W. E. Butler

Telepatian liittyvät eettiset tekijät

Ennen kuin ryhdymme tutkimaan telepaattista kykyä yksityiskohtaisesti, voi olla suotavaa tarkastella sitä ensin ”vaikuttimien” kannalta. Meillähän on yleensä jokin vaikutin eli motiivi ryhtyessämme uuteen työhön. Mikä sitten on motiivimme alkaessamme tutkia telepatiaa? Yksi motiivi voi olla yksinkertaisesti tiedonhalu. Se ei kuitenkaan riitä tutkimukseemme, sillä mihin me käytämme saamiamme tuloksia? Telepatiaa, kuten kaikkia muitakin ihmismielen kykyjä, voidaan käyttää sekä hyviin että pahoihin tarkoituksiin — itsessään se on neutraali asia. Tulemme tällöin etiikan ja moraalin alueelle ja kohtaamme kokonaisen ristiriitaisten ajatusten viidakon: elämän erilaiset pyyteet tai tottumukset ja erilaisten ihmisryhmien käyttäytymisen. Voimme helposti sotkeutua kokonaan tähän ajatuksien ja halujen moraaliviidakkoon, ellei noudatettavissa ole yksinkertaisia suuntaviivoja, jonkinlaista punaista lankaa, joka johtaa meidät tämän moraalisen vyyhden läpi.

Erään kommunistisen maan johtava virkamies esitti kerran sen ajatuksen, että kaikki, mikä hyödyttää kommunistista puoluetta, on hyvää ja totta. Ja kaikki taas, mikä ei hyödytä puoluetta, on valhetta ja pahaa. Tällainen ajattelu on paljon yleisempää kuin tavallinen ihminen edes ymmärtää — itse asiassa se on useimpien ajatustapojemme taustalla. Omien etujemme ollessa kyseessä me luonnollisesti pyrimme vastustamaan kaikkia uusia ajatuksia, jotka koemme uhkaaviksi. Uusien ajatusten vastustus on tietenkin pelkästään tunne-elämään liittyvä ja järjenvastainen reaktio. Siten jokaisen uuden ajatuksen on kohdattava suurten ihmisjoukkojen järjenvastainen reaktio: ”Tämä ajatus on tosi vain silloin, kun siitä on jotain hyötyä minulle itselleni.” Vaikka tämä tyly toteamus voidaan muotoilla useilla tavoilla ja erilaisten kaksinaamaisten ja sovinnaisten lauseparsien avulla, se ilmaisee ihmisten suuren enemmistön reaktion. Jos tarkastelemme huolellisesti omia motiivejamme telepaattisten kykyjen tutkimiseen ja käyttämiseen, havaitsemme miltei varmasti tämän perimmäisen kysymyksen vaanivan jossain mielemme pimeässä nurkkauksessa. Tämä merkitsee tietenkin vain sitä, että me kaikki olemme erehtyväisiä ihmisolentoja.

On kuitenkin olemassa tiettyjä suuntaviivoja, jotka voidaan tiivistää kolmeksi lyhyeksi lausunnoksi. Ensinnäkään meidän ei tulisi yrittää käyttää kehittämäämme telepaattista kykyä pelkästään omaksi hyödyksemme. Toiseksi meidän olisi omistettava uusi kykymme Jumalan ja ihmisten palvelemiseen eli meidän tulisi haluta tietoa voidaksemme palvella. Kolmanneksi emme saisi missään olosuhteissa käyttää telepaattista kykyämme jonkun toisen ihmisen hallitsemiseen ilman hänen suostumustaan. Nämä kolme lausetta muodostavat ”täydelliset ohjeet”. Yleensä me teemme virheitä ja lankeamme pois ihanteestamme, mutta on hyvä muistaa nämä täydellisyyden ohjeet käsitellessämme normaalin fyysisen tason ylittäviä asioita.

Poimintoja teoksesta Telepatia