Kari Kurki-Suonio

Lääkärin kirje potilaalle

Ihminen, minne Sinulla on kiire? Oletko asettanut päämääräsi niin korkealle, että pelkäät sen jäävän saavuttamattomaksi tässä elämässä?

Säästäväisyys on hyve. Mutta muista säästää myös terveyttäsi. Levähdä hetkinen, ja lue mitä saksalainen lääkäri Samuel Hahnemann (1755-1843) kirjoitti eräälle potilaalle vuonna 1800. Sen ajan pitkien ja hankalien kulkuyhteyksien takia hän hoiti usein potilaita myös kirjeitse.

"Hyvä Herra N. N.

Ihminen (herkkä ihmiskoneisto) ei ole rakennettu ylettömästi työskentelemään. Jos hän niin tekee kunnianhimosta, ansion tähden tai jostain muusta kiitettävästä tai moitittavasta syystä, hän asettuu luontoa vastaan, ja hänen ruumiinsa kärsii vauriota ja tuhoa. Sitäkin enemmän, jos hänen elimistönsä on jo ennestään heikentyneessä tilassa. Siksipä, mitä ette saa aikaan yhdessä viikossa, tehkää se kahdessa. Ehkä asiakkaanne eivät ole halukkaita odottamaan, mutta eiväthän he voi vaatia Teitä sairastumaan ja raatamaan itsenne hautaan heidän takiaan, siten jättäen vaimonne leskeksi ja lapsenne orvoiksi. Eikä se ole vain suurempi ruumiillinen rasitus, joka vahingoittaa Teitä, vaan vielä enemmän mielessä vallitseva jännitys: huolestunut mieli puolestaan vahingoittaa ruumista. Jollette omaksu viileän välinpitämättömyyden asennetta, jonka mukaan elätte ensiksi itsellenne ja toiseksi muita varten, niin toipumisenne mahdollisuudet ovat pienet. Kun olette haudassa, ihmiset saavat edelleenkin vaatteensa, ei ehkä niin muodikkaat, mutta kyllä siedettävät.

Jos ryhdytte filosofiksi, voitte pysyä terveenä ja jopa saavuttaa korkean iän.

Jos jokin suututtaa Teitä, olkaa siitä tietämättä; jos jotain on ylen määrin, älkää olko sen kanssa tekemisissä; jos toiset yrittävät saada Teidät kiirehtimään, kulkekaa hitaasti ja naurakaa hupsuille, jotka yrittävät saada Teidät huolestumaan. Mitä voitte tehdä mukavasti, sitä tehkää; mihin ette pysty, siitä älkää välittäkö, sillä olomme eivät parane paljolla raadannalla. Te vain siten kuluttaisitte yhä enemmän taloudessanne, ettekä voittaisi mitään. Taloudellisuus, ylellisyyksien välttäminen (joita raskaan työn tekijällä tuskin onkaan) tekee meille mahdolliseksi elää mukavammin, sanalla sanoen järkevämmin, älykkäämmin, luonnon kanssa sovinnossa, iloisemmin, hiljaisemmin, terveemmin. Siten toimimme viisaammin ja kohtuullisemmin kuin touhutessamme hengästyneenä, hermot kireällä, hävittäen elämän arvokkaimmat aarteet: mielenrauhan ja hyvän terveyden. Olkaa kohtuullinen, ajatelkaa itseänne, antakaa muiden olla toisella sijalla, ja jos he yrittäisivät saada Teidät tekemään enemmän kuin sielulliset ja ruumiilliset voimanne sallivat, älkää Jumalan tähden antako pakottaa itseänne toimimaan oman hyvinvointinne haitaksi. Sulkekaa korvanne ylistyksen lahjuksilta, pysykää kylmänä ja jatkakaa omaa tietänne hitaasti ja hiljaa kuten viisas ja järkevä mies tekee. Ihminen on olemassa iloitakseen mielenrauhasta ja terveydestä ja työskennelläkseen vain niin paljon kuin on tarpeen tämän saavuttamiseksi – ei kuluttaakseen itsensä loppuun työllä.

Jatkuva ryntääminen ja ponnistelu, johon lyhytnäköiset kuolevaiset ryhtyvät hankkiakseen sitä tai tätä, saadakseen kunniaa tai muuta, tehdäkseen palveluksen sille tai tälle huomattavalle henkilölle – tämä kaikki on kohtalokasta hyvinvoinnillemme, tämä on tavallinen syy, joka vanhentaa nuoren ja ajaa heidät ennenaikaiseen hautaan.

Tyyni, kylmäpäinen ihminen, joka antaa asioiden liukua hiljalleen, pääsee tuohon päämäärään, elää tasaisemmin ja terveemmin ja saavuttaa korkean iän. Ja tämä huoleton mies saa joskus onnellisen idean, aidon miettivän ajatuksen hedelmän, jonka avulla hän hankkii enemmän ajallisiin tarpeisiinsa kuin ikinä saavuttaa toinen, jolla kiireisten touhujensa keskellä ei ole aikaa koota ajatuksiaan.

Kilpailussa voittamiseen ei vauhti yksin riitä. Pyrkikää olemaan hieman välinpitämätön, viileä ja tyyni, silloin olette sellainen, kuin toivon Teidän olevan. Tulette kokemaan merkillistä, saatte nähdä kuinka terveeksi tulette neuvon mukaan. Silloin veri kiertää suonissanne rauhassa ja tasaisesti, ilman ponnistelua ja kiihkoa. Levottomat unet eivät häiritse sitä, joka nukkuu hermot kunnossa, ja huoleton mies herää aamulla ilman, että päivän monet toimet häntä ahdistaisivat. Miksi hän välittäisi? Elämän onnellisuus liikuttaa häntä enemmän kuin mikään muu. Virkeänä hän käy kohtuulliseen työhönsä, eikä hänen aterioillaan mikään, ei huolet eikä ajatusten toimet estä häntä virkistämästä itseään, sillä mitä hyvänsuopa Elämän Herra antaa hänen eteensä. Ja niin päivä seuraa toistaan, kunnes lopuksi korkea ikä saattaa hänet hyvin käytetyn elämänsä päätökseen ja hän lepää rauhassa toisessa maailmassa, kuten on tyynenä elänyt tässä.

Eikö tämä ole järkevää, ymmärrettävää? Antakaa levottomien, itseään kuluttavien ihmisten touhuta niin järjettömästi, niin itseään tuhoten kuin heitä huvittaa: antaa heidän olla hupsuja, olkaa Te viisaampi. Älkää antako minun saarnata Teille tätä elämän viisautta turhaan. Tarkoitan Teidän parastanne.

Voikaa hyvin, seuratkaa neuvoani ja kun kaikki menee hyvin, muistelkaa minua.

Dr. S. Hahnemann

P.S. Vaikka Teillä olisi vain kuuden pennin kolikko, pysykää iloisena ja onnellisena. Kaitselmus varjelee meitä ja hyvä sattuma saattaa asiat taas tolalleen. Paljonko tarvitsemme elääksemme, palauttaaksemme voimamme ruoalla ja juomalla, suojataksemme itsemme kylmältä ja kuumalta? Hivenen rohkeutta vain, ja kun meillä on se, saamme elämän pienet välttämättömyydet ilman enempää huolta. Viisas tarvitsee vain vähän. Kun voimia säästetään, ei terveyttä tarvitse lääkkeillä korjailla."

Näin tarkat neuvot ja ohjeet antoi tri Hahnemann potilaalleen, joka oli räätäli ja asui Gothassa. Tämä noudatti ohjeita ja eli vuoteen 1851. Hän oli kuollessaan 92-vuotias.

Elonpyörä — 1966 n:o 1


Etusivu Artikkelit