkymättömästä aineesta tehdyssä astraaliruumiissa ja vielä hienompaa ainetta olevassa äly- ja syyruumiissa. Te kuolemattomat sielut elätte ajasta aikaan. Teidän tehtävänänne on paljastaa teissä olevan Jumalan luonnon täydellisyys ja kauneus. Tätä varten teidän täytyy elää maan päällä ja työskennellä toisten samanlaisten sielujen kanssa.

Ikävä kyllä me teemme alussa monia virheitä, kuten lapsi aloittaessaan kirjoittamista ensi kerran. Sen sijaan, että olisimme aina ystävällisiä, olemme joskus julmia. Vähitellen kylvämme pahoja ajatuksia, tunteita ja tekoja. Joskus niitämme heti pahan kylvömme sadon tuskana. Joskus tuska viipyy. Mutta jokainen yksilö niittää sitä, mitä hän on kylvänyt, eikä ole mitään pakotietä tämän lain toiminnasta.

Tässä meissä olevan jumalallisen luonnon paljastamisprosessissa olemme syntyneet monta kertaa, joskus miehenä, joskus naisena, mutta ei koskaan eläimenä, joskus köyhänä, joskus rikkaana, joskus terveessä ja vahvassa ruumiissa, joskus heikkona syntymästä saakka, ehkä myös raajarikkona. Se on kaikki pahan kylvömme satoa menneistä elämistä, mitä emme nyt muista.

Teidän täytyy vähitellen oppia ymmärtämään teissä olevan hyvän ja pahan "miksi", hyvän "miksi" ystävässänne, jota rakastatte ja pahan "miksi" ihmisessä, joka on vihollisenne. Teidän tulee koota tosiasioita ihmisluonnon salaisuuksista ymmärtääksenne itseänne, ystäväänne ja vihollistanne.

Mietiskely ymmärtämisen vuoksi

Alatte ymmärtää, kun alatte mietiskellä maailmaa ja itseänne. On monia opettajia, jotka haluavat antaa teille neuvojaan. Kunnioittakaa opettajaa, tutkikaa hänen opetustaan, mutta älkää hyväksykö sitä ennen kuin olette mietiskelleet kauan opetuksia. Tämä työ on teidän itsenne tehtävä. Ei kukaan voi tehdä sitä helpommaksi teille.

Mitä tulee mietiskelyyn, niin ei ole välttämätöntä kehittää psyykkisiä voimia joogan avulla. Psyykkiset voimat näyttävät teille laajemman maailman kuin tämä näkyväinen maailmaa. Mutta ymmärrättekö, mitä näette? Ihminen voi nähdä silmillään selvästi ainoastaan tietyn alan. Kauempana olevat esineet ovat sekavia ja hämäriä. Jos hänellä on voimakas kiikari, hän voi nähdä enemmän. Mutta vaikka hän näkee enemmän, hänen ei välttämättä tarvitse ymmärtää enempää. Niin on myös psyykkisyyden laita. Mietiskely on järjen ja intuition prosessi, jotta oppisitte ymmärtämään. Psyykkiset voimat voivat auttaa teitä, jos teillä on jalo opettaja opettamassa jokaisen psyykkisen kokemuksen merkityksen. Ellei teillä ole tällaista opettajaa – ja sellaisia on sangen harvoja maailmassa nykyään – aiheutatte paljon vaivaa ja pettymystä itsellenne koettaessanne kehittää psyykkisiä voimia.

Käytännöllinen veljeys

Mutta kaikki yritykset ymmärtää Jumalan, maailman, miesten ja naisten mysteereitä, liittyvät läheisesti rakkauden ongelmaan. Jokainen uskonto opettaa, että hyvän ihmisen tulee auttaa toisia.

Teosofia korostaa tätä oppia julistaen, että kaikkien ihmisten tulee tuntea olevansa veljiä ja siksi heidän tulee työskennellä veljinä eikä kilpailijoina.

Usein uskonnolliset ihmiset ajattelevat, että kun he antavat rahaa rakkaudessa auttaakseen hädässä olevia ihmisiä, rakentavat kirkkoja, temppeleitä tai moskeijoita, he ovat tehneet kaikki, mitä Jumala heiltä odottaa. Rakkaus on aina ansiokasta, ja se, joka toimii rakkaudessa, niittää onnellisuuden sadon. Mutta hän ei tule lähemmäksi Jumalaa tämänlaatuisen rakkauden avulla.

Se, mikä tuo meidät lähemmäksi Jumalaa, on sydämen rakkaus, eikä yksinomaan käden. Kun annamme toisille rakastavia ajatuksia, kun annamme kaikille – miehille, naisille, lapsille, eläimille ja kasveille – hellyyttä ja palvelemme heitä, niin tulemme lähemmäksi Jumalaa. Sitä todistaa se, että meidän sydämemme tulee yhä rauhallisemmaksi, että jokaisella ihmisellä, myös vihollisellamme on jokin hyvyyden ja totuuden sanoma meille ja että vetäydymme lähemmäksi lapsia ja keksimme heissä henkisten totuuksien kuvastimia.

Tällaista elämää teosofia odottaa teidän elävän teosofeina. Kaiken opiskelumme täytyy johtaa teidät lujaan päätökseen palvella kanssaihmisiänne.

Missä tahansa lienettekin, jos olette todellisia teosofeja, teidän täytyy työskennellä toisten kanssa, jos he haluavat työskennellä kanssanne ja jos eivät halua, niin yksinänne vähentääksenne tietämättömyyttä, sairautta, köyhien ja heikkojen hyväksi käyttämistä ja kaikkea, mikä merkitsee julmuutta eläimiä kohtaan. Teosofinen Seura perustettiin kokoamaan yhteen miehiä ja naisia jokaisesta rodusta ja uskonnosta ihmiskunnan yleisen veljeyden rakentamiseksi. Tämä loistava päämäärä on vielä kaukana. Siitä huolimatta tämä päämäärä on Jumalan suunnitelma. Hän haluaa meitä jokaista nyt auttajakseen. Teosofian sanoma teille voidaan sisällyttää kysymykseen: "Tahdotteko auttaa Jumalaa rakentamaan täydellisen maailman Hänen lapsilleen?"

Se on teidän itsenne yksin vastattava, eikä kukaan muu voi antaa teille vastausta.

Suom. S. S.

Teosofi – 1941 n:o 11-12