Buddhan Benaresissa pitämä ensimmäinen saarna

Nähdessään vanhan opettajansa lähestyvän, viisi bhikkhua sopi keskenään siitä, etteivät he tervehtisi häntä eivätkä puhuttelisi häntä mestariksi, vaan pelkästään nimeltään. "Sillä", niin he sanoivat, "hän on rikkonut juhlallisen lupauksensa ja luopunut pyhyydestään. Hän ei ole bhikkhu, vaan Gautama, ja Gautamasta on tullut mies, joka elää yltäkylläisyydessä ja antautuu maallisiin nautintoihin."

Mutta kun Siunattu lähestyi arvokkaasti, he nousivat istuimiltaan vastoin tahtoaan ja tervehtivät häntä päätöksestään huolimatta. Kuitenkin he puhuttelivat häntä nimeltään, sanoen häntä "ystävä Gautamaksi".

Kun he näin olivat ottaneet Siunatun vastaan, niin tämä lausui : "Älkää kutsuko Tathagataa nimeltä, älkääkä sanoko häntä 'ystäväksi', sillä hän on Buddha, pyhä! Lempein sydämin Buddha katselee yhtäläisesti kaikkia eläviä olentoja, ja siksi nämä sanovat häntä 'isäksi'. On väärin olla osoittamatta kunnioitusta isälle ja on jumalatonta halveksia häntä."

"Tathagata", Buddha jatkoi, "ei etsi pelastusta asketismista, mutta tämän vuoksi hän ei liioin antaudu maallisiin iloihin eikä elä yltäkylläisyydessä. Tathagata on löytänyt keskitien."

"On kaksi äärimmäisyyttä, oi bhikkhut, joita maailmasta luopuneen ei pidä seurata — toisaalta halujensa tyydyttämisen tottumus, mikä on arvotonta, turhaa ja vain maailmallismieliselle sopivaa — ja toisaalta lihankidutuksen tottumus, mikä on tuskallista, tarpeetonta ja hyödytöntä."

"Pidättyminen nauttimasta kalaa tai lihaa, alastomana kulkeminen, hiusten ajaminen, takkuisen tukan pitäminen, pukeutuminen karkeaan vaippaan, itsensä likaan tahriminen ja Agnille uhraaminen eivät puhdista ihmistä, joka on harhoista vapaa."

"Vedakirjojen lukeminen, uhrien antaminen papeille, jumalille uhraaminen, lihan kuolettaminen kuuman tai kylmän avulla ja monet muut tämänkaltaiset katumusharjoitukset, joita suoritetaan kuolemattomuuden saavuttamiseksi, eivät puhdista ihmistä, joka on harhoista vapaa."

"Viha, juoppous, uppiniskaisuus, kiihkoilu, kavaluus, kateus, omahyväisyys, toisten halveksiminen, ylpeys ja pahat tarkoitukset tekevät ihmisen saastaiseksi, ei totisesti lihan syöminen."

"Tathagata on löytänyt keskitien, oi bhikkhut, joka välttää näitä kahta äärimmäisyyttä, tien, joka avaa silmät ja suo ymmärryksen, mikä johtaa mielenrauhaan, korkeampaan viisauteen, täydelliseen valaistukseen, nirvanaan!"

"Mikä on tuo Tathagatan löytämä keskitie, joka välttää näitä kahta äärimmäisyyttä, tuo tie, joka avaa silmät ja suo ymmärryksen, mikä johtaa mielenrauhaan, korkeampaan viisauteen, täydelliseen valaistukseen, nirvanaan?"

"Sallikaa minun osoittaa Teille, oi bhikkhut, keskitie, joka pitää Teidät syrjässä kummastakin äärimmäisyydestä! Kärsimys aiheuttaa laihtuneelle palvojalle sekaannusta ja sairaalloisia ajatuksia hänen mielessään. Itsensä kuolettamisen avulla ei saavuteta edes maallista tietoa. Kuinka paljon vähemmän se johtaisi aistien voittamiseen!"

"Se, joka täyttää lamppunsa vedellä, ei voi karkottaa pimeyttä, ja se, joka yrittää sytyttää tulen lahonneella puulla, epäonnistuu. Ja miten voisi kukaan vapautua itsestään viettämällä kelvotonta elämää, jos hän ei onnistu hillitsemään himon tulta ja jos hän yhä janoaa joko maallisia tai taivaallisia nautintoja? Mutta se, jonka minä on sammunut, on himosta vapaa; hän ei janoa maallisia eikä taivaallisia nautintoja, eivätkä hänen luonnollisten tarpeittensa tyydyttäminen tahraa häntä. Olkoon hän kuitenkin kohtuullinen, syököön ja juokoon hän ruumiinsa tarpeiden mukaan!"

"Aistillisuus on veltostuttavaa; halujensa tyydyttäjä on intohimojensa orja, ja nautinnonhalu on arvotonta ja alhaista."

"Mutta elämän tarpeiden tyydyttäminen ei ole pahasta. Ruumiin pitäminen hyvässä terveydessä on velvollisuus, sillä muuten emme pysty puhdistamaan viisauden lamppua ja pitämään mieltämme voimakkaana ja kirkkaana. Vesi ympäröi lootuskukkaa, mutta ei kastele sen terälehtiä."

"Tämä on se keskitie, oi bhikkhut, joka pitää Teidät erillään kummastakin äärimmäisyydestä."

Ja Siunattu puhui lempeästi opetuslapsilleen, säälien heitä heidän erehdystensä tähden ja osoittaen heidän pyrkimystensä hyödyttömyyden, ja se pahan tahdon jää, joka kylmensi heidän sydämensä, suli pois Mestarin vakaumuksen leppeässä lämmössä.

Silloin Siunattu pani oivallisimman lain pyörän käyntiin ja alkoi saarnata viidelle bhikkhulle, avaten heille kuolemattomuuden portin ja osoittaen heille nirvanan autuuden. Buddha lausui:

"Pyörän puolapuut ovat puhtaan käytöksen säännöt oikeus niiden pituuden yhdenmukaisuus, viisaus on pyöränvanne, vaatimattomuus ja harkitsevuus on pyörännapa, mihin liikkumaton totuuden akseli on kiinnitetty."

"Se, joka on selvillä kärsimyksen olemassaolosta, sen syystä, sen parannuskeinoista ja sen lakkaamisesta, on päässyt perille neljästä jalosta totuudesta. Hän kulkee oikeaa tietä."

"Oikeat tarkoitusperät ovat soihtuna, joka valaisee hänen tietään. Oikeat pyrkimykset ovat hänen oppaanaan. Oikea puhe on hänen asuinpaikkansa polulla. Hänen ryhtinsä on suora, sillä se on oikea käytös. Hänen virvoituksenaan on oikea tapa ansaita elatuksensa. Oikeat ponnistelut ovat hänen askeleensa, oikeat ajatukset hänen hengityksensä, ja oikea mietiskely antaa hänelle rauhan, joka seuraa hänen askeleittensa jälkiä."

"Niinpä tämä, oi bhikkhut, on kärsimystä koskeva jalo totuus: Tuskallista on syntyä, tuskallista on kuihtua, tuskallista on sairaus, tuskallista on kuolema. Yhteys epämiellyttävään on tuskallista, tuskallista on ero miellyttävästä; ja tyydyttämätön halukin on tuskallista. Lyhyesti, kiintymyksestä syntyvät aineelliset olosuhteet ovat tuskallisia. Tämä siis on, oi bhikkhut, kärsimystä koskeva jalo totuus."

"Tämä taas, oi bhikkhut, on kärsimyksen alkuperää koskeva jalo totuus: Totisesti, halu aiheuttaa olemassaolon uudistumisen. Halua seuraa aistihurma, joka etsii tyydytystä milloin sieltä, milloin täältä, halu tyydyttää intohimoja, halu tulevaan elämään, halu tulla onnelliseksi tässä elämässä. Tämä siis, oi bhikkhut, on kärsimyksen alkuperää koskeva jalo totuus."

"Tämä taas, oi bhikkhut, on kärsimyksen hävittämistä koskeva jalo totuus: Totisesti se on hävitys, missä intohimon häivääkään ei jää jäljelle tästä janosta; tästä janosta on luovuttava, siitä on vapauduttava, eikä siinä tule enää viipyä. Tämä siis, oi bhikkhut, on kärsimyksen hävittämistä koskeva jalo totuus."

"Tämä taas, oi bhikkhut, on jalo totuus tiestä, joka johtaa surun hävittämiseen. Totisesti, se on kahdeksankertainen tie, nimittäin: Oikeat tarkoitusperät, oikeat pyrkimykset, oikea puhe, oikea käytös, oikea toimeentulo, oikea ponnistelu, oikeat ajatukset ja oikea mietiskely. Tämä siis, oi bhikkhut, on surun hävittämistä koskeva jalo totuus."

"Harjoittaen rakastavaa hyvyyttä olen saavuttanut sydämen vapautuksen ja niinpä olen vakuuttunut siitä, etten enää koskaan synny uudelleen. Olen saavuttanut jo nyt nirvanan."

Ja kun Siunattu näin pani totuuden kuninkaallisen vaununpyörän pyörimään, niin ihastus värisytti koko maailmankaikkeutta.

Devat jättivät taivaalliset asuinsijansa kuunnellakseen totuuden suloisuutta; pyhimykset, jotka olivat jättäneet elämänsä, parveilivat suuren opettajan ympärillä kuullakseen hyvän sanoman, jopa maan eläimetkin tunsivat autuuden, mikä oli Tathagatan sanoissa; ja koko tuntevien olentojen valtava joukko, jumalat, ihmiset ja eläimet, kuullessaan vapautuksen sanoman, vastaanottivat ja ymmärsivät sen omalla kielellään.

Ja kun oppi oli esitetty, niin kunnianarvoinen Kondamna, vanhin viiden bhikkhun joukossa, näki järkensä silmällä totuuden ja virkkoi: "Totisesti, oi Buddha, Herramme, Sinä olet löytänyt totuuden !" Silloin toisetkin bhikkhut liittyivät häneen ja lausuivat: "Totisesti Sinä olet Buddha! Sinä olet löytänyt totuuden."

Ja devat ja pyhimykset ja kaikki poismenneiden sukupolvien hyvät henget, jotka olivat kuunnelleet Tathagatan saarnaa, ottivat sen riemuiten vastaan ja huudahtivat: "Totisesti Siunattu on perustanut vanhurskauden valtakunnan. Siunattu on pannut maan liikkeelle, hän on pannut totuuden pyörän pyörimään, mitä ei kukaan koko maailmankaikkeudessa, olipa hän jumala tai ihminen, saa kääntymään takaisin. Totuuden valtakuntaa saarnataan maan päällä; se leviää, ja vanhurskaus, hyvä tahto ja rauha tulee vallitsemaan ihmiskunnassa."

Englanninkielellä: http://www.sacred-texts.com/bud/btg/btg17.htm


Etusivu Eri uskonnot