Useimmat lukijat tietänevät, että Mr. Peters on se selvänäköinen meedio, joka kävi Helsingissä viime toukokuussa. Hän on nyt [v. 1909] Teosofisen Seuran jäsen.

Kirje Tietäjälle A. V. Petersiltä

Etelä-Afrikassa, marraskuun 17. pnä 1908

Minä olen nyt Natalin Durbanissa käytyäni Kapkaupungissa ja muualla Kapmaassa. Tarkoitukseni on levittää tässä maassa tietoa siitä, ettei ole kuolemaa, sillä tässäkin kansassa on kuolemanpelkoa ja epätoivoa.

Natalissa asuu yksi hienoimpia mustia kansanheimoja – zulut. Etelä-Afrikassa on ollut kolme mustaa rotua, bushmannit, hottentotit ja kafferit. Bushmannit ovat miltei kaikki hävinneet, sillä he olivat sangen alhaisella sivistystasolla ja elivät jotakuinkin sillä tavalla kuin meidän esi-isämme kivikaudella. He olivat pieniä ja hyvin rumia ja käyttivät jousta ja myrkytettyjä väkäpäisiä nuolia ja kiviä aseinaan. Bushmanni-raukat kävivät sotaa kaikkia muita ihmisiä vastaan, varastivat karjaa sekä mustilta että valkoisilta ja heitä hävitettiin maan pinnalta niin kuin vahingollisia elukoita. Hottentotteja löytyy vielä, mutta nekin ovat pieniä, rumia, likaisia ihmisiä. Ne ovat paljolti sekoittuneet muihin rotuihin ja sulautuvat vähitellen vahvempiin hallitseviin kansoihin, kaffereihin ja valkoisiin. Täkäläiset kafferit sitä vastoin ovat nk. zulujen heimoa, pitkää komeata kansaa. Ne ovat osoittaneet suurta urheutta taistellessaan maahan tunkeutuvia englantilaisia vastaan.

Meille teosofeille nämä mustaihoiset ovat sen takia kiinnostavia, että lähetyssaarnaajista huolimatta heidän keskuudessaan on vielä paljon sekä mustaa että valkoista magiaa. Muuten valkoisetkin huomaavat, kuinka paljon haittaa lähetystyö tuo mukanaan, sillä se kääntää puhtaan villin "sivistyneeksi" ja antaa hänelle kaikenlaisia valkoisten kansojen käsitteitä ja aatteita, eivätkä nämä käsitteet aina ole kaikkein korkeimpia.

Seuraavat tapahtumat minulle kertoi eräs ystävä, joka on elänyt muutamia vuosia läheisessä kanssakäymisessä alkuasukkaitten kanssa viiden peninkulman päässä valkoisten asuinsijoilta. Aina kun kaivattiin jotakin kadonnutta esinettä, mentiin "tietäjän" luokse, joka tiesi kertoa kysyjälle mitään kuulemattakin kysyttävän asian laadun. Kun kafferit käyvät toistensa luona, he eivät aluksi puhu mitään toisilleen. Kun lähetti tuli "tietäjän" asunnolle, hän tervehti vaieten "tohtoria" ja jäi hänen läheisyyteensä odottamaan. Silloin vähän ajan päästä "tietäjä" kääntyi hänen puoleensa ja sanoi: "Sinä tulet valkoisen miehen luota, joka on kadottanut sen tai sen tavaran, hän tulee löytämään sen sieltä ja sieltä." Aikanaan eivät valkoisetkaan koskaan vedonneet oikeuteen, kun heiltä jotakin katosi, vaan turvautuivat aina poppamiehiin.

Vielä nytkin on näillä mustilla taikakykyjä. Äskettäin tapahtui tämän kaupungin lähettyvillä, että kolme mustaa tyttöä tuli "riivatuiksi", ja he tanssivat ja lauloivat kuin hullut monta vuorokautta, kunnes toinen poppamies heidät paransi. Minun ystäväni on nähnyt erään "elementaalihengen" jalanjäljen. Se kävi ihmisten taloissa ottamassa heiltä ruokaa. Jalanjäljet olivat aivan selvät, mutta aivan toisenlaiset kuin kaikkien muiden ihmisten. Siihen aikaan ystäväni ei vielä uskonut lainkaan yliaistillisiin asioihin.

Kafferit uskovat, että kuolleiden henget voivat ottaa asuntonsa käärmeeseen, joka on noin 7 jalkaa [n. 2 metriä]  pitkä ja vihreä väriltään. Jos tällainen sangen myrkyllinen käärme tulee johonkin majaan, sitä ei tahdota tappaa vaan sille uhrataan kukko tai lammas, että se ei jättäisi tautia jälkeensä. Ystävälläni oli maillaan suuri pensas, jonka hän tahtoi poistettavaksi, mutta hänen kafferipalvelijansa ei tahtonut täyttää käskyä, koska hän sanoi siinä asuvan isänsä hengen käärmeen muodossa.

Kun nämä ihmiset muuttavat paikkaa, kokoavat he yhteen kaikki tapettujen eläinten luut ja puhuttelevat kuolleita eläimiä ja kertovat heille muuton syyn.

Asiassa on myös musta puoli. Tapahtui ennen vanhaan, että jos joku henkilö oli tullut liian mahtavaksi tai muulla tavalla joutunut tietäjän epäsuosioon, niin hänet tapettiin noituudella ja hänen omaisuutensa joutui heimon päällikölle, jolta tietäjä peri ison osan. Jokin aika sitten tapahtui täällä muutamia salaperäistä murhia, joissa ei ollut minkäänlaista merkkiä murhaajasta. Kerran erään tietäjän teltalle tuli mies pyytämään suojaa. Hänen annettiin jäädä sinne, mutta tietäjä sanoi: "käsissänne on verta", ja lähetti sanan viranomaisille. Mies huomattiin murhiin syypääksi ja kärsi kuolemanrangaistuksen.

Tietäjä – tammikuu 1909


Etusivu Artikkelit