V. J.

Uni- ja hypnoosiopiskelu sekä alitajunta

Viime vuosina on kehitetty ne kaksi eri opiskelumenetelmää, jotka otsikko mainitsee. Kuten lehdet ovat kertoneet, on prof. Leonid Blitznitshenko kokeillut Ukrainan tiedeakatemiassa opiskelua unen aikana. Menetelmä on seuraava. Opiskelija tutustuu 15 minuuttia ennen nukkumaanmenoa opittaviin vieraan kielen sanoihin. Yöpöydällä on kovaääninen, joka toistaa sanoja oppilaan kuultavaksi hänen nukkuessaan.

Professori kertoo viidentoista vuoden kokeilun tuloksien perusteella, että oppilas oppii alussa 40 uutta vieraan kielen sanaa yön aikana, mutta opiskeltavia sanoja voi lisätä 400:aan. Siten voidaan oppia vieraita kieliä, historiaa, matemaattisia yhtälöitä ja kaikkia niitä kouluaineita, joiden opiskelu perustuu muistitietoon. Menetelmän keksijä väittää, että sellaisetkin oppilaat, jotka koulussa ovat muistivaikeuksien vuoksi menestyneet heikosti oppivat nyt helposti uniopiskelussa. Muisti terästyy ja oppilaan itseluottamuksen väitetään vahvistuvan. "Koekaniinien" arvosanat ovat nousseet. Täten mm. vieraitten kielten opiskeluaika lyhenee kolmannekseen ellei peräti neljännekseen. Kerrotaan lisäksi, että tieteellisesti on jo voitu todistaa ihmisen muistavan – määrättyjen olosuhteiden vallitessa – sen, mitä hänelle on unen aikana opetettu.

Menetelmä on herättänyt kiinnostusta neuvostoliittolaisten tiedemiesten keskuudessa. He ovat ryhtyneet tutkimaan sitä yksityiskohtaisemmin, erityisesti koska he epäilevät sen aiheuttavan väsymystiloja ja hermostollisia ym. häiriöitä.

Hypnoosiopiskelun kehittäjä on italialainen tri Mario Bellini. Kun hänen koulussaan oppitunti alkaa aamulla, oppilaat nukutetaan kuulokkeitten välityksellä joukkohypnoosiin. Pieni pää toisensa jälkeen vaipuu pulpettia vastaan. Opetus alkaa joko opettajan sanelun tai nauhoituksen avulla. Asiat painuvat oppilaiden piilotajuntaan, sanoo tri Bellini. Hän kertoo saaneensa hypnoosiopiskelun avulla erinomaisia tuloksia opetustyössään. Koulutyö luistaa ja heikommatkin oppivat.

Alitajuinen toiminta

Molemmat opiskelutavat perustuvat nk. ihmisen alitajuiseen sielulliseen toimintaan. Mitä tarkoitetaan alitajunnalla? Nk. syvyyspsykologit käyttävät nimitystä alitajuinen sielunelämä, jolla he ymmärtävät alitajuiseksi eli tiedostamattomaksi jäänyttä sielunelämää, viettejä ja tunteita. Freudin käsityksen mukaan ne ovat syntyneet jo ihmisen lapsuusvuosina ja saaneet alitajuisiksi. Ne voivat myöhemmin tulla tietoisen minän tasolle.

Filosofi Leibnitz on päässyt hyvin syvälle tutkimuksissaan. Hän opetti, että "kaiken olevaisen alkuosaset, monadit [olentojen jumalkipinät, kirj. huom.] ovat olemukseltaan sielullisia olentoja ja että sielullisuutta on lukemattomia eri selvyysasteita. Hyvin suuri osa näistä sielullisista toiminnoista, joita monadeissa tapahtuu, on kovin hämäriä, ne ovat tajuttomia eli alitajuisia mielteitä." (Otavan Tietosanakirja.)

Tiedemiesten mainitut selostukset eivät anna selvää kuvaa ihmisen alitajuisesta toiminnasta. Joskus näkee alitajunnan lisäksi käytettävän nimityksiä: salatajunta ja piilotajunta. Oman käsitykseni mukaan käyttäisin nimeä – verrattuna päivätajuntaan – ylempi tajunta. Se on tajunta, joka toimii ihmisellä sekä valveilla ollessa ylitajuntana että unen aikana. Se kuuluu erään näkymättömän tason tajuntaan ja on laajempi ja monipuolisempi kuin päivätajunta. Eräs sielutieteilijä pisti kokeilutarkoituksessa palavan tulitikun sikeästi nukkuvien henkilöiden käden alle. Mitä tapahtui? Koehenkilöt vetivät kätensä pois tulen alta, mutta eivät heränneet.

Alitajunta ohjaa myös nk. unissakävelijöitä. Henkilöt, jotka ovat heitä nähneet, kertovat, että he kävelevät unissaan erehtymättä. Ruotsinmaalaiset lehdet kertoivat hiljattain eräästä naisinvalidista, jolle kadun ylitys päivätajunnassa oli vaikeata. Mutta kävellessään unissa hän ylitti kadun paljon helpommin ja kattojen päällä hän käveli yhtä varmana kuin tavallinen kävelijä maan kamaralla.

Jos joku pyörtyy, niin sanotaan, että hän on tajuton. Miten joku ihminen koskaan voisi olla tajuton? Mutta jos joku sanoo, että hänen tajuntansa on siirtynyt jollekin toiselle tasolle, so. niihin aivoihin, joita hän käyttää tuolla tasolla, niin voimme myöntää hänen olevan oikeassa. Ihmisellä on seitsemät aivot. Lääkäreistä väite tuntunee huvittavalta ja he saattavat sanoa: satua. Kun ihminen kulkee tunne- tai ajatusmaailmassa, esim. kuolemansa jälkeen, niin täytyy hänellä olla aivot myöskin noissa toisissa maailmoissa. Hän ei pystyisi lainkaan toimimaan tai ajattelemaan, ellei hänellä olisi vastaavaa aivoelintä ko. maailman aineesta. Ei ihminen voi näkymättömillä tasoilla oleskellessaan ottaa mukaansa mitään fyysisen ruumiin elimiä.

Fyysiset aivot ovat muistin varastohuone, mutta eivät varsinainen muisti. Se, mikä muistaa, on aivojen takana. Myös alitajunta kykenee vastaanottamaan muistitietoa ja muita vaikutelmia. Nämä siirtyvät, kuten mainittiin, määrätyissä olosuhteissa fyysisiin aivoihin. Mitkä ovat nämä olosuhteet? Palattakoon asiaan myöhemmin, kun mainittuja opiskelumenetelmiä kehittävät tiedemiehet ovat saaneet lisää kokemuksia. Aiheuttavatko ne hermostollisia tai muita häiriöitä? Uniopiskelu ei aiheuta, mikäli tiedän. (Seurasin suurella mielenkiinnolta erästä toimintaa muutamia kymmeniä vuosia sitten. Se ei ollut uniopiskelua, mutta hyvinkin siihen verrattavissa. Tästä kerrottakoon myöhemmin.) Mitä tulee hypnoosiopiskeluun ja hypnoosin muihin ilmiöihin, niin ne eivät ole suinkaan vaarattomia.

Kehittynyt yksilö opiskelee myös unen aikana, silloin kuin hänen apuaan ei tarvita muiden ihmisten tai olentojen auttamisessa. Tässä opiskelussa hän ei tarvitse mikrofoneja eikä muitakaan apuvälineitä. Kun hän vielä lisäksi tulee selvänäköiseksi, voi hän istua kotonaan ja lukea minkä kirjaston teoksia tahansa. [H. P. Blavatsky usein käytti kehittynyttä selvänäkökykyään ottaessaan otteita lukemattomista käsikirjoituksista ja kirjoista, kun hän kirjoitti teoksiaan Isis Unveiled (joka on muinaisen filosofian historia) ja Salainen Oppi. Ruotsalainen kreivitär Constance Wachtmeister, joka oli Blavatskyn sihteerinä, kun tämä kirjoitti Salaista Oppia, kertoo, että Blavatskyllä ei ollut lainkaan hakuteoksia, vaan hän kykeni ottamaan otteet eri kirjastojen teoksista kotona istuessaan. Niinpä kerran, kertoo kreivitär edelleen, kun mad. Blavatsky oli ottanut otteen eräästä teoksesta, joka oli Vatikaanin kirjastossa, niin ote oli muuten selvä, mutta pari sanaa oli epäselvää. Tällöin Blavatsky sanoi hänelle: "Kuules kreivitär, kun sinulla on niin paljon huomattavia tuttavuuksia, niin hanki minulle tuo ote Vatikaanista." Kreivitär hankki sen, vaikka tehtävä oli vaikea, kuten hän mainitsee, ja tällöin huomattiin, että alkuperäisessäkin tekstissä nuo kaksi sanaa olivat epäselvät.]

Ihminen on varsinaisesti jumalallinen tajunnankeskus, joka on fyysisestä ruumiista riippumaton. Tämä keskus on hänessä vielä uinuvana, mutta tulee vähitellen nousemaan yläpuolelle inhimillisten toimintojen ja maailmojen. Jumalan Poika tulee vaatimaan perintöosuutensa ja palaamaan niihin ylhäisiin sfääreihin, joista hän kerran lähti toivioretkelleen. Ihminen oli korkea olento jo ennen kuin hän astui ensimmäisen kerran fyysiseen muotoon. Platon sanoo Faidroksessa: "Ennen kuin ihmisen henki laskeutui aistillisuuteen ja siipensä menettäen ruumiillistui, hän eli jumalien joukossa henkimaailmassa, jossa kaikki on totuudenmukaista ja tahratonta."

Elonpyörä — 1964 n:o 2


Etusivu Artikkelit