Uraniel (Adolf Nylund)

Astrologia

I

Se, että taivaan tähdet vaikuttavat ihmisten kohtaloihin, on sangen vanha ajatus. En tiedä sanoa, kuinka vanha, mutta luultavasti yhtä vanha kuin teosofia, jonka kanssa se on läheisessä yhteydessä. Molemmat ilmoitettiin ihmiskunnalle tradition mukaan, alunperin toisista maailmoista kotoisin olevien "korkeampien olentojen" kautta. Astrologian varsinainen kukoistusaika on takanamme. Sen salaisuuksista monet ovat kadonneet. Luonnontieteiden, etenkin tähtitieteen, kehitys uudempana aikana sammutti hetkeksi tämän valon, joka ehkä jo ennestään oli himmentynyt valeastrologien keinottelusta. Nuori tiede, joka kaukoputken, suurennuslasin ja valinkauhan avulla oli tutustunut fyysisen aineen ominaisuuksiin, selitti ylpeässä tietävyydessään, ettei muuta ollut olemassa kuin se, mitä voitiin nähdä, mitata ja punnita. Viimeisimpinä aikoina sen kuitenkin on täytynyt ottaa monta sanaansa takaisin. Vanhat totuudet nousevat taas pinnalle ja saavuttavat vähitellen tieteellistä vahvistusta, sillä tiede itse on lopulta lähentynyt näkymätöntä, mittaamatonta ja punnitsematonta.

Meidän aikanamme harrastetaan taas uutterasti astrologiaa*, etenkin Englannissa ja niissä maissa, joissa teosofia on saanut jalansijaa. (Itämailla se ei liene koskaan joutunut unohduksiin.) Paljon kirjallisuutta on julkaistu aiheesta, ja aikakauskirjoja on useampia. Astrologisia (ei astronomisia) almanakkoja myydään vuosittain suuria määriä. Suomen ja ruotsin kielillä ei kuitenkaan ole juuri lainkaan kirjallisuutta. Suotava olisi, että tämä puute täyttyisi.

*) Kreikkalaisista sanoista ástro "tähti" ja logos "järki, luku": tähtitieto, tähdistä ennustaminen.

Astrologia on astronomian (virallisen tähtitieteen) sisäinen, esoteerinen puoli, sen sielu. Astronomia käsittelee vain taivaankappaleiden ulkonaisia, fyysisiä ominaisuuksia, niiden suuruutta, painoa, kiertoratoja jne. Astrologia sitä vastoin pitää niitä elävinä olentoina ja selittää meille niiden luonteenominaisuudet sekä niiden vaikutuksen tai vastavaikutuksen meidän hyvinvointiimme, kehitykseemme ja kohtaloomme.

Auringon, Kuun ja kiertotähtien lisäksi on zodiakilla eli eläinradalla sijansa astrologiassa. Astrologinen eläinrata on ajateltu avaruus, se tasainen pinta eli taso, jossa maa kiertää auringon ympäri ja jonka ajatellaan ulottuvan äärettömyyteen. Tämä eläinrata, jota voi ajatella avaruudessa olevaksi, maata ympäröiväksi vyöhykkeeksi, on jaettuna kahteentoista yhtä suureen osaan eli "merkkiin", alkaen siitä kohdasta, jossa aurinko näennäisesti on kevätpäivän tasauksen aikaan. Näillä 12 merkillä, jotka luetellaan almanakassa, on omat tunnusmerkkinsä ja ominaisuutensa. Annie Besantin mukaan ne edustavat "kahtatoista luovaa hierarkiaa (enkelijärjestöä)", siis henkisiä olentoja eli "jumalia".

Kun astrologi aikoo lukea tähdistä henkilön luonteen ja kohtalon, täytyy hänen ensiksi tietää kysymyksessä olevan henkilön syntymäaika (mieluimmin minuutilleen) ja -paikka. Sen jälkeen hän ryhtyy piirtämään "horoskooppia"*, so. tähtitaivaan karttaa sellaisena, kuin taivas näyttäytyi syntymähetkellä ja syntymäpaikasta katsottuna. Tämän hän voi tehdä taulukoiden ja matemaattisten kaavojen avulla. Horoskooppiin tulee ensinnäkin itäisellä taivaanrannalla ollut eläinradan merkki. Henkilön sanotaan syntyneen tämän merkin alla. Sitten horoskooppiin merkitään Aurinko, Kuu ja kiertotähdet sekä niiden asennot eläinradan merkkien, taivaanrannan ja toistensa suhteen. Tällaisen horoskoopin perusteella taitava astrologi kykenee kuvaamaan kyseessä olevan henkilön ruumiinrakennetta, terveyttä, luonnetta, taipumusta, asemaa elämässä, taloudellisia suhteita, avioliittoa, lapsia, matkoja, ystäviä ja vihollisia ym. sekä kaiken loppua – kuolemaa.

*) Kreikkalainen sana: "syntymäajan määrääjä ja tulkitsija".

Monen mielestä voi tuntua kummalliselta, että niin vähäpätöiset olennot kuin me olemme, olisivat riippuvuussuhteessa tähtimaailmaan. Kokemus puhuu yhtä kaikki epäämätöntä kieltään, todistaen niin olevan. Tutkikoon epäilijä itse, ja lupaan puolestani, että hän on tuleva vakuutetuksi. Sellaiset miehet kuin Aristoteles, Cicero, Ptolemaios, Thales, Bacon, Mercator, Tyko Brahe, Kepler, Flamstead, Goethe ja monet muut eivät ole katsoneet arvoaan alentavaksi tutkia aihetta ja – uskoa siihen.

Itse asiassa on mieltä ylentävä tuo ajatus, että ihminen on oleellinen osa kokonaisuudesta, että hän on maailmankaikkeuden kansalainen ja että niin pieni olento kuin ihmisyksilö on ilmennyksessään riippuvainen sopusoinnustaan kaikkeuden kanssa. Siten ymmärrän itse asiassa ihmisen suhteen tähtiin. Ihminen on rakentanut itselleen ominaisen luonteen ajatuksillaan, sanoillaan ja teoillaan edellisissä syntymisissä. Juuri sen tähden, että hän on riippuvainen kokonaisuudesta ja että hän on osa jumaluudesta, hän ei voi syntyä uudestaan ja milloin tahansa, vaan täytyy hänen odottaa sitä hetkeä, jolloin koko maailma, mikäli mahdollista, on sopusoinnussa hänen olemuksensa sen osan kanssa, joka sillä kertaa hänen olemuksestaan on ilmenevä.

Kuun määräaikainen vaikutus ihmiseen on tunnettu. Samoin se tosiseikka, että aurinko aikaansaa sähköisiä muutoksia maan ilmapiirissä. Miksikä eivät muutkin taivaankappaleet sitä tekisi? Johdonmukaista on ajatella, että ilmakehän elektrostaattinen tila eli sähköinen tasapaino vaihtelee alati taivaankappaleiden siirtyessä, niin kuin viulun kieli soi eri äänellä sen mukaan kuin soittajan sormet liikkuvat. – Sinä hetkenä, jolloin ihmisolennon äidistä eronnut elämä alkaa, painautuu ilmakehän sähköinen tila lähtemättömästi aivoihin taikka auraan, joka silloin saa elinkautisen pohjavärityksensä. Tästä johtuu luonne ja elämän suunta ylipäänsä. Tietysti tämä määrätty pohjasävel sittemmin vaikuttaa eri tavalla ilmapiirin (eli maan auran) sähköisten tilojen* järjestään vaihdellessa.

*) Käytän tätä sanaa "sähkö" kaikkialla paremman puutteessa.

Tämän nojalla saattaa teräväjärkinen ja ihmisiä tunteva astrologi ennustaa, milloin eräät tapaukset sattuvat elämässä, sellaisetkin, joita pidetään sulina onnettomuuksina. Sillä eivätkö onnettomuudetkin ole karman lain alaisia? Olen ymmärtänyt asian siten, että ihminen ennen eläessään on luonut eräitä ajatuskuvia eli elementaaleja, jotka nyt ympäröivät häntä, odottaen sopivaa tilaisuutta, milloin saisivat purkaa sitä tuhoa tuottavaa voimaa, jolla ne on varattu. Tämä tilaisuus tulee silloin, kun tähtien tilapäisestä asennosta johtuva sähköinen vaikutus on sopusoinnussa elementaalin oman luonnon kanssa. Silloin onnettomuus tulee aivan mekaanisesti, aivan kuin kello alkaisi lyödä purkauksen hetkellä.

Näin ymmärrettynä horoskoopista tulee itsetoimiva työkalu Karman Herrojen käsissä.

Pienestä englantilaisesta kirjasesta otan tähän seuraavat kohdat, jotka näyttävät, mitä hyötyä voi olla astrologian tutkimisesta:

"Astrologia väittää siis, että se ensinnäkin tarjoaa keinon luonteen yleiseen tutkimiseen, joka tykkänään voittaa tavallisten ihmistä tutkivien menettelytapojen yhdistyneet edut, koska se samalla on sekä laajempi että hienompi. Toiseksi – ja tämä on ennen kaikkia sen suurin, jumalallinen hyöty – se tarjoaa ihmiselle keinon hänen oman luonteensa ennakkoluulottomaan tutkimiseen ja samalla vaikuttavimman keinon sen vahvistamiseksi. Kolmanneksi se tarjoaa tiedon hetkistä ja vuodenajoista, jotka ovat soveliaat erinäisille töille. Neljänneksi keinon tarkastella oman luonteensa kehitystä. Lopuksi – ja tämä on sen pienin hyöty, vaikka monet ihmiset nostavat sen ensimmäiseksi ja ainoaksi – se tarjoaa keinon ennustaa tulevia tapahtumia jonkin verran – ja itse asiassa sangen huomattavissa määrin, jos ennustaja on erityisen kyvykäs."

Varsinkin mitä lapsiin ja vastasyntyneihin tulee, kasvattajalle on epäilemättä suureksi avuksi, jos hän tuntee lapsen synnynnäiset taipumukset hyvään ja pahaan. Noista taipumuksista muutamat näyttäytyvät ehkä vasta myöhemmällä iällä. Kuinka usein erehdytäänkään, kun on valittava elämänura nuorille! Paljon voimaa ja monta ponnistusta tuhlataan suuntaan, joka lopulta osoittautuu väärin valituksi, kun sitä vastoin horoskoopin avulla voitaisiin valita "vähimmän vastarinnan linja".

Tähän saakka olen puhunut ainoastaan nataalisesta astrologiasta, joka käsittelee yksilöiden kohtaloja. Tämän lisäksi on vielä olemassa kolme astrologian haaraa, nimittäin horaarinen eli hetkellinen astrologia, joka aatteen syntymähetkestä tai uuden hankkeen aloittamishetkestä päättelee tämän aatteen tai hankkeen tulevia kohtaloita, meteorologinen astrologia, joka ennustaa ilmanmuutoksia, ja kansallinen eli valtiollinen astrologia, joka käsittelee kansojen kohtaloiden suurenmoista aihetta. Siitä minun täytyy lausua pari sanaa.

Kansallisessa astrologiassa eläinradalla on ehkä suurin merkitys. Annie Besant osoittaa sen tärkeyden tässä suhteessa eräässä äsken julkaisemassaan kirjoituksessa "kansojen kohtaloista". Jokainen valtakunta on yhden eläinradan merkin "hallitsema". Sitä paitsi jokainen kaupunki tai paikkakunta on oman erityisen merkkinsä hallitsemana. Niinpä Englanti on Oinaan, Irlanti (ja Ruotsi?) Härän, Yhdysvallat ja Lontoo Kaksosten, Ranska Jalopeuran, Japani Vaa'an, Norja Skorpionin, Intia Kauriin ja Venäjä Vesimiehen hallitsema. Suomen hallitsevaa merkkiä ei tunneta. Monista syistä otaksun kuitenkin, että Kauris on Suomen merkki.

Taivaankappaleista ovat Jupiter ja Venus "suotuisia", Saturnus, Mars, Uranus ja Neptunus "epäsuotuisia" sekä Aurinko, Kuu ja Merkurius "epämääräisiä". Kun planeetta kulkee eläinradan merkin läpi, sellaista kulkua kutsutaan transiitiksi. Kun kyseessä on "suotuisa" planeetta, siitä on hyötyä sille maalle, joka on tämän merkin hallitsema. Jos planeetta on pahansuopa, on seuraus vahingollinen. Auringon kulut ovat aina tärkeitä, sillä ne lisäävät elinvoimaa. Uusikuu, pimennykset jne. on myös otettava huomioon.

Auringon transiitit on merkitty tavalliseen almanakkaan. Niinpä aurinko astui Kauriiseen yhdessä Uranuksen, uudistusten planeetan, kanssa joulukuun 22. p:nä 1904 ja oli samalla vastakkaisessa asemassa verrattuna Kuuhun (so. Kuu oli päinvastaisessa eläinradan merkissä). Jokainen muistaa, että siihen aikaan syntyi "suuri manifesti". Aurinko siirtyi Vesimieheen tammikuun 20. p:nä 1905 ja sitä seurasi 21. p:nä Kuun (kansan) vastakkainen asema. Siihen aikaan alkoivat lakot ja levottomuudet Pietarissa.

Mainitsen tässä muutamia kansallisia planeettatransiitteja sillä huomautuksella, etteivät ne sinällään tyhjennä aihetta kansojen kohtaloista ja että paha ja hyväkin ovat ainoastaan suhteellisia.

Oinas:

Jupiter, maaliskuu 1904 – helmikuu 1905. Mars, 5. helmikuuta – 16. maaliskuuta 1906.

Kaksoset:

Jupiter, 18. heinäkuuta – marraskuu 1905; maaliskuu – heinäkuu 1906.

Skorpioni:

Mars, tammikuu – elokuu 1905. Venus, 14. marraskuuta – 8. joulukuuta 1905.

Kauris:

Saturnus, 1900 – 1902. Uranus 20. joulukuuta 1904 – 1911.

Mars, 8. lokakuuta – 18. marraskuuta 1905. (Mars, hävittäjä, tukee tässä kohden Uranusta, salama-uudistajaa ja puhdistajaa.)

Vesimies:

Saturnus, 1903 – 1905. Mars, 18. marraskuuta – 27. joulukuuta 1905.

Venus 26. tammikuuta – 18. helmikuuta 1906.

Vesimiehessä olevan Saturnuksen pitkällinen paha vaikutus saavuttaa näennäisesti huippunsa yhtyessään Marsiin joulukuun 25. p:nä 1905. Aurinko, Kuu ja Uranus yhtyvät 26. p:nä Kauriin merkissä – Aurinko astuu Kauriin merkkiin joulukuun 22. p:nä. Japanin voiton viime huhtikuussa allekirjoittanut aavisti sen nojalla, että Japania hallitsevat planeetat Venus ja Jupiter mainittuna kuukautena joutuivat samankohtaiseen asemaan (so. samaan merkkiin).

Kriittisiä aikoja on tulossa, niin kuin näkyy, vaikka vaikea on ennustaa päivää ja hetkeä. Uranuksen transiitti aikaansaa vuosina 1905–1911, etenkin tämän ajanjakson alussa, mitä odottamattomimpia tapahtumia ja selkkauksia Suomelle sekä vuonna 1905 kaikille niille henkilöille, jotka ovat syntyneet joulun aikana jonakin vuonna. Sitä paitsi on Uranus jo vuoden ajan ollut vastakohtaisessa asemassa Neptunukseen verraten, joka suhde tulee täsmällisen tarkaksi maaliskuun 1. p:nä 1906. Molemmat keksimättömät planeetat muodostanevat ristin näiden kanssa. Sellaisten olosuhteiden vallitessa on eurooppalainen sota mahdollinen. Uranuksen ja Neptunuksen vastakohtainen asema on edelleen epäsuotuisa rautateille, sähkölaitoksille ja kaikille salatieteellisille toiminnoille, koska se on omiansa aikaansaamaan häiriöitä. Siksipä neuvoisin vakavasti, että teosofisen seuran perustaminen Suomeen lykättäisiin ensi syksyyn. Sopiva aika olisi ehkä 15. syyskuuta – 15. lokakuuta, mutta ainakaan ei ennen 15. syyskuuta.

Niin kuin näkyy, on kansallinen astrologia erittäin viehättävä tutkimusala. Vahinko vain, että sitä on harrastettu paljon vähemmän kuin henkilökohtaista. Työala on suuri, ja työmiehiä verrattain harvassa.

II

Niiden varalle, jotka mahdollisesti eivät ole lukeneet edellistä kirjoitustani, tahdon toistaa sen pääkohdat.

Maailmankaikkeus on yhtenäisyys; ihminen on kokonaisuudesta riippuvainen. Syntyessään saa hän lähtemättömän vaikutuksen siitä asennosta, missä taivaankappaleet silloin ovat elektrostaattisessa suhteessa eli sähköiseen tasapainoon nähden. Tästä johtuu luonne ja elämän ylimalkainen suunta. Tuohon määrättyyn pohjasäveleen vaikuttavat järjestään tapahtuvat muutokset taivaalla ja siitä aiheutuvat aikanaan tietyt tapahtumat elämässä. Tätä kaikkea ei johda sokea kohtalo vaan ihmisen oma karma.

Horoskooppi on kartta, joka esittää tähtitaivaan sellaisena kuin se oli ihmisen syntymähetkellä. Paitsi aurinkoa, kuuta ja kiertotähtiä on tässä tärkeä sija eläinradalla eli zodiakilla. Tätä sopii ajatella maata ympäröiväksi tähtivyöhykkeeksi, joka on samassa tasossa kuin maan rata auringon ympäri. Eläinrata jaetaan 12 "merkkiin" jotka edustavat "kahtatoista luovaa hierarkiaa". Ihmisen sanotaan olevan sen merkin "alla", joka hänen syntyessään nousi itäiselle taivaanrannalle. Kansallisessa astrologiassa on jokainen kansa yhden tällaisen merkin alla.

Tällä kertaa tahdon ryhtyä tarkastelemaan lähemmin eläinrataa ja varsinkin sen suhdetta ihmisen kehitykseen. Tämä kehitys tapahtuu ajanjaksoittain. Eläinradan 12 merkkiä edustavat yhtä tällaista ajanjaksoa eli kiertokautta. Kaavamaisesti voi ajatella, että ihminen syntyy ensiksi Oinaan merkissä, toisella kertaa Härän jne. aina Kaloihin asti. Sitten alkaa uusi kiertokausi Oinaasta, ja niin jatkuu kehityskierros kierroksen jälkeen. Siksi ei pidä paikkaansa se käsitys, että henkilö, joka on syntynyt Kalojen merkissä, olisi saavuttanut kehityksen huippukohdan. Kiertokauden huippu ainoastaan on silloin saavutettu. Jos yksilö muuten on alhaisella kehitysasteella (ts. on nuori henki), niin ei hän ollenkaan edusta Kalojen korkeita ominaisuuksia (jotka kaikessa loistossaan ovat esiintyneet esim. Jeesus Natsarealaisessa), vaan nämä ominaisuudet näyttäytyvät varsin huonossa valossa (kala kuivalla maalla!). Ja päinvastoin: että Oinas itsessään ei edusta mitään alhaista kehitysastetta, nähdään esim. siitä, että kunnioitettu opettajamme Annie Besant on syntynyt tässä merkissä (aurinko oli Vaa'assa). Pikemmin tämä seikka juuri osoittaa, että hän on hyvin korkealle kehittynyt (eli on vanha henki). [Itse asiassa voidaan ajatella, että Oinas on korkein merkki kehityksen alenevalla kaarella, Kalat ylenevällä.] Myös toisen opetuksen voimme saada, kun katselemme kehitystä tällä tavoin ajanjaksoittain tapahtuvana: "Ei koiraa karvoista katsominen." Ainoastaan kahdestoista osa ihmisen olemuksesta ilmenee yhden maallisen elämän aikana. Miten silloin voisimme tietää, kuinka paljon meissä itse kussakin piilee salattuna?

Seuraavassa luodaan yleissilmäys eläinradan 12 merkkiin Frank J. Merryn jaottelun mukaan. Kunkin otsakkeen alla oleva aikamääräys tietää, että niillä, jotka sinä aikana ovat syntyneet, on kaikilla Aurinko (= perusluonne) tässä merkissä. Tämä aika on kaikkina vuosina jotakuinkin sama vaihdellen ainoastaan päivän tai kaksi. Äsken mainittuun perusluonteeseen antavat joskus hyvinkin poikkeavia värityksiä muut seikat horoskoopissa, etupäässä nouseva merkki (= luonteenlaatu) ja Kuu (= taipumukset). Yhtenäisyyden puute esityksessä aiheutuu siitä lyhykäisyydestä, jota täytyy noudattaa.

Oinas (21. maaliskuuta – 20. huhtikuuta)

Kun vapaa sielu on alkamaisillaan uuden kehityskauden, sillä ei ole sitovaa karmaa. Se on kuin uudestisyntynyt, uusi, vapaa ja toimintakykyinen olento, joka kaipaa kiihkeästi omaa kokemusta. Tällä sielulla on tarmoa ja luontaista rohkeutta, ja sille toiminta on ominaista.

Vilkkaan toimeliaisuutensa takia se luo nopeasti uutta karmaa. Se ottaa helposti uusia taakkoja kannettavakseen. Tämä on sen vuoksi ratkaiseva aika, joka aivan varmasti määrää suunnan koko kiertokaudelle. – Oinaan huomattavat älylliset ja siveelliset ominaisuudet ovat intuitiivisia (aavistusperäisiä) eivätkä kokemukseen perustuvia. Se on käytännössä tietämätön asioiden sisäisestä luonnosta, ja tämän tietämättömyyden voi ainoastaan kokemus poistaa. Sen sisäinen voima, ennemmin kuin tieto, tekee sen tienraivaajan ja uskonpuhdistajan merkiksi.

Siitä voidaan vertauskuvana käyttää säteilevää tulta, esim. meteoria.

Härkä (21. huhtikuuta – 20. toukokuuta)

Tässä ovat Oinaan erikoiset luonteenominaisuudet väsähtäneet, ja vastavaikutuksen voimasta tulee nyt esiin niiden vastakohta. [Joka toinen merkki on positiivinen, joka toinen negatiivinen.] Tulimeteori on jäähtynyt maamöhkäleeksi, joka sisältä vielä on hehkuvassa tilassa. Toimeliaisuuden sijassa on tässä hitaus ja järkähtämättömyys. Ulkoista toimintaa seuraa sisäinen. Tästä syntyy syvä tunteellisuus, mutta tunteet haluavat tulla fyysisesti ilmaistuiksi. Härkä edustaa elämän vankkaa ja käytännöllistä puolta, jonka hyve on tottelevaisuus ja jonka pahe on itsepäisyys.

Kaksoset (21. toukokuuta – 20. kesäkuuta)

Oinaan vapautta ei voi saada takaisin, mutta vangitun sielun kiihkeä vapauden jano on vapaa aines – ilman vapauttava vaikutus. (Jäähtyneen meteorin sisäinen hehku synnyttää kaasua, tämä syttyy tuleen ja valaisee pimeyttä leimuilevalla loisteella.)

Ruumista ei voine uudelleen lunastaa, mutta muuan toiminta on mahdollinen: ajattelu. Oinaan ajatus oli yhtä toiminnan kanssa. Kaksosissa on ajatus teosta vapaa, alku totiseen tietoon.

Kaksoset on liikkuva ja monipuolinen merkki, joka heilahtelee mentaalisen toiminnan ja nautinnonhalun välillä. Sen valoisana puolena on toisten ymmärtäminen ja mukautuvaisuus, sen varjopuolena on epävakaisuus ja viekkaus.

Rapu (21. kesäkuuta – 21. heinäkuuta)

Kaksosia seuraa Rapu, sillä vesi, luonnon lopullinen ja eniten kehittynyt perusaine, on ilman tulos. [Oinas, Jalopeura ja Jousimies ovat tulimerkkejä, Härkä, Neitsyt ja Kauris ovat maamerkkejä, Kaksoset, Vaaka ja Vesimies ovat ilmamerkkejä, Rapu, Skorpioni ja Kalat ovat vesimerkkejä.] Luonne on nyt saavuttanut jonkinlaisen kokonaisuuden ja täydellisyyden.

Vesi sammuttaa tulen. Rapu edustaa ensimmäistä kieltäymystä. Se on äitiyden merkki, jossa äidin elämä uhrataan lapsen puolesta. Se on lisäksi ilmituotujen tunteitten ja mielenliikutusten merkki – ja nämä tunteet saattavat kylläkin olla persoonallisia ja itsekkäitä. Sen vertauskuvina voidaan käyttää kyyneleitä, sadetta, vesiputousta ja lämpimiä, poreilevia lähteitä. Ravulla on hyvä muisti, se ajattelee usein menneisyyttä ja puhuu siitä, on kiintynyt sukulaisiinsa ja ystäviinsä, perheeseensä ja kotipaikkaansa, pitää mieliteoistaan kiinni ja on vaikutuksille altis.

Jalopeura (22. heinäkuuta – 21. elokuuta)

Ulkopuolista tietoisuutta täydentää nyt sisäinen tietoisuus. Jalopeura tuntee oman jumalallisuutensa. Tästä johtuu itsetietoinen vapaus, sisäinen ja ulkonainen.

Jalopeura on voiman merkki. Sen yltäkylläisestä rikkaudesta johtuu, että se voi jalosti ja vapaasti uhrautua muille. Se voi olla turhamainen, mutta ei kehno. Se pysyy puhtaana vielä nautintojen hekumassakin. Se ei tiedä pahasta eikä toisissakaan usko pahaa olevan. Se saattaa tuntea "pyhää kiivautta", ja sen kostokin on julkinen ja jalo. – Sille on määrätty opittavaksi ja sen läksy on vallan oikein käyttäminen.

Jalopeuraa voidaan verrata johonkin ravitsevaan tuleen, esim. maapallon sisäiseen lämpöön. Sitä vastaa ihmisessä sydän.

Neitsyt (22. elokuuta – 21. syyskuuta)

Sisäinen tuli on taas sammunut, voima lannistunut. "Minä" tuntee riippuvuuttaan muista. Rapu osoittaa uhrautuvaisuutta sikiön puolesta. Neitsyessä tulee kieltäymys persoonalliseksi asiaksi, itsekkääksi punnitsemiseksi tai pystyssä pysymisen pakottamaksi. Itsekkyys ja valitsemiskyky ovat sen vuoksi tämän merkin ominaisuuksia – tästä johtuvat liikemiestaipumukset.

Neitsyeellä on myös sisäinen moraalinen ja herkkätuntoinen puoli. – Täydellinen arvostelukyky on ihanne, jota kohti hänen tulee pyrkiä.

Neitsyttä voidaan verrata kaikenlaatuisiin puhtaisiin maanlaatuihin.

Vaaka (22. syyskuuta – 22. lokakuuta)

Vaaka on todellisen avioliiton merkki. Tässä yhdistyminen ei enää ole itsekäs, vaan todellinen ja kestävä.

Oinas oli ykkösen merkki, ja kuudessa ensimmäisessä merkissä elettiin elämä pääasiassa itsekästä, persoonallista etua varten. Ei edes Ravulla ole harrastuksia perheen ulkopuolella, ja Jalopeuran rakkaus on enimmäkseen tietoinen ilosta, joka sille itselleen tulee antamisesta. [Neitsyt ainoastaan valmisteli antamisen mahdollisuutta, se kun opetti tuntemaan oman minuuden mitättömyyden.] Mutta Vaaka on tasapaino, käännekohta, mistä alkaa yhtyminen toisten elämään, todellinen kahden ihmisen yhtyminen, joka näyttää mahdollisuuden, että kaikki yhtyisivät. Se on alku kaikkea käsittävään tietoisuuteen.

Siten syntyy myös kokemusperäinen tieto jumalallisesta ja luovan taiteen ja salatieteen voimat. Vaaka antaa tietoa ihanteesta ja kauneudesta. Se rakentelee pilvilinnoja, joista on kerran tuleva ulkokohtainen todellisuus. Tässä alkaa myös tieto ihmisluonnosta, kun verrataan itseä muihin.

Vaakaa voidaan verrata illan vienoon tuulahdukseen, joka tuo mukanaan kukkasten tuoksua.

Skorpioni (23. lokakuuta – 21. marraskuuta)

Saatuaan tyydytystä rakkautta kokemalla ja tulemalla yhteyteen muiden elämän kanssa, Skorpioni vetäytyy itseensä miettimään kokemuksiaan, mutta on yhä vielä kokonaisuudesta tietoinen.

Se on "negatiivinen huone" ja kiertotähti Marsin viimeinen suoja, missä himot pyrkivät saamaan valtansa takaisin. Nyt se tuntee sekä hyvän että pahan, ja kun se rikkoo, niin se rikkoo täydessä tiedossaan. Lopuksi sisällä piillyt paha purkautuu ulos ja tyhjentyy puhdistuen tiedon kautta, ja tämä voi olla Skorpionin lunastus. Sitten se mietiskelee luonnon salaisuuksia ja elämän mysteerioita ja oppii siten tuntemaan magiaa, sekä mustaa että valkoista.

Skorpionia edustaa vesi, joka tunkeutuu maankamaran läpi. Se puhdistuu, kun se siivilöityy, ja seuraava merkki on sen luonnollinen seuraus.

Jousimies (22. marraskuuta – 20. joulukuuta)

Magia saavuttaa nyt tietoisuuden jumalallisesta. Tästä alkaa palaaminen Jumalaa ja henkistä elämää kohti. Jousimies, tavoittelemisen merkki, osoittaa ensimmäistä kääntymistä pois maallisista kappalaista ja kaikesta inhimillisestä. Tämä on merkin kapinanhenki. Sen rakkaus luontoon on yksinkertaisesti ihmisten rakentamien keinotekoisten suhteitten ja laitosten hylkäämistä. Ja luonnon rauhassa ja puhtaudessa tulee mahdolliseksi korkeampi innostus, henkinen yhtyminen ja tietäjän tarkkanäköisyys.

Sen vetovoima jumalalliseen tekee sen epäkäytännölliseksi, ja se pitää leikistä ja urheilusta, koska tämä on vastakohtana hyötyperusteelle, jota se halveksii.

Se on hyvin monimutkainen merkki. Siinä tulee oman itsensä ja ihmiskunnan tuntemisen lisäksi jumalallisen ja henkisen ihmisen tunteminen.

Jousimies edustaa pyhää uhritulta. Se on Jousimies, joka tähyilee tähtiä.

Kauris (21. joulukuuta – 19. tammikuuta)

Kolmesta viimeisestä merkistä täytyy minun puhua hyvin lyhyesti. Aihe on niin suurenmoinen, ettei sitä saata tässä pienessä kirjoitelmassa riittävästi käsitellä.

Kauris on ihmeellisempi kaikkia toisia merkkejä, sen ominaisuutena on kiipeäminen, kiipeäminen korkeimmalle huipulle, jota me voimme saavuttaa. Sen vertauskuvana voidaan käyttää vaaraa, jonka huippu kohoaa lumipeitteisenä, auringonsäteitten kultaamana. Se on itsekkyyden viimeinen pesäpaikka, mikäli se tarkoittaa järjestämistä, omistamista ja täydentämistä. Sen ulkonainen jäykkyys kätkee suojelevana sisäisen ylevyyden, joka todella on salaperäinen. Tässä on syvänne syvänteen takana.

Vesimies (20. tammikuuta – 18. helmikuuta)

Vesimies edustaa ihmistä, täydellistä ajattelijaa, joka erityisessä määrässä omaa arvostelukyvyn. Ei mikään inhimillinen ole hänelle vierasta. Hän on vapautunut totuuden etsijä, jota maailma ei ymmärrä. Kuitenkaan ei löydy montaa, jotka voisivat vastata tämän merkin ihannetta.

Kalat (19. helmikuuta – 20. maaliskuuta)

Tämä on eläinradan "köyhäintalo". Tässä täytyy maksaa kaikki vanhat velkansa, jos niitä on, sillä nyt ovat tehtävä tilit.

Kalat on myötätunnon, palvelemisen ja säälin merkki, sen vertauskuva on meri. "Viimeiset tulevat ensimmäisiksi." "Joka teistä tahtoo suurin olla, se olkoon kaikkien palvelija."

III

Tällä kertaa tahdomme tarkastaa kiertotähtiä, niiden ominaisuuksia ja mitä ne missäkin asennossaan vaikuttavat.

Jos alamme sisältäpäin, auringosta, ensimmäinen on

Merkurius

Tämä tähti on hyvin muuttuvainen, siltä puuttuu omaa selkärankaa, sillä se saa vaikutuksensa ja värityksensä niiltä kiertotähdiltä, joiden yhteyteen se joutuu. Merkuriuksella on tekemistä ihmisen järkiperäisten ja älyllisten ominaisuuksien kanssa, ja se vaikuttaa etenkin muistiin. Sitä on aina kutsuttu "jumalien sanansaattajaksi", ja tämä nimitys osoittaa sen toimittavan välittäjän tehtävää. Se saa aikaan hieman ärtyisän, vilkkaan ja toimeliaan luonteensävyn sekä taipumusta kirjalliseen toimintaan, puhumiseen, kirjoittamiseen, matkustamiseen, terveydenhoitoon, kemiaan ym. sekä kaikenlaisiin, ihmisystävällisiin yrityksiin.

Venus

Tämän kiertotähden vaikutus on lempeä, sopusointuinen ja onnellinen. Venushan on rakkauden jumalatar. Henkilöt, joihin sillä on vaikutusta, ovat lämminsydämisiä ja hellästi kiintyviä sekä taipuvaisia iloisuuteen ja huvituksiin. Lisäksi heillä on taiteellisia ja ihanteellisia taipumuksia. Heitä ohjaa tunne ja intuitio enemmän kuin järki.

Mars

Mars on Venuksen vastakohta ja positiivinen napa. (Venus on negatiivinen). Venus on rakkaus Mars intohimo. Mars osoittaa etupäässä ulospäin suunnattua tarmokkuutta, mutta se on hävittävää laatua. Jumaluustaruissa Mars on sodan jumala, joka antaa rohkeutta, voimaa ja yritteliäisyyttä sekä innostaa ryhtymään sankaritekoihin. Kiivaudessaan saattaa hän tehdä monta "tyhmää" tekoa. Hän on suuri intoilija eikä välitä hengestä ja turvallisuudesta, ei omasta eikä muiden, kun on taisteltava jonkun asian puolesta. Kehittyneessä ihmisessä Mars ilmenee hillittynä henkisenä voimana.

Jupiter

Tämä on "suuri hyväntekijä", onnen ja menestyksen tähti, "jumalien isä". Sen olemus on rauha, siveellisyys ja oikeus yhtyneenä myötätuntoon ja sääliin. Sen terveellisten säteitten turvissa syntyneet henkilöt ovat iloisia, toiveikkaita, vakavia, vilpittömiä ja lämminsydämisiä sekä esiintyvät mielellään suojelevan arvokkaina. Sen korkein ominaisuus on harras alttius. Kielteisessä muodossaan se näyttäytyy ylimielisyytenä ja tekopyhyytenä.

Saturnus

>Saturnus on Jupiterin negatiivinen napa. Se on luonnoltaan kutistava ja rajoittava, kun taas Jupiter on laajentava. Saturnus on jäykän, järjestetyn ja sitovan toimintansa kautta myös terveellinen vastapaino Marsille, jota se myös seuraa kehityssarjassa (Mars – kama, Saturnus –alempi manas). Se edustaa siten ajattelua, ymmärrystä. Sen turvissa syntyneet henkilöt ovat tyyniä, kylmiä, askeettisia, syvämietteisiä, säästäväisiä ja viisaita. He puhuvat harvoin, mutta heidän sanansa ovat painavia. Jos se on horoskoopissa epäedullisessa asemassa, se aikaansaa synkkämielisyyttä, epäilyksiä ja pelokkuutta sekä hankkii monenlaatuisia esteitä ja vaikeuksia. – Sen voima on lujuudessa ja kestävyydessä.

Uranus

Uranuksen katsotaan olevan Merkuriuksen korkeampi oktaavi, ja se edustaa siten abstraktista ajatuskykyä, joka on ennakkoluuloista vapaa eikä anna yleisten ajatus- ja käytöstapojen sitoa itseään. Tämän kiertotähden ohjaamat henkilöt ovat sen tähden sangen omintakeisia, joskus nerokkaitakin ja harrastavat metafyysisten ja outojen kysymysten tutkimista ja keksintöjen tekemistä. Olen ennen kutsunut tätä tähteä salamauudistajaksi. Se vaikuttaakin monasti kuin salama, äkkinäisesti ja odottamatta, mutta puhdistavasti. – Se on äkillisten tapaturmien tähti fyysiseen tasoon nähden.

Neptunus

Neptunus, Venuksen korkeampi oktaavi, edustaa korkeimmassa muodossaan ollen henkistä uhrautuvaisuutta. Se suo myös intuitiokykyä ja psyykkisiä taipumuksia. Koska se nykyiseen ihmiskuntaan nähden aikaansaa sekasortoa, voitaisiin sitä kutsua nerokkuuden ja hulluuden väliseksi yhdyssiteeksi. Nykyajan ihminen ei itse asiassa osaa kovin hyvin ottaa vastaan tämän kiertotähden eteerisiä värähtelyjä (sama koskee, joskin vähemmässä määrin, Uranustakin), ja nämä värähtelyt saattavat sen takia vääristyä niin, että näyttäytyvät humpuukina ja kaikenlaisina hulluina ja salakavalina vehkeilynä.

Kuu ei ole luonteeltaan ollenkaan itsenäinen. Se toimii paremminkin muiden taivaankappaleiden vaikutusten kokoajana ja heijastajana. Sillä on yhteyttä varsinkin ihmisen "luonnollisten" vaistojen, hänen "persoonallisuutensa" kanssa. Ne henkilöt, jotka erikoisesti ovat Kuun vaikutuksen alaisia, ovat epävakaisia, vaikutteille alttiita, haaveellisia ja kuvittelukykyisiä.

Aurinko on aurinkokunnan keskus ja sydän. Se edustaa myös astrologiassa meidän sisintä olemustamme, perusluonnettamme, yksilöllisyyttämme. Se antaa eloa kaikelle ja on alkulähde kaikille niille voimille ja värähtelyille, jotka risteilevät aurinkokunnassamme ja joita kuu ja kiertotähdet, vieläpä eläinradan merkit imevät itseensä, muuntelevat ja edelleen heijastavat. – Kun auringolla on huomattava asema horoskoopissa, se suo ylevyyttä (joskus ylpeyttä), vallanhimoa, rohkeutta, toiveikkuutta ja tahdonlujuutta, ja ollessaan hyvin edullisessa asemassa se suo menestystä, ylennystä työelämässä ja korkean aseman.

Nyt herää kysymys: Milloin joku tähti* esiintyy horoskoopissa ts. sillä on erityinen vaikutus? Ensinnäkin silloin kun se on nousemassa, tai erityisesti silloin, kun se "hallitsee" nousevaa merkkiä, jolloin sitä kutsutaan "hallitsevaksi tähdeksi". Ihmisen sanotaan olevan syntynyt hallitsevan tähden alla. Se, että tähti "hallitsee" jotakin merkkiä, merkitsee, että se vaikuttaa etupäässä tämän merkin välityksellä. Niinpä Aurinko hallitsee Leijonaa, Kuu Rapua, Merkurius Kaksosia ja Neitsyttä, Venus Vaakaa ja Härkää, Mars Oinasta ja Skorpionia, Jupiter Jousimiestä ja Kaloja, Saturnus Vesimiestä ja Kaurista, Uranus luultavasti Vesimiestä ja mahdollisesti Skorpionia, Neptunus luultavasti Kaloja. Jos siis joku henkilö on syntynyt esim. Vesimiehen noustessa, niin Saturnus on hänen hallitseva tähtensä, mutta mitä korkeammalle hän on kehittynyt ja mitä enemmän hän on onnistunut vapautumaan aineen (= Saturnuksen) kahleista, sitä enemmän vaikuttaa Uranus hänen elämäänsä.

*) Tähän nimitykseen luemme paitsi kiertotähtiä kuun ja auringonkin.

Sitä paitsi on joku tähti "voimakas" horoskoopissa, kun se on jossakin sen neljästä kulmasta, siis joko keskitaivaalla (zeniitissä) tai vastaisella kohdalla (nadiirissa), itäisellä tai läntisellä taivaanrannalla, tai jos sillä on vahvoja "aspekteja". Aspektilla tarkoitetaan tässä tapauksessa kahden tähden välistä etäisyyttä longitudeissa, ja tämä etäisyys lasketaan asteissa, kun koko eläinrata tietysti käsittää 360 astetta (kuten jokaisen ympyrän piiri). Kuitenkin kutsutaan aspekteiksi vain muutamia tiettyjä välimatkoja, etupäässä 0, 60, 90, 120 ja 180 astetta, jotka nimitetään järjestyksessä yhdessä olemiseksi, sekstiiliksi, neliössä olemiseksi, trigoniksi (kolmioksi) ja vastuksissa olemiseksi. Jos esim. aurinko on 90° etäisyydellä Marsista, niin sanotaan näiden olevan täsmällisessä neliössä toisiinsa. Jos etäisyys on 88° tai 92°, on neliö vielä vahva, mutta 82° tai 98° etäisyydellä on tämä aspekti jo heikko. Luetelluista aspekteista sanotaan trigonia ja sekstiiliä hyviksi, neliössä ja oppositiossa olemista huonoiksi sekä yhdessä olemista hyväksi hyvien ja pahaksi pahojen tähtien välillä. Auringon ja Marsin neliössä olo esim. merkitsee oikeastaan epäsointuista suhdetta sisäisen henkisen tahdon ja himoluonnon välillä, kun taas kolmioaspekti niiden välillä osoittaa niiden suhteen olevan sopusointuinen, molemmat aspektit antavat elinvoimaa, itsenäisyyttä ja päättäväisyyttä.

Nämä ja monet muut seikat tulee ottaa huomioon arvosteltaessa eri kiertotähtien voimakkuutta, ja tähän perustuu suureksi osaksi horoskoopin tulkitseminen.

Vielä aspekteista muutama sana. Syystäkin saattaa joku kysyä: Kuinka aspektit voivat saada aikaa sellaisen vaikutuksen? Vastaukseksi lienee parasta ottaa vertaus musiikin alalta. Jos annetaan kahden eri äänen soida yhtaikaa, syntyy joko sointu tai epäsointu, riippuen siitä, ovatko eri värähtelyt sopusoinnussa toistensa kanssa vai ei. Jos molemmat sävelet ovat samankorkuisia, ne sulautuvat yhteen enemmän tai vähemmän täydellisesti ja siten syntyvän soinnun kauneus riippuu tässä tapauksessa sävelten sointisävystä. Kaksi kiertotähteä, jotka ovat määrätyssä asennossa toisiinsa, lähettävät maahan värähtelyjä, jotka kohtaavat siellä toisensa, muodostaen määrätyn kulman. Jos tähtien välimatka on 90°, tulee luonnollisesti kulmakin olemaan 90°, ja oikeastaan tämä kulma synnyttää aspektin, sillä siitä riippuu, kohtaavatko värähdykset toisensa sopusoinnussa vai synnyttävätkö epäsoinnun. Hyvä tähti huonossa aspektissa on verrattavissa epäonnistuneeseen hyväntahtoisuuteen, kun taas paha tähti hyvässä aspektissa opettaa meitä huomaamaan, että kysymyksessä oleva "tähti" ei oikeastaan olekaan "paha". Itse asiassa tuskin löytyy mitään, joka paremmin opettaisi meitä huomaamaan, että kaikki, niin hyvä kuin pahakin, ovat suhteellisia, niin on myös aspektit.

Löytyy yksinkertainen keino saada selville aspektien vaikutus jokapäiväiseen elämään. Pankoon lukija merkille ärtyisän tuulensa niinä päivinä, jolloin kuu on huonossa aspektissa Marsin suhteen, sekä iloisen toimeliaisuutensa silloin, kun aspekti on hyvä. Tämä etupäässä soveltuu niihin, jotka ovat syntyneet siihen aikaan vuorokautta, jolloin aspekti on täsmällinen. Mutta aina ei voi odottaa samoja tuloksia, sillä erilaisia vaikutuksia on paljon, ja näiden satunnaisten aspektien vaikutukset saattavat tehdä jopa kokonaan tyhjäksi ns. etenevät (progressiiviset) aspektit, jotka kestävät viikkoja ja kuukausia. Mutta tarkastelkoon asianomainen itse, miten asia on.

Meidän ei tietysti pidä hetkeksikään käsittää tätä fatalistisesti, so. kumoamattomaksi sallimukseksi. Meidän tehtävämme on parhaimmalla tavalla käyttää hyväksemme tähtien vaikutukset, vieläpä niinkin että koetamme muuttaa "huonoja" aspekteja hyviksi toisin sanoen "kääntää kaikki parhain päin".

Omatunto — joulukuu 1905, helmikuu 1906

(Tekijän käsikirjoituksesta suom. P. E. — Tekstiä on hieman lyhennetty, ja suomennoksen kieliasua on nykyaikaistettu sisältöön puuttumatta.)


Etusivu Artikkelit