Goethe: Mietelmiä

 

Jos kohtaamme jonkun, joka on meille kiitollisuudenvelassa, niin tämä seikka muistuu heti mieleemme. Kuinka usein saatammekaan kohdata toisia, joille itse olemme sellaisessa velassa, silti tulematta sitä ajatelleeksi!

*

Ajatusten ilmaiseminen on luontoa; ilmaistujen ajatusten vastaanottaminen tarjottujen kaltaisina on sivistystä.

*

Jos joku puhuu toisten kuullen pitkän aikaa yksin, muistamatta mairitella heitä, niin hän herättää tyytymättömyyttä.

*

Jokainen lausuttu sana tuottaa sielullisen vastavaikutuksen.

*

Vastaan väittäminen ja imartelu luovat kehnoa keskustelua.

*

Mikään ei ilmaise ihmisten luonnetta paremmin kuin se, mitä he pitävät naurettavana.

*

Naurettavuus johtuu siveellisestä vastakohdasta, joka vaarattomalla tavalla tasoittuu aisteja varten.

*

Aistimellinen, ts. ei-henkinen ihminen nauraa usein aiheettomastikin. Kaiken, mikä saa hänen mielensä liikkeelle, ja kaiken, mikä tuottaa hänelle sisäistä mielihyvää, hän päästää näkyviin.

*

Älykäs pitää miltei kaikkea naurettavana, viisas ei juuri mitään.

*

Ihminen sallii puutoksiaan moitittavan, sallii itseään niistä rangaistavan, sietää niiden takia kärsivällisesti paljonkin, mutta hän käy kärsimättömäksi, jos häntä vaaditaan luopumaan niistä.

*

Eräät puutteellisuudet ovat välttämättömiä yksityisen ihmisen elämälle. Meistä tuntuisi kiusalliselta, jos vanhat ystävät luopuisivat tietyistä omituisuuksistaan.

*

Sanotaan: »Hän kuolee pian», jos joku tekee jotakin tapojensa ja laatunsa vastaista.

*

Intohimot ovat puutteita tai hyveitä, vain tehostuneita.

*

Intohimomme ovat oikeita Feeniks-lintuja. Kun tuli tuhoaa jonkin niistä, niin tuhkasta nousee heti uusi.

*

Intohimo lisääntyy ja lievenee, kun henkilö itse tunnustaa sen. Missään ei kultainen keskitie liene toivottavampaa kuin luottavaisuudessa ja vaiteliaisuudessa niitä kohtaan, joita rakastamme.

*

Maailmassa käy jokainen siitä, minä hän esiintyy; mutta hänen täytyy myös esiintyä jonakin. Mieluummin siedetään hankalia ihmisiä kuin suvaitaan mitättömiä.

*

Yhteiskunnan voi pakottaa hyväksymään kaikkea, paitsi sellaista, mistä seuraa jotakin.

*

Ihmisiä emme opi tuntemaan silloin kun he tulevat luoksemme; meidän täytyy mennä heidän luokseen, jos mielimme saada selville heidän laitansa.

*

Kuinka voi ihmisen luonne ja omalaatuisuus säilyä elämäntaidon ohella? Elämäntaidon pitäisikin vasta oikein korostaa kunkin ominaista laatua. Jokainen tavoittelee merkittävää, kunhan se vain ei ole hankalaa.

*

Suurimmat edut saavuttaa sekä elämässä yleensä että seurapiireissä sivistynyt sotilas.

*

Ei ole mitään ulkonaista kohteliaisuuden ilmaisumuotoa, millä ei olisi syvällistä siveellistä perustaa. Oikea kasvatustapa olisi tällöin neuvoa sekä muoto että sen syy yhtä rintaa.

*

Käyttäytyminen on peili, jossa jokainen näkee oman kuvansa.

*

On olemassa sydämen kohteliaisuutta, ja se on sukua rakkaudelle. Siitä lähtee vaivattomimmin käytöstavankin kohteliaisuus.

*

Emme koskaan ole kauempana toiveistamme kuin kuvitellessamme, että omaamme sen, mitä toivomme.

*

Ehdottomin orja on se, joka pitää itseään vapaana olematta sellainen.

*

Jos joku väittää itseään vapaaksi, niin hän tuntee kuitenkin heti olevansa hetken olosuhteista riippuvainen. Jos hän uskaltaa tunnustaa itsensä riippuvaiseksi, niin hän tuntee olevansa vapaa.

*

Toisen suurta etevämmyyttä vastaan ei ole muuta pelastuskeinoa kuin rakkaus.

*

On sanottu, ettei kukaan ole sankari kamaripalvelijansa silmissä. Se johtuu kuitenkin vain siitä, että ainoastaan sankari voi tunnustaa sankarin. Palvelija taas pystynee arvostelemaan kaltaisiaan.

*

Mikään ei niin suuresti lohduta keskinkertaisia ihmisiä kuin se, etteivät nerot ole kuolemattomia.

*

Suurimmillakin ihmisillä on aina jokin heikkoutensa, joka yhdistää heidät heidän vuosisataansa.

*

Houkat ja viisaat ihmiset ovat yhtä vaarattomia. Vaarallisimpia ovat puolinarrit ja puoliviisaat.

*

Maailmaa voidaan parhaiten väistää taiteen avulla, ja taiteen avulla siihen myös voidaan parhaiten liittyä.

*

Suurimmankin onnen ja pahimmankin hädän hetkinä tarvitsemme taiteilijaa.

*

Taide työskentelee painokkaan ja hyvän alalla.

*

Vaikeudet kasvavat sitä enemmän, mitä lähemmäksi päämäärää päästään.

*

Kylväminen ei ole niin vaivalloista kuin korjaaminen.

*

Taide on itsessään jaloa; sen vuoksi ei taiteilija pelkää alhaisen käsittelyä. Vieläpä se aateloituu kohta kun hän ryhtyy siihen, ja niinpä näemme suurimpien taiteilijoiden rohkeasti käyttävän majesteettioikeuttaan.

*

Jokaisessa taiteilijassa asuu uhkarohkeuden itu, jota vailla ei mikään lahjakkuus ole ajateltavissa, ja se käy erikoisen eloisaksi, kun pystyvää miestä yritetään rajoittaa ja palkata tai käyttää yksipuolisiin tarkoituksiin.

*

Huumori on eräs neron alkuaineksia, mutta kohta kun se pääsee ylivaltiaaksi, muodostuu siitä vain neron korvike. Se säestää heikkenevää taidetta ja hävittää, tuhoaa sen lopulta.

*

Jos ihminen mielii saada aikaan kaikkea, mitä häneltä vaaditaan, niin hänen täytyy pitää itseään enempänä kuin hän on. Niin kauan kuin hän ei mene siinä suorastaan järjettömyyksiin, siedetään sitä mielellään.

*

Työskentely tekee ihmiset toverillisiksi.

*

Eräät kirjat eivät näy olevan kirjoitettuja siksi, että niistä opittaisiin, vaan jotta tiedettäisiin tekijän tienneen jotakin.

*

He pieksävät lokaa, jotta siitä syntyisi kermaa.

*

On paljon helpompi asettua läpeensä erehtyneen kuin puolitotuuksia kuvittelevan kannalle.

*

Suurin kunnioitus, jota tekijä voi osoittaa yleisöään kohtaan, on se ettei hän milloinkaan tuota sellaista, mitä häneltä odotetaan, vaan ainoastaan sellaista, mitä hän itse pitää, kulloinkin oman ja muiden sivistystason mukaisesti, oikeana ja hyödyllisenä.

*

Viisautta on vain totuudessa.

*

 Jos erehdyn, niin voi sen jokainen huomata; jos valehtelen, niin ei.

*

Eikö maailma jo ole ilmankin täynnä arvoituksia? Pitäisikö vielä ruveta muuttamaan yksinkertaisimmatkin ilmiöt arvoituksellisiksi?

*

Hienoinkin hius luo varjonsa.

 *

 Anteliaisuus tuottaa jokaiselle suosiota, varsinkin jos siihen liittyy vaatimattomuus.

 *

 Rajuilman edellä tupruaa pöly vielä kovasti viimeisen kerran, joutuakseen pian pitkäksi aikaa häviämään.

*

Ihmiset tuntisivat toisensa paremmin, jolleivät he aina mielisi käydä toisten vertaisista. Etevät henkilöt ovat tällöin pahemmassa asemassa kuin muut: kun ei voida pyrkiä heidän tasolleen, niin heitä väijytään.

*

Ei kaikkialla, missä on vettä, ole sammakoita, mutta missä sammakoiden kurnutusta kuuluu, siellä on vettä.

*

Joka ei osaa vieraita kieliä, hän ei tiedä mitään omasta kielestään.

*

Erehtyminen on varsin hyvä asia, niin kauan kuin olemme nuoria, mutta erehdyksiä ei pidä laahata mukanaan vanhuuteen asti.

*

Kaikista riitakysymyksistä tulee niiden vanhetessa turhanaikaista, eltaantunutta moskaa.

*

Luonto joutuu erikoistumaan ja jää silloin kuin umpikujaan, mistä se ei pääse eteen- eikä taaksepäin. Siitä johtuu kansallisen sivistyksen itsepintaisuus.

*

Jokaisella on luonnossaan jotakin, jonka täytyisi herättää paheksumista, jos hän lausuisi sen julki.

*

Kun ihminen ajattelee ruumiillista tai moraalista tilaansa, niin tavallisesti hän huomaa itsensä sairaaksi.

*

Tupakan, väkijuomien ja narkoottisten aineiden tuottama nautinto perustuu ihmisten haluun huumaantua tarvitsematta vaipua uneen.

*

Toimivan ihmisen tulee ennen kaikkea tehdä oikein; tapahtuuko myös oikein, siitä hänen ei pidä välittää.

*

Moni koputtelee vasarallaan pitkin seinää ja luulee joka kerran lyövänsä naulanpäähän.

*

Ihmisruumiin maalaaminen ja tatuoiminen on paluuta eläimellisyyteen.

*

Historian kirjoittaminen on eräs tapa pudistaa menneisyys niskoiltaan.

*

Mitä ei ymmärretä, sitä ei omisteta.

*

Ei jokainen, jonka mainitaan esittäneen ytimekästä, ole tuottava henkilö; voi olla, että hän vain on muistanut jotakin vallan tuttua.

*

Eräät heikot ihmiset ovat suopeita osoittaakseen ylemmyyttään.

*

Jokaiselle ihmiselle jää aina vielä kylliksi voimaa suorittaakseen sen, mistä hän on vakuuttunut.

*

Asiat saakoot aina unohtua, kunhan vain arvostelukyky säilyy oikealla hetkellä.

*

Mikään kansa ei saavuta arvostelukykyä, ennen kuin se oppii arvioimaan itseään. Siihen suureen saavutukseen se pääsee kuitenkin vasta hyvin myöhään.

*

Sen sijaan että he väittävät sanojani vastaan, tulisi heidän koettaa toimia ajatustapani mukaisesti.

*

Luonto mykistyy, kun sitä kidutetaan. Sen suora vastaus rehelliseen kysymykseen on: Niin, niin! Ei, ei! Kaikki muu on pahasta.

*

Ihmisiä harmittaa, että totuus on niin yksinkertaista. Heidän pitäisi ajatella, että he vielä saavat nähdä yllin kyllin vaivaa soveltaakseen sitä käytäntöön niin, että he siitä hyötyvät.

*

Koulukuntaa on pidettävä yksityisenä ihmisenä, joka sata vuotta puhelee itsensä kanssa ja on tavattomasti mieltynyt omaan olemukseensa, olkoon se kuinka typerää hyvänsä.

*

Väärää oppia ei voida kumota, sillä sehän perustuu vakaumukseen, että väärä on oikeata. Mutta vastakohtaa voidaan, saa ja tulee yhä uudestaan julistaa.

*

Maalattakoon kaksi sauvaa, toinen punaiseksi, toinen valkeaksi, ja pistettäköön ne vierekkäin veteen, niin kumpikin näyttää samalla tavoin taittuneelta. Jokainen voi katsella tätä yksinkertaista koetta ruumiillisilla silmillään: joka katselee sitä hengen silmillä, hän vapautuu tuhansista ja taas tuhansista vääristä säännöistä.

*

Kaikki henkevän asian vastustajat ainoastaan iskevät hehkuviin hiiliin: nämä sinkoilevat ympäri ja sytyttävät sielläkin, missä ne eivät muuten olisi vaikuttaneet.

*

Kauan sitten keksityt asiat kuopataan taas unohduksiin. Kuinka paljon Tyko Brahe näkikään vaivaa todistaakseen pyrstötähdet säännöllisesti liikkuviksi kappaleiksi, jommoisiksi Seneca oli ne jo ammoin oivaltanut!

*

Kuinka paljon onkaan kiistelty siitä, minkälaisia ihmisiä mahtaa asua toisella puolen maapalloa!

*

Eräille ihmisille täytyy heidän houkkamaisuutensa, antaa anteeksi.

*

Nykyään on mahdollista esitellä tuotteita, jotka ovat nollan arvoisia, olematta huonoja: nollan arvoisia, koska niissä ei ole sisältöä, mutta eivät silti huonoja, koska tekijäin edessä on väikkynyt hyvien esikuvien antama yleinen muoto.

*

Lumipeite on valheellista puhtautta.

*

Joka kammoaa aatetta, häneltä puuttuu lopulta käsitekin.

*

Mestareiksemme nimitämme syystä niitä, joilta aina opimme. Ei jokainen, jolta opimme, ansaitse sitä nimeä.

*

Kaiken lyyrillisen tulee kokonaisuudessaan olla hyvin järkevää, mutta yksityiskohdissa se saa olla hieman järjetöntäkin.

*

Olette meren kaltainen: sille annetaan erilaisia nimiä, ja kaikki on kuitenkin vain suolaista vettä.

*

Sanotaan: oma kehu haisee. Ehkä, mutta mikä haju toisten väärällä moitteella on, sitä ei yleisön nenä tunne.

*

Romaani on subjektiivinen eepos, jonka tekijä pyytää luvan saada käsitellä maailmaa omaan tapaansa. Kysymys on siis vain siitä, onko hänellä jotakin tapaa; muusta hän kyllä suoriutuu.

*

Likakin loistaa auringonpaisteessa.

*

Mylläri luulee, että vehnä kasvaa vain jotta hänen myllynsä kävisi.

*

On vaikea olla oikeudenmukainen hetkiä kohtaan: yhtäkaikkiset hetket ikävystyttävät meitä, hyvät on osattava kestää oikein, ja pahat täytyy laahata myötään.

*

Niin itsepäisen ristiriitainen on ihminen, ettei hän siedä itseään pakotettavan edulliseen, ja että hän sietää kaikenlaista pakkoa vahingokseen.

*

Varominen on yksinkertaista, jälkiviisaus moni­mutkaista.

*

Tila, joka tuottaa joka päivä uutta harmia, ei ole oikea.

*

Erämaassa asuvat hindut lupaavat juhlallisesti olla syömättä kalaa.

*

Vajanainen totuus vaikuttaa jonkin aikaa, mutta täyden valaistuksen sijaan ilmestyy kerran häikäisevä harha; se tyydyttää maailmaa, ja niin kokonaiset vuosisadat hulluuntuvat.

*

Tieteiden harjoittamisessa on mitä ansiokkainta etsiä esiin ja. kehitellä vajanaisia totuuksia, jotka entisajan ihmiset jo ovat omaksuneet.

*

Mielipiteet, jotka sinkautamme esiin, ovat siirrettyjen pelinappulain kaltaisia: ne voidaan lyödä, mutta ne ovat aloittaneet voittoisan pelin.

*

On yhtä varmaa kuin ihmeellistä, että totuus ja erhe ovat kotoisin samasta lähteestä. Sen vuoksi tulee usein välttää vahingoittamasta erhettä, koska totuuskin samalla vahingoittuisi.

*

Totuus kuuluu ihmiselle, erhe ajalle. Sen vuoksi on eräästä mainiosta miehestä sanottu: »Onnettomat ajat saattoivat hänet erehtymään, mutta hänen henkensä voima auttoi hänet selviytymään kunnialla.»

*

Jokaisella on omalaatuisuutensa, joista hän ei voi päästä, ja kuitenkin moni sortuu juuri omalaatuisuuksiensa, monesti mitä viattomimpienkin takia.

*

Joka ei itse mielestään ole paljoa, hän on paljon enemmän kuin hän luulee.

*

Taiteessa ja tieteessä, samoin kuin teoissa ja toiminnoissa riippuu kaikki siitä, onko kohteet käsitetty puhtaasti ja onko niitä käsitelty niiden luonteen mukaisesti.

*

Jos ymmärtäväiset ja ajattelevat ihmiset vanhoilla päivillään pitävät tiedettä halpana, niin se johtuu vain siitä, että he ovat vaatineet siltä ja itseltään liian paljon.

*

Surkuttelen niitä ihmisiä, jotka pitävät ääntä maisten asiain katoavaisuudesta ja häipyvät tarkastelemaan niiden mitättömyyttä. Olemmehan me olemassa tehdäksemme katoavaisen pysyväksi, mutta se voi tapahtua vain jos kumpaakin osataan arvostaa oikein.

*

Kunkin on tavan takaa toistettava uskontunnustustaan, sanottava, minkä hän hyväksyy ja minkä tuomitsee. Vastakkaistenkin mielipiteiden omaajat tekevät ahkeraan samoin.

*

Nykyaikana ei kukaan saa vaieta eikä antaa perään; täytyy puhua ja liikkua, ei voittaakseen toisia, vaan säilyttääkseen asemansa, ja silloin on aivan samantekevää, kuulutaanko enemmistöön vai vähemmistöön.

*

Sateenkaarta, joka pysyy neljännestunnin, ei enää katsella.

*

Minulle on käynyt ja yhä käy niin, että jokin kuvaamataiteen tuote ei minua ensi näkemältä miellytä, koska en kykene sitä käsittämään; mutta jos aavistan sillä olevan jotakin arvoa, niin koetan päästä siitä selville, eikä silloin puutu mitä mieluisimpia löytöjä: keksin asioissa uusia ominaisuuksia ja itsessäni uusia kykyjä.

*

Usko on salainen kotipääoma, samoin kuin on julkisia säästö- ja apukassoja, joista hädän aikana annetaan tarvitseville avustusta. Uskovainen pitää kaikessa hiljaisuudessa korot itse.

*

Varsinainen valistuksenkammo ei ilmene toden, selvän ja hyödyllisen estämisenä, vaan väärän nostamisena arvoon.

 *

On paljon helpompi havaita erehdys kuin löytää totuus. Edellinen sijaitsee pinnalla, ja siitä kyllä suoriudutaan; jälkimmäinen taas asustaa syvällä, eikä sen tutkiminen ole joka miehen asia.

*

Kaikki me elämme entisyydestä ja kuolemme entisyyden takia.

*

Kun meidän pitäisi oppia jotakin suurta, niin pakenemme heti synnynnäiseen huonouteemme ja olemme kuitenkin oppineet jotakin.

*

Kokemusperäis-siveellisen maailman muodostavat suureksi osaksi vain paha tahto ja kateus.

*

Taikausko on elämän runoutta; sen vuoksi ei runoilijaa haittaa olla taikauskoinen.

*

Kieroja elämänaloja ei kenenkään pidä toivoa; mutta ne ovat sille, joka niihin joutuu, koetuskivinä hänen luonteelleen ja ratkaisevimmalle, mihin hän pystyy.

*

Tyhmä kunnon ihminen tajuaa usein läpikotaisin mitä taitavimpien veijarien juonet.

*

Joka ei tunne rakkautta, hänen täytyy oppia imartelemaan, muuten hän ei tule toimeen.

*

Arvostelulta ei voida suojautua eikä puolustautua; täytyy toimia sitä uhmaten, ja vähitellen se mukautuu siihen.

*

Joka kestää vikojani, hän on minun herrani, vaikka hän olisi palvelijanikin.

*

Kun muistelmia julkaistaan, niin aina olisi liitettävä yhteen sellaiset, joissa asioita katsellaan ylhäältä käsin, toisiin, joissa niitä katsellaan altapäin.

*

Jos ihmisiltä vaaditaan velvollisuuksia tahtomatta myöntää heille mitään oikeuksia, niin on heille maksettava hyvin.

*

Seudun niin sanotun romanttisuuden muodostaa hiljainen ylevyyden tunne, luokoon sen entisyys tai, mikä on samaa, yksinäisyys, poissaolo, eristyneisyys.

*

Kauneus on salaisten luonnonlakien ilmausta, jotka sen esiintymättä olisivat pysyneet iäti salassa.

*

Voin luvata olevani vilpitön, mutta en olevani puolueeton.

*

Kiittämättömyys on aina eräänlaista heikkoutta. En koskaan ole nähnyt pystyvien ihmisten olevan kiittämättömiä.

*

Me olemme kaikki niin vähä-älyisiä, että aina luulemme olevamme oikeassa, ja niinpä voidaan ajatella olevan olemassa erinomaisen etevä henkilö, joka ei ainoastaan erehdy, vaan vieläpä tuntee mielihyvääkin erehdyksestään.

*

Hyvin harvoin tapahtuu, että kulkemalla aitoa keskitietä koetetaan auttaa hyvää ja oikeaa täydellisyyteen. Tavallisesti näemme pedanttisuuden pyrkivän sitä jarruttamaan ja röyhkeyden kiirehtimään sitä liiaksi.

*

Varasto kaskuja ja mietelauseita on maailmanmiehelle mitä suurin aarre, jos hän osaa sijoittaa edelliset sopivissa kohdissa keskusteluun ja palauttaa jälkimmäiset mieleensä asianomaisissa tilaisuuksissa.

*

Sanotaan: ”Tutki, taiteilija, luontoa!” Mutta ei ole vähäinen asia kehitellä jokapäiväistä jaloa ja muodottomasta kaunista.

*

Kun kiinnostus häviää, haihtuu myös asia muistista.

*

Maailma on halkinainen kello: se särisee eikä kaiu.

*

Nuorten harrastelijain tungetteluja on hyväntahtoisesti siedettävä. Heistä tulee vanhemmiten mitä vilpittömimpiä taiteen ja mestarin kunnioittajia.

*

Kun ihmiset vajoavat oikein huonoiksi, eivät he enää tunne muuta osanottoa kuin vahingoniloa.

*

Älykkäät ihmiset ovat aina paras tietosanakirja.

*

On ihmisiä, jotka eivät lainkaan erehdy, koska he eivät ryhdy mihinkään järkevään.

*

Jos tunnen suhteeni itseeni ja ulkomaailmaan, niin nimitän sitä totuudeksi. Näin voi jokaisella olla oma totuutensa, ja kuitenkin se on aina sama.

*

Erityisen täytyy ikuisesti alistua yleiseen; yleisen täytyy ikuisesti mukautua erikoiseen.

*

Kukaan ei pääse varsinaisen tuottamiskyvyn herraksi, vaan kaikkien täytyy tyytyä vain ottamaan siltä vastaan.

*

Se, jolle luonto alkaa paljastaa ilmeisiä salaisuuksiaan, tuntee vastustamatonta vetoa sen arvokkaimpaan tulkkiin, taiteeseen.

*

Aika on itsekin elementti, alkuvoima.

*

Ihminen ei milloinkaan käsitä, kuinka suuresti hän arvostelee asioita ihmisen näkökulmasta.

*

Kun kielten kehittyessä kerake vaihtuu toiseksi, niin se saattaa johtua puhe-elimen kykenemättömyydestä; kun taas ääntiöt muuttuvat kaksoisääntiöiksi, niin se johtunee kuvitellusta paatoksesta.

*

Jos kuka rupeaisi tutkimaan kaikkia lakeja, ei hänelle jäisi lainkaan aikaa niiden rikkomiseen.

*

Emme voi elää jokaiselle, varsinkaan niille, joiden kanssa emme halua elää.

*

Jälkimaailmaan vetoaminen johtuu puhtaasta, eloisasta tunteesta, että on olemassa katoamatonta, ja että joskaan sitä ei vielä tunnusteta, niin se kuitenkin viimein kohoaa vähemmistöstä enemmistöön.

*

Salaisuudet eivät vielä ole ihmeitä.

*

Kevytmielinen, intohimoinen arvoituksellisten kykyjen suosiminen oli menneiden vuosieni vikoja, enkä milloinkaan ole päässyt siitä vallan vapaaksi.

*

Soisin kernaasti voivani olla suora sinua kohtaan, ilman että joutuisimme riitaan, mutta se ei käy päinsä. Sinä käyttäydyt kierosti ja istuudut kahdelle tuolille, et saa kannattajia ja menetät ystäväsi. Mitä siitäkin voisi tulla!

*

Oltakoon ylhäisiä tai alhaisia, aina täytyy inhimillinen huuhdella esiin.

*

Vapaamieliset kirjailijat pelaavat nykyään onnekkaasti, sillä koko yleisö on heidän varamiehinään.

*

Meillä on vain silmämme ja käsitystapamme; luonto yksinään tietää, mitä se tahtoo ja on tahtonut.

*

Viisas saa kokea melko lailla tyhmyyksiä.

*

Kaikissa taidetuotteissa, niin suurissa kuin pienissäkin ja pienemmissäkin, riippuu kaikki luomisinnoituksesta. 

*

Oivallinen on tutkimatonta, tartuttakoon siihen miten hyvänsä.

*

Elämänpolkujen salaisuuksia ei saa eikä voi ilmaista; siellä on loukkauskiviä, joihin jokaisen vaeltajan täytyy kompastua. Mutta runoilija viittaa, missä ne ovat.

*

Ei kannattaisi elää seitsemänkymmenen ikäiseksi, jos kaikki maallinen viisaus olisi Jumalan silmissä hullutusta.

*

Aito oppilas oppii kehittelemään tunnetusta esiin tuntematonta ja lähestyy Mestaria.

*

Jumalat opettavat meitä jäljittelemään heidän ominaisimpia tekojaan; kuitenkin tiedämme vain, mitä teemme, emmekä oivalla, mitä jäljittelemme.

*

Kaikki on samanlaista ja kaikki erilaista, kaikki hyödyllistä ja vahingollista, puhuvaa ja mykkää, järkevää ja järjetöntä. Ja sekin, mitä ihmiset lausuvat yksityisistä seikoista, on usein ristiriitaista.

*

Lait ovat ihmiset itse asettaneet ohjeekseen tietämättä, mistä he ovat niitä muodostaneet; mutta luonnon ovat kaikki jumalat järjestäneet.

*

Se, minkä ihmiset ovat tehneet laiksi, ei tahdo sopia, olkoon se oikeaa tai väärää, mutta se, minkä jumalat :ovat säätäneet, on aina paikallaan, oikein tai väärin.

*

Pajassa pehmitetään rautaa puhaltamalla palkeilla tuleen, ja silloin riistetään raudalta sen liika-ainekset; kun se puhdistuu, niin sitä taotaan ja pakotetaan, ja saattamalla se yhteyteen uuden ravintoaineen, veden kanssa se saadaan jälleen lujaksi. Samaa kokee ihminenkin opettajansa taholta.

*

Siitä, mikä jollekulle henkilölle kuuluu, ei hän pääse irti, vaikka hän viskaisi sen luotaan.

*

Kun kouluopintomme aina panevat painoa klassilliseen muinaisaikaan ja edistävät latinan ja kreikan taitoa, niin voimme onnitella itseämme siitä, etteivät nämä korkeampaan kulttuuriin niin tarpeelliset opinnot milloinkaan tule häviämään.

*

Kun asetumme kasvokkain klassillista muinaisuutta vasten ja vakavasti tarkastelemme sitä voidaksemme siten sivistyä, niin meistä tuntuu, että silloin vasta meistä oikeastaan tulee ihmisiä.

*

On vain kaksi todellista uskontoa: toinen, joka aivan ilman muotoja tunnustaa ja palvoo sitä pyhää, mikä meissä asuu ja meitä ympäröi, sekä toinen, joka tekee samaa mitä kauneimmin muodoin. Kaikki niiden välillä oleva on epäjumalanpalvelusta.

*

Sikäli kuin vuodet karttuvat, tehostuvat koettelemuksetkin.

*

Missä minun täytyy lakata olemasta moraalinen, siellä menetän kaiken valtani.

*

Ihmisiä ei koskaan petetä, vaan he pettävät itse itsensä.

*

Emme ajattele, mikä oikeus meillä on hallita; me vain hallitsemme. Onko kansalla oikeutta erottaa meidät, siitä emme välitä; varomme vain antamasta sen joutua kiusaukseen tehdä niin.

*

Meillä ei olisi mitään sitä vastaan, että voisimme poistaa kuoleman; mutta kuolemanrangaistuksen poistaminen on vaikeaa. — — —

*

Kaikki lait ovat vanhojen ja miesten säätämiä. Nuoriso ja naiset haluavat poikkeusta, vanhat sääntöä.

*

Ymmärtäväinen ei hallitse, vaan ymmärrys, eikä järkevä, vaan järki.

*

Kun joku kehuu toista, niin hän tekeytyy tämän vertaiseksi.

*

Tietäminen ei riitä, vaan on myös käytettävä tietoa; ei liioin tahtominen, vaan on myös toimittava. Yleensä ottaen tieteet aina etääntyvät elämästä ja vain syrjäteitse palaavat siihen.

*

Tieteet ovat oikeastaan elämän oppikirjoja: ne yleistävät ja yhtenäistävät ulkonaiset ja sisäiset kokemuksemme.

*

Merkittävä tosiseikka ja nerokas totuuden tajuaminen antaa työtä hyvin suurelle ihmisjoukolle: ensin halutaan vain tietää, sitten tuntea asia, ja sitten ryhdytään sitä muodostelemaan sekä kehittelemään.

*

Suuri yleisö kysyy jokaisen huomattavan uuden ilmiön nähdessään, mitä hyötyä siitä on, eikä se ole väärässäkään, sillä se voi havaita asiain arvon ainoastaan niiden tuottaman hyödyn perusteella.

*

Todella viisaat kysyvät, mitä asia on suhteessaan itseensä ja toisiin asioihin, välittämättä hyödystä eli siitä, miten sitä voidaan käyttää tunnetun ja elämässä tarpeellisen hyväksi. Sen kyllä aikanaan keksivät vallan toisenlaiset päät: älyniekat, elämänhaluiset, teknillisesti kouliintuneet ja taitavat henkilöt.

*

Ihminen on terveitä aistimiaan käyttäen suurin ja tarkin fysikaalinen laite, mitä voi olla olemassa.

*

Uudelle totuudelle ei mikään ole haitallisempaa kuin vanha erehdys.

*

Parhaana aviovaimona voidaan pitää sitä, joka voisi miehensä kuoltua korvata lapsilleen heidän isänsä.

*

Runoilijakykyä voi olla talonpojalla yhtä hyvin kuin ritarillakin; kysymys on vain siitä, että kukin tarttuu oman tilansa mukaisiin aiheisiin ja käsittelee niitä niiden arvon mukaisesti.

*

"Murhenäytelmät eivät ole muuta kuin kaunokirjalliseen muotoon puettuja intohimoja, sellaisten ihmisten kokemia, jotka ulkonaisista olosuhteista tekevät ties mitä."

*

Kaiken näyttämötaiteen, kuten kaiken muunkin taiteen perustus on totuus, luonnonmukaisuus.

*

Ilmeen omalaatuisuus on kaiken taiteen alku ja loppu.

*

"Kohtuullisuus ja kirkas taivas: Apollo ja runottaret."

*

"Näkö on aistimista jaloin. Muut neljä opastavat meitä vain kosketuselimien avulla, jotka suovat meidän kuulla, tuntea, haistaa ja maistaa; mutta näköaistin on määräämättömästi korkeampi, se hienostuu aineen yläpuolelle ja lähenee hengen kykyjä."

*

"Jos asettuisimme toisten ihmisten tilalle, niin heitä kohtaan niin usein tuntemamme kateus ja viha lakkaisivat; jos taas asettaisimme toiset ihmiset tilallemme, niin ylpeytemme ja itserakkautemme suuresti vähenisivät."

*

"Miettimistä ja toimimista voidaan verrata Raakeliin ja Leenaan: edellinen oli miellyttävämpi, jälkimmäinen hedelmällisempi."

*

"Terveyttä ja hyvettä lukuun ottamatta ei mikään elämässä ole arvokkaampaa kuin tietojen omaaminen ja käsittäminen."

*

"Jos aikaa voitaisiin panna rahan tavoin säästöön käyttämättä sitä, niin puoli maailmaa voisi sillä tavoin puolustella joutilaisuuttaan, mutta ei täysin, sillä sellainen olisi taloudenhoitoa, jossa elettäisiin pääomasta eikä piitattaisi koroista."

*

"Nykyaikaiset runoilijat mättävät vettä musteeseensa."

*

"Monista merkillisistä koulujen typeryyksistä ei mikään tunnu minusta niin läpeensä naurettavalta kuin kiistat vanhojen kirjallisuus- ja muiden tuotteiden alkuperäisyydestä. Ihailemmeko ja moitimmeko kirjailijaa vai tuotetta? Ainahan on edessämme tekijä, ja kun selitämme hänen teostaan, niin mitä meitä liikuttaa, minkä niminen hän on?"

*

"On parempi suorittaa maailman vähäarvoisin tehtävä kuin pitää puolituntista vähäarvoisena." "Rohkeus ja vaatimattomuus ovat selvimpiä hyveitä, sillä ne ovat sen laatuisia, ettei teeskentely voi niitä jäljitellä."

*

"Kaikista varkaista ovat narrit pahimpia: he ryöstävät teiltä sekä ajan että hyväntuulen."

*

"Pitämällä vaaria itsestämme voimme pysyä hyveen tiellä; antamalla arvoa toisille osaamme hallita käyttäytymistämme."

*

"Taide ja tiede ovat sanoja, joita niin usein käytetään ja joiden merkitystä harvoin ymmärretään; usein niitä käytetään toistensa sijasta."

*

Saakoon kreikkalaisen ja roomalaisen kirjallisuuden opiskelu aina pysyä korkeamman sivistyksen pohjana!

*

Maailma tyrkyttää meille nykyään yleissivistystä niin paljon, ettei meidän tarvitse sitä varten nähdä lisävaivaa. Sen sijaan meidän on koetettava hankkia erikoiskehitystä.

*

Suurimmat vaikeudet sijaitsevat siellä, mistä emme niitä etsi.

*

Vapaa sielu on vaarassa muuttua röyhkeäksi, ellei jalo hyvänsuopaisuus tuota siveellistä tasapainoa.

*

"Osanottomme julkisiin asioihin on enimmäkseen silkkaa poroporvarillisuutta."

*

"Ei mitään ole pidettävä kalliimpana kuin päivän arvoa."

*

Nykyajan alkuperäisimmät kirjailijat eivät ole sellaisia siitä syystä, että he esittäisivät mitään uutta, vaan yksistään siksi, että he pystyvät sanomaan asiansa ikään kuin niitä ei olisi sanottu milloinkaan ennen.

*

Kaunein alkuperäisyyden merkki on se, että vastaanotettu ajatus osataan kehitellä hedelmälliseksi sillä tavoin, ettei kukaan olisi helposti keksinyt, kuinka paljon siinä piilee.

*

Monet ajatukset nousevat esiin vasta yleisestä kulttuurista, kuten kukat vihreistä oksista. Ruusujen aikaan nähdään ruusujen kukkivan kaikkialla.

*

Oikeastaan riippuu kaikki erilaisista mielenlaaduista; missä niitä on, siellä ilmaantuu myös ajatuksia, ja nämä ovat puolestaan niiden mukaisia.

*

"Ei juuri mitään esitetä aivan puolueettomasti. Voitaisiin sanoa, että peili on poikkeuksena, ja kuitenkaan emme milloinkaan näe kasvojamme siinä aivan oikeina, sillä peili kääntää muotomme vastakkaiseksi, muuttaa vasemman käden oikeaksi. Tällainen on luonteenomaista kaikille itsetutkiskeluille."

*

"Keväisin ja syksyisin ei juuri ajatella uuninlämpöä, ja kuitenkin voi käydä, että kun satumme kulkemaan loimuavan lieden ohi, niin pidämme sen säteilyä niin miellyttävänä, että haluamme jäädä lämmittelemään. Kaikissa kiusauksissa tapahtunee samoin."

*

"Älä käy kärsimättömäksi, vaikkei todisteitasi hyväksytäkään!"

*

Jokainen suuri aate, joka esiintyy maailmalle evankeliumina, on paikoilleen pysähtyneelle pedanttiselle kansanjoukolle pahennukseksi, ja monipuolisesti, mutta köykäisesti sivistyneelle se on hullutusta.

*

Jokainen aate ilmaantuu esiin oudon vieraan tavoin, ja kun se alkaa toteuttaa itseään, voidaan sitä tuskin erottaa haaveilusta ja tuulentupien rakentelusta.

*

Kaikki empiirikot pyrkivät aatteeseen eivätkä voi moninaisuudesta keksiä sitä; kaikki teoreetikot etsivät sitä moninaisuudesta eivätkä voi sitä sieltä löytää.
Kummatkin yhtyvät kuitenkin elämässä, teoissa, taiteessa, kuten niin usein on sanottu; harvat silti ymmärtävät sitä käyttää.

*

Aate voidaan tunnustaa hyödylliseksi, osaamatta kuitenkaan täysin käyttää sitä.

*

Jokaista ihmisen ikäkautta vastaa erilainen filosofia. Poika on realisti, nuorukainen idealisti, mies skeptikko ja vanhus mystikko.

*

Luontoa tutkiessamme olemme panteisteja, runoilijoina polyteistejä ja moraalin harrastajina monoteistejä.

*

"Uskon Jumalaan" on kaunis, kiitettävä lause; mutta vain se, joka tietää, missä ja miten Jumala ilmenee, kokee varsinaista autuutta maan päällä.

*

Joka mielii kieltää, että luonto on jumalallinen toimintaelin, hän kieltäköön samantien kaiken ilmestyksen.

*

"Luonto kätkee Jumalan!" Mutta ei jokaiselta.

*

Kepler sanoi: "Korkein toivoni on voida havaita, että Jumala, jonka löydän kaikista ulkonaisista ilmiöistä, samalla tavoin ilmenisi myös sisässäni." Tuo jalo mies tunsi, olematta siitä tietoinen, että juuri sillä hetkellä hänessä itsessään asuva jumalallinen mitä tarkimmin liittyi kaikkeudessa ilmenevään jumalalliseen.

*

Ollessamme korkealla on Jumala kaikkea; ollessamme alhaalla Hän on viheliäisyytemme lisäke.

*

Usko on näkymättömän rakastamista, mahdottomaan, epätodennäköiseen luottamista.

*

On teologeja, jotka soisivat, että maailmassa olisi ollut vain yksi ihminen, jonka Jumala olisi lunastanut, sillä silloin ei olisi voinut olla yhtään harhaoppista.

*

"Taivaan ohjeena on täydellisyys, ihmisten ohjeena täydellisyyteen pyrkiminen."

*

Velvollisuudentunto: ihminen rakastaa sitä, mihin hän käskee itseään.

*

Kunnon ihminen ajattelee aina olevansa parempi ja voimakkaampi kuin hän on.

*

Kaikki lait ovat yritystä maailman- ja elämänkulussa lähestyä siveellisen maailmanjärjestyksen tarkoituksia.

*

On parempi, että sinä koet vääryyttä, kuin että maailma olisi vailla lakia. Sen vuoksi mukautukoon jokainen lakiin.

*

On parempi, että tapahtuu vääryyksiä, kuin että niitä poistetaan väärällä tavalla.

*

Nero ei olisi niinä puolenatoista vuotena, jotka Rooman interregnum kesti — siten nimitän Galban, Othon ja Vitelliuksen hallituskautta — voinut saada aikaan niin paljon pahaa kuin maailman täytyi Neron murhatuksi tultua kestää.

*

Eivät vain synnynnäiset, vaan myös hankitut ominaisuudet muodostavat ihmisen.

*

Meidän on viljeltävä ominaisuuksiamme, ei omituisuuksiamme.

*

Luonteenlujuutta suurissa ja pienissä asioissa on sillä, joka aina ja johdonmukaisesti tekee siten kuin hän tuntee kykenevänsä.

*

Heti näkyy, missä puuttuu kaksi tarpeellisinta ominaisuutta: henki ja valta.

*

Mielipiteemme ovat vain olemuksemme liitteitä. Siitä, kuinka joku ajattelee, voidaan nähdä, mitä häneltä puuttuu. Tyhjimmät ihmiset ovat kovasti olevinaan, oivalliset ovat epäluuloisia, paheelliset julkeita ja hyvät arkoja. Näin kaikki kääntyy tasapainoiseksi; jokainen haluaa olla jotakin kokonaista tai näyttää sellaiselta.

*

Historiallisesti katsottuna tuntuu meissä oleva hyvä keskinkertaiselta, ja puutteemme käyvät puolustettaviksi.

*

Älä sano haluavasi antaa, vaan anna! Toivoa et koskaan saa tyytymään.

*

Paljonpa annettaisiin almuja, jos osattaisiin nähdä, kuinka kauniisti vastaanottajan käsi ojentuu. Tekemiseen tarvitaan kykyä, hyvän tekemiseen varoja.

*

Pudonnut kynä on heti nostettava, muuten se tallataan rikki.

*

Ei ole mikään konsti tehdä jumalattaresta noita-akka ja neitosesta portto; mutta vastakkaiseen suoritukseen: arvonannon hankkimiseen halveksitulle ja hyljeksityn saattamiseen suosituksi tarvitaan joko taitoa tai luonnetta.

*

Ei ole sellaista tilaa, jota ei voitaisi parantaa aikaansaannosten tai kärsivällisyyden avulla.

*

Epätoivoiselle annetaan kaikki anteeksi; köyhtyneen sallitaan tarttua mihin elatuskeinoihin hyvänsä.

*

Usko, toivo ja rakkaus tunsivat kerran sopuisasti seurustellessaan tarvetta ruveta kuvanveistäjiksi. Yhdessä aherrettuaan he saivat syntymään suloisen olennon: kärsivällisyyden.

*

Himokkuus: leikkimistä nautittavalla ja nautitulla.

*

Turhamaisuus on henkilökohtaista kunnianhimoa. Turhamainen ei pyri voittamaan mainetta, suosiota ominaisuuksiensa, ansioittensa eikä tekojensa, vaan yksilöllisen olemassaolonsa takia. Sen vuoksi turhamaisuus pukee parhaiten rivoa kaunotarta.

*

Tyhmyyttä on vihollisen halventaminen hänen kuolemansa edellä, ja halpamaisuutta hänen halventamisensa voiton jälkeen.

*

Eteenpäin pyrkivät ihmiset saavat ratkaistavakseen vaikean tehtävän: heidän on tunnustettava vanhempien aikalaistensa ansiot eikä annettava heidän puutteittensa olla esteeksi.

*

Peruspaha: jokainen soisi olevansa kaikkea, mitä hän saattaisi olla, eikä soisi muiden olevan mitään, eipä olemassakaan.

*

Ihminen ei näytä luonnettaan ennen kuin hän puhuu jostakusta suuresta henkilöstä tai jostakin muusta epätavallisesta. Se on oikea koetinkivi.

*

Vain sellaisille ihmisille, jotka eivät pysty tuottamaan mitään, on käsite "ei mitään" olemassa.

*

Mistä johtuvat nuo alituiset soraäänet? Kaikki ihmiset luulevat tekevänsä jonkinmoisia myönnytyksiä, jos he tunnustavat vähäpätöisen ansion.

*

Ansiokkaiden henkilöiden tahdotaan pysyvän vaatimattomina, mutta niitä, jotka vaateliaasti halventavat toisten ansioita, kuunnellaan mielihyvin.

*

Jokainen tyhmyri luulee osaavansa tarttua asioihin mitä parhaiten ja saavansa kaikki maailman kelvottomuudet korjaantumaan.

*

Itsekästä pikkukaupunkilaisuutta on itsensä pitäminen keskustana.

*

Elämän pirteässä kulussa siedetään paljoa, ei kuitenkaan vanhentunutta eikä upouutta.

*

Arvostelun he pystyvät torjumaan, mutta eivät estämään tuloksia.

*

Suvaitsevaisuuden tulisi oikeastaan olla vain ohimenevää mielialaa: sen pitäisi johtaa tunnustamiseen. Sietäminen on loukkaamista.

*

Tosi vapaamielisyys on tunnustuksen antamista.

*

Todella, samanmielisten kanssa ei voida pitkälti pysyä epäsovussa, vaan kerran taas yhdytään. Oleellisesti toismielisten kanssa sen sijaan yritetään turhaan pysyä sovussa, ja aikanaan taas joudutaan harkkaan.

*

Elän sovinnossa kaikkien kanssa, joihin lähemmin suhtaudun, enkä siedä muilta mitä vain. Sen pituinen se asia.

*

Pitkin vuotta kuulen jokaisen puhuvan toisin kuin itse ajattelen; miksen minäkin saisi kerran sanoa, mitä mieltä olen?

*

Toisten perässä lausuttu totuus jo menettää viehätyksensä, mutta perässä hoettu erehdys on vallan inhottavaa.

*

Mieletöntä, väärää sietävät kaikki, sillä se pujahtaa mukaan; totta ja karua eivät, sillä se erottuu joukosta.

*

On ihmisiä, jotka mietiskelevät ystäväinsä heikkouksia. Sillä ei voiteta mitään. Minä olen aina tarkannut vastustajieni hyviä puolia ja hyötynyt siitä.

*

Järkevää ja järjetöntä vastustetaan yhtäläisesti.

*

On aivan samantekevää, puhutaanko oikeaa vai väärää: kumpaakin vastustetaan.

*

Vastustajat luulevat meidät kumoavansa, kun he toistelevat omia mielipiteitään ja syrjäyttävät meidän esittämämme.

*

Vastaanväittäjäin ja riitelijäin tulisi välistä ajatella, ettei jokainen ymmärrä jokaista kieltä.

*

Kukin kuulee vain sen, minkä hän ymmärtää.

*

On paljon ihmisiä, jotka luulevat myös käsittävänsä kaiken, mitä he kokevat.

*

Kuka voi sanoa kokevansa jotakin, ellei hän osaa tehdä kokemuksia?

*

Tärkeimmistä tunnetta ja järkeä, kokemuksia ja mietiskelyä koskevista kysymyksistä olisi keskusteltava vain suullisesti. Puhuttu sana kuolee heti, ellei seuraava, kuulijalle sopiva sana pidä sitä elossa.

*

Kukaan ei mieli lukea muuta kuin sellaista, mihin hän on jo jonkin verran perehtynyt; hän haluaa tutunomaista, totunnaista muunnetussa muodossa.

*

Kirjoitetulla sanalla on suulliseen verrattuna se etu, että se pysyy ja voi odottaa aikaa, jolloin se pääsee vaikuttamaan.

*

Suullisesti lausuttujen sanojen tulee kohdistua nykyiseen, käsillä olevaan; kirjoitetut sanat kohdistettakoon seuraavaan, vastaiseen.

*

Älköön piitattako siitä, pysyykö joku täysin yhdenmukaisena, vaan siitä, toimiiko hän samassa mielessä.

*

En ole nähnyt mitään piinallisempaa kuin sen, että joudun olemaan vastahakoisessa suhteessa toiseen, jonka kanssa muuten olisin kernaasti toiminut samanmielisesti.

*

Hävitystyössä käyvät kaikki väärätkin todisteet täydestä, mutta eivät suinkaan rakennustyössä. Se, mikä ei ole totta, ei rakenna.

*

Nykyinen maailma ei ole sen arvoista, että meidän kannattaisi tehdä jotakin sen hyväksi, sillä voimassaoleva voi hetkessä luhistua. Meidän on työskenneltävä menneen ja tulevan ajan hyväksi: edellisen siten, että tunnustamme sen ansiot, jälkimmäisen siten, että koetamme kohottaa sen arvoa.

*

Kuinka monen vuoden kuluessa ihmisen täytyykään tehdä edes jossakin määrin ymmärtääkseen, mitä ja kuinka on tehtävä!

*

Mikään ei ole pelottavamman näköistä kuin rajaton toimeliaisuus vailla pohjaa. Onnellisia ne, jotka itse perustautuvat käytännölliseen ja osaavat rakentaa sen pohjalle! Mutta siihen kysytään aivan erikoista kaksinkertaista lahjakkuutta.

*

Mikään ei ole epäjohdonmukaisempaa kuin suurin johdonmukaisuus, koska se saa aikaan luonnottomia ilmiöitä, jotka lopuksi tuottavat nurinkurista.

*

Jos ensimmäinen nappi joutuu väärään reikään, niin ei napittaja pääse reunaan saakka.

*

Kauimmaksi kuljetaan silloin, kun ei enää tiedetä, minne kuljetaan.

*

Jos joku harrastaa koko ikänsä asiaa, jonka epäkiitollisuuden hän lopulta älyää, niin hän vihaa sitä eikä kuitenkaan pääse siitä irti.

*

Kysyköön jokainen itseltään, minkä toimintaelimen avulla hän joka tapauksessa voi vaikuttaa aikaansa ja tulee sen tekemään!

*

Rahjusmainenkin kameli kuljettaa sentään aina monen aasin kantamukset.

*

Se, joka mielii saada aikaan parempaa kuin kaikki muut, pettää tavallisesti itseään. Hän tekee vain sen, mitä hän voi, ja kuvittelee omaksi ilokseen, että se on suurta ja enempää kuin mihin kaikki muut pystyvät.

*

Yritä perustaa oma auktoriteettisi johonkin! Sillä on pohja kaikkialla, missä on mestaruutta.

*

Älköön vain kukaan ajatelko, että häntä on odotettu vapahtajaksi!

*

Hetki on yleisön kaltainen. Se on narrattava uskomaan, että jotakin tehdään; silloin se sallii meidän tehdä mitä mielimme ja vaivihkaa tuottaa ajanmittaan sellaista, mitä sen lastenlapset hämmästyvät.

*

Päivä sellaisenaan on surkea ajanhitunen. Ellei työhön tartuta viisivuotiskauden mielessä, niin ei lyhteitä synny.

*

Päivä kylvää erehdyksiä ja virheitä, ajanjakso korjaa menestystä ja tuloksia.

*

Joka katsoo eteensä, hän pääsee päivän herraksi.

*

Hiiteen se, mitä päivittäin tapahtuu, sillä aina se on tylsää. Vain siitä, mitä me mahdollisuuden rajoissa ponnistellen siltä voitamme, karttuu aikanaan yhteen laskemisen arvoista.

*

Koko elämän muodostaa tahtominen toteuttamatta ja toteuttaminen tahtomatta.

*

Tahtomisesta ja täyttämisestä puhuminen ei maksa vaivaa tai on vihaksi pistävää.

*

Monien ihmisten elämän muodostavat juorut, päivän puuhat ja vehkeilyt jonkin hetkellisen aikaansaamiseksi.

*

Jos apinat voisivat oppia ikävystymään, niin niistä voisi tulla ihmisiä.

*

Viisaasta tuntuu elämä helpolta silloin kun se on narrista vaikeaa, ja monesti se on viisaasta vaikeaa, narrista helppoa.

*

On parempi antaa tyhmyyden tapahtua paljaaltaan kuin yrittää hieman älyä käyttäen sitä parsia. Äly menettää voimaansa, kun se sekoittuu typeryyteen, ja tyhmyydellä on oma luonnonlaatunsa, joka auttaa sitä eteenpäin.

*

Maailma ei paljoa kostu ajatuksista, jotka eivät lähde toimintaan suuntautuvasta mielenlaadusta ja vaikuta elvyttävästi elämäntoimintaan, tällöin alituiseen heräten ja hälveten, monella lailla vaihdellen ja kulloinkin sopeutuen olosuhteisiin.

*

Kaikki käytännölliset ihmiset yrittävät muodostaa maailman paremmin käsiteltäväksi; kaikki ajattelijat yrittävät saada sen oman päänsä mukaiseksi. Missä määrin se kumpaisillekin onnistuu, sitä voitte itse tarkastella.

*

Realistit sanovat: "Mitä ei saada aikaan, sitä ei kaivatakaan." Idealistit: "Sitä, mitä kaivataan, ei voida heti saada aikaan."

*

Idealisteille on kaikki kaikessa innokas pyrkimys, realisteille taas sitkeys.

*

Perin merkillinen elämänseikka on luottamus siihen, että toiset kyllä ohjaavat meitä. Jos se luottamus meiltä puuttuu, niin kulkea kompuroimme omaa tietämme; jos taas meillä on se, niin silloinkin ajaudumme, ennen kuin älyämmekään, surkeille jäljille.

*

Kenenkä sitten olisi pitänyt olla kärsivällinen minua kohtaan, ellei minun itseni?

*

Ihmiset luulevat, että toisten pitäisi puuhailla heidän hyväkseen, kun he eivät itse tee siten itselleen Sormensa polttanut lapsi pelkää tulta, ja usein kärventynyt vanhus varoo lämmittelemästä.

*

Kuinka paljon harjoitus saakaan aikaan! Katselijat kirkuvat ja lyöty jää vaiti.

*

Mies pysyy parhaassa suhteessa mielitiettyynsä, jos hän kiittelee kilpakosijaansa. Silloin tytön sydän avautuu, hän ei pelkää loukkaavansa ihailijaansa eikä liioin pelkää joutuvansa menettämään hänet. Hän tekee sellaisen miehen uskotukseen, ja tämä saa ilokseen vakuuttua siitä, että puun hedelmät kuuluvat hänelle itselleen, jos hän vain jaksaa pysyä hyväntuulisena, kun hän luovuttaa varisevat lehdet muille.

*

Ellei jokin asia minua miellytä, niin jätän sen sikseen tai parannan sitä.

*

Jos joku todenteolla syventyy itseensä, niin hän löytää itsensä aina vain puoleksi. Ottakoon hän sitten täydentäjäkseen tytön tai maailman, samantekevää, kummanko.

*

Eipä taida varpunen tietää, miltä elämä kurjesta tuntuu.

*

Olisipa sekin tiikeri, joka yrittäisi saada hirven käsittämään, kuinka hyvältä veri maistuu!

*

Terveitä ovat sellaiset ihmiset, joiden fyysisen ja henkisen elinjärjestön jokaisella osalla on oma elämänsä. Niinpä he tyytyvät pelkästään ajattelemaan, silloin kun he eivät ajattelemalla saa asiaa selville.

*

Elleivät viisaat erehtyisi, täytyisi narrien joutua epätoivoon.

*

Monet ovat ylpeitä siitä, mitä he tietävät, ja suhtautuvat kopeasti siihen, mitä eivät tiedä.

*

Joka haluaa syventyä johonkin tiedonalaan, hänen täytyy pettyä tai itse pettää itseään, elleivät ulkonaiset seikat vastustamattomasti pakota häntä tutkimaan. Kukapa rupeaisi valmistautumaan lääkäriksi, jos hän yht'aikaa näkisi edessään kaikki hankaluudet, jotka häntä odottavat!

*

Historian laita on samoin kuin luonnon, kuin kaiken syvällisen, olkoon kyseessä menneisyys, nykyisyys tai tulevaisuus. Mitä syvemmälle siihen vakavasti tunkeudutaan, sitä vaikeampia ongelmia avautuu eteen. Joka ei niitä pelkää, vaan rohkeasti käy niihin käsiksi, hän huomaa, sikäli kuin hän onnistuu pääsemään yhä pitemmälle, sivistyvänsä ja kokevansa suurempaa tyydytystä.

*

Historialla on, samoin kuin kaikkeudella, jota sen pitäisi edustaa, tosioloinen ja ihanteellinen puolensa.

*

Luotto on samaa kuin reaalisten suoritusten avulla aikaansaatu luotettavuuden aate.

*

Jokainen ihminen tuntee itsensä etuoikeutetuksi. Tämän tunteen kanssa on ristiriidassa osaksi luonnon välttämättömyys, osaksi yhteisöelämä.

Mitä luonnon välttämättömyyteen tulee, niin ei ihminen voi sitä kieltää eikä väistää, eikä voittaa siltä mitään; hän ainoastaan voi oikein elämällä mukautua siihen ja olla ehkäisemättä sen vaikutuksia.

Yhteisöelämäkään hän ei voi kieltää eikä väistää, mutta hän voi voittaa siltä sen, että se salli hänen ottaa osaa suomiensa etujen nauttimiseen, jos hän luopuu etuoikeutus-tunteestaan.

*

Lainlaatijat tai kumousmiehet, jotka lupaavat samalla kertaa tasa-arvoisuutta ja vapautta, ovat haaveilijoita tai huijareita.

*

Tasa-arvoisuuden kuvitteleminen on helpoin keino eriarvoisuuden osoittamiseksi.

*

Jokainen vallankumous pyrkii luonnontilaan, laittomuutta ja häpeämättömyyttä kohti.

*

Heti kun tyrannivalta on kutistettu, alkaa ylimys- ja kansanvallan ristiriita.

*

Ihmisiä on pidettävä vuosisatansa eliminä, jotka enimmäkseen liikkuvat itsetiedottomasti.

*

Ennen vallankumousta puhuttiin vain pyrkimyksistä, vallankumouksen jälkeen kaikki muuttui vaatimuksiksi.

*

Muutamissa valtioissa tapahtuneiden kiihkeiden kumousliikkeiden tuloksena on ollut, että niiden opetuslaitoksessa on alkanut esiintyä eräänlaista liioittelua, jonka vahingollisuus tajutaan aikaa myöten yhä yleisemmin, mutta jonka pystyvät ja rehelliset oppilaitosten johtajat jo täydellisesti tunnustavat. Kunnon miehet joutuvat epätoivoon, kun heidän täytyy virkansa puolesta ja ohjesääntöjä totellen opettaa ja neuvoa sellaista, mitä he pitävät hyödyttömänä ja vahingollisena.

*

Puolustukseen tarkoitettua varustelutilaa ei mikään valtio voi kestää.

*

Voiko valtio saavuttaa kypsyyden, se on ihmeellinen kysymys. Vastaisin siihen myöntävästi, jos kaikki miehet voisivat syntyä kolmikymmenvuotiaina; mutta kun nuoret aina tulevat olemaan iso- ja vanhat vähä-äänistä, niin todella kypsä mies aina joutuu kumpienkin puristukseen ja saa yrittää kunnollisin keinoin auttaa itseään maailman läpi.

*

Olisi suurta, jos ihmiset saisivat oikeuden toimia ymmärtäväisesti, jopa järkevästi ei ainoastaan omissa asioissaan — siihenhän pystyy jokainen, — vaan myös julkisessa elämässä.

*

Majesteettisuus on samaa kuin kyky palkinnosta tai rangaistuksesta välittämättä toimia oikein tai väärin.

*

Hallitseminen ja nauttiminen eivät sovi yhteen. Nauttiminen merkitsee kuulumista itselleen ja toisille ilon saavuttamiseksi; hallitseminen merkitsee toimimista itsensä ja toisten hyväksi mitä vakavimmassa mielessä.

*

Vallitsemaan on helppo oppia, hallitsemaan vaikea.

*

Se, jolla on selvät käsitykset, pystyy hallitsemaan.

*

Sanomalehdissä on kaikki virallinen pingotettua, muu latteaa.

*

Painovapautta eivät huuda muut kuin ne, jotka aikovat käyttää sitä väärin.

*

Oikeudenmukaisuus on saksalaisen ominaisuus ja kummitus.

*

Aidolle saksalaiselle on ominaista monipuolinen sivistys j a luonteen eheys.

*

Englantilaiset saattavat meidät häpeään aidolla inhimillisenä älyllään ja hyvällä tahdollaan, ranskalaiset taas henkevällä laajanäköisyydellään ja käytännöllisellä toteuttamiskyvyllään.

*

Kielen voima ei ole siinä, että se pystyy hylkäämään vierasperäisen, vaan siinä, että se pystyy sulattamaan sen itseensä.

*

Torjun kaiken kielteisen kielenpuhdistelun, sanojen kitkemisen, joihin toinen kieli on sijoittanut paljon sisällystä tai jotka lausuvat asiat herkemmin.

*

Pedanttinen purismi on mieletöntä yritystä saada älyn ja hengen laajeneminen ehkäistyksi.

*

Mikään sana ei pysy paikallaan, vaan käytännön tietä se siirtyy alkuperäisestä asemastaan, ja siirtyy pikemmin alas- kuin ylöspäin, pikemmin huonommaksi kuin paremmaksi, ahtaammaksi kuin avarammaksi. Sanojen muuttumisesta voidaan havaita käsitteidenkin muuttuminen.

*

Filologit: Apollo Sauroktonos (SisiliskontappajaApollo), joka aina vaanii teroitettu kynäntynkä kourassaan, milloin hän saisi lävistää sisiliskon.

*

Se, mitä nimitetään muodiksi, on hetkellistä perinnettä. Kaikki perinteellinen tahtoo pakottaa muut tavalla tai toisella samankaltaisiksi.

*

Kun ihminen vanhenee, on hänen tietoisesti jäätävä määrätylle asteelle.

*

Iäkkään ihmisen ei sovi ajatustavassaan paremmin kuin pukeutumisessakaan seurata muotia, mutta hänen on tiedettävä, missä hän on ja mitä toiset tahtovat.

*

Vuosien laita on samoin kuin Sibyllan ennustuskirjojen: mitä enemmän niitä poltetaan, sitä kalliimmiksi ne tulevat.

*

On vain onneksi varhain oivaltaa vanhemman iän edut ja vanhana säilyttää nuoruuden hyvät puolet.

*

Kukaan ihminen ei pety nuoruusaikojensa suuristakaan toiveista. Mutta samoin kun ne asuivat hänen sydämessään, on hänen etsittävä niiden täyttymistäkin sydämestään eikä ulkopuolelta itseään.

*

"Olen kompastunut istuttamieni puiden juuriin." Ne sanat on varmaankin lausunut vanha metsänhoitaja.

*

Ryhtyykö ihminen loppuiällään laatimaan yhteenvetoja itsestään. Sille asteelle kehittymisestäkin kannattaa jo onnitella.

*

Lausuttu sana pyrkii uudestaan esille.

*

Mystiikka: epäkypsää runoutta, epäkypsää filosofiaa.

Runous: kypsää luontoa.

Filosofia: kypsää järkeä.

*

Runous tähtää luonnon salaisuuksiin ja yrittää ratkaista niitä kuvan avulla.

Filosofia tähtää järjen salaisuuksiin ja yrittää ratkaista niitä sanan avulla. Niin esim. luonnonfilosofia ja kokeellinen filosofia.

Mystiikka tähtää luonnon ja järjen salaisuuksiin ja yrittää ratkaista niitä sanan ja kuvan avulla.

*

Nero on jollakin lailla kaikkialla kotonaan yleisluontoisissa asioissa jo ennen kuin vastaavia kokemuksia on tullut hankituksi, erikoisseikoissa vasta kun se on tapahtunut.

*

Onnellinen se nero, joka syntyy vakavana aikana!

*

Suuret kyvyt ovat kaunein sovituskeino.

*

Jalomielinen nero yrittää päästä vuosisatansa edelle; omapäinen kyky usein soisi voivansa pidättää sitä paikallaan.

*

Henkeväin ihmisten tarkkanäköisyys pettää vähiten silloin, kun he ovat väärässä.

*

Pelottavinta on latteain, kykenemättömäin ihmisten liittyminen haaveilijoihin.

*

Ei voida kieltää, että saksalainen maailma, jonka kaunistuksena on monta hyvää, oivallista henkeä, muuttuu yhä erimielisemmäksi ja epäyhtenäisemmäksi tieteen ja taiteen aloilla, yhä sekavammaksi ja harhaantuneemmaksi historiallisessa, teoreettisessa ja käytännöllisessä mielessä.

*

Mikä se sellainen aikakausi on, jolloin ihmisten täytyy kadehtia haudattuja vainajiakin?

*

Siitä, mikä ei ole alkuperäistä, ei tarvitse välittää, ja alkuperäisyyden mukana tulevat aina myös yksilölliset puutteellisuudet.

*

Puhutaan niin paljon mausta. Maku on asiain kaunistelua, korvan säästämistä kiihtymykseltä.

*

Yleisö haluaa itseään kohdeltavan kuin naisia: näille ei suinkaan saisi sanoa muuta kuin sellaista, mitä he haluavat kuulla.

*

Yleisö mieluummin jankuttaa, että sitä palvellaan huonosti, kuin näkee vaivaa saadakseen palvelut paranemaan.

*

On innostelijoita, jotka uusien hyvien tuotteiden ilmestyessä ylistelevät niitä, syystä kylläkin, mutta tehden sen niin haltioituneesti kuin ei maailmassa olisi koskaan ennen nähty muuta oivallista.

*

Laumojen väärät käsitykset tuottavat pahoja seurauksia, kun ei saatavissa olevien teosten arvoa heti osata tunnustaa, elleivät ne ole vallitsevien ennakkoluulojen mukaisia.

*

Aikakauden vielä kestäessä ei ole kiinnekohtaa, josta käsin sitä voitaisiin arvioida.

*

Oikeat, kaikkiin aikoihin ja kansoihin pätevät arvostelut ovat hyvin harvinaisia.

*

Arvostelu on kohtalotar Aten kaltainen: se kulkee kirjantekijän jäljessä, mutta ontuen.

*

Tosi, hyvä ja oivallinen on yksinkertaista ja aina itsensä kaltaista, ilmaantukoon se missä muodossa hyvänsä.

Moitetta herättävä erehdys taas on perin moninaista; sisäisesti erilaista ja ristiriitaista, siten ollen sotajalalla ei ainoastaan hyvää ja totta, vaan myöskin itseään vastaan.

Sen vuoksi kaiken kirjallisuuden tulee sisältää enemmän moitetta kuin kiitosta.

*

Kirjallisuus turmeltuu vain sikäli kuin ihmisetkin turmeltuvat.

*

Klassillista on terve, romanttista sairas.

*

Romanttisuus on jo painunut kuiluunsa saakka. Taidetuotteet voivat tuskin enää vajota syvemmälle kuin hirveimmät nykyaikaiset tekeleet.

*

Joku sanoi: "Minkä vuoksi näette vaivaa tutkimalla Homerosta? Ettehän häntä kuitenkaan ymmärrä." Siihen vastaan: Enhän ymmärrä aurinkoa, kuuta ja tähtiäkään, mutta ne vaeltavat pääni yllä ja tunnen niissä olevan omaa olemustani, kun katselen niiden säännöllistä, ihmeellistä kulkua ja ajattelen voisikohan minustakin tulla jotakin.

*

Se, että kuvaustaide on Iliaassa niin korkeatasoista, voinee todistaa tämän runoelman nykyaikaista luonnetta.

*

Aikamme kynäniekkain pitäisi kirjoittaa vain latinaksi, jos he mielivät tehdä tyhjästä jotakin. Päinvastoin he tekevät omasta vähästään tyhjää.

*

Latinankieli tuottaa tyyliin eräänlaisen käskijäeleen.

*

Satu: meistä mahdottomat tapaukset esitetään mahdollisten tai mahdottomien ehtojen vallitessa mahdollisiksi.

Romaani: meistä mahdolliset tapaukset esitetään mahdottomien tai miltei mahdottomien ehtojen vallitessa todellisiksi.

*

Romaanisankari sopeutuu kaikkeen; teatterisankari ei saa kohdata itsensä mukaista missään, mikä häntä ympäröi.

*

Dramaattisen teoksen kirjoittaminen kysyy neroa. Sen lopussa tulee vallita tunteen, keskellä järjen ja alussa ymmärryksen, ja kappale on esitettävä siten, että kaikki pysyy yhtäläisesti eloisan, selvän mielikuvitusvoiman täyttämänä.

*

Ei ole mitään teatraalista, mikä ei silmälle olisi symbolista.

*

Kääntämisessä on pyrittävä tulkitsemismahdollisuuden rajoille saakka. Silloin vasta, oikein tajuaa vieraan kansallisuuden ja vieraan kielen.

*

On suuri ero, luenko nauttiakseni ja elvyttääkseni mieltäni vaiko saadakseni tietoja ja opastusta.

*

On kirjoja, joista saa tietää kaikkea eikä kuitenkaan lopuksi käsitä asiasta mitään.

*

Jos tietosanakirja voi korvata kirjailijan sanonnan, ei hänestä ole mihinkään.

*

Painovirheen nähdessäni ajattelen aina, että on keksitty jotakin uutta.

*

Mollisävelmän synnyttää kaiho, joka pyrkii ulospäin, etäisyyteen, mutta rajoittuu melodisesti itseensä.

*

Joka nykyään haluaa kirjoittaa tai kerrassaan kiistellä taiteesta, hänellä pitäisi olla edes aavistusta siitä, mitä meidän päiviemme filosofia on tuottanut ja jatkuvasti tuottaa.

*

Joka moittii kirjailijaa hämäryydestä, hänen olisi ensin katseltava sisäänsä, onko sielläkään kovin valoisaa. Hämärässä käy hyvinkin selvä kirjoitus mahdottomaksi lukea.

*

 

Joka tahtoo kiistellä, hänen on varottava silloin sanomasta asioita, joita vastaan kukaan ei väitä mitään.

*

 

Joka tahtoo kiistellä mietelauseita vastaan, hänen on pystyttävä esittämään ne hyvin selvässä valossa ja taistelemaan tämän valon alueella, jottei hän joutuisi kamppailemaan omia luomiaan utukuvia vastaan.

*

 

Eräiden mietelmien hämäryys on vain suhteellista. Kuulijalle ei voida saada selväksi kaikkea, mikä valkenee toteuttajalle.

*

 

Taiteilija, joka tuottaa arvokkaita teoksia, ei aina pysty selittämään omia tai muiden tuotteita.

 

*

 

Luontoa ja aatetta ei voida erottaa hävittämättä samalla kertaa sekä taidetta että elämää.

 

*

 

Kun taiteilijat puhuvat luonnosta, niin sanojen alla on aina myös aatetta, vaikkei heidän tarvitse olla siitä täysin tietoisia.

Samoin käy kaikille, jotka ylistävät yksistään kokemusta. He eivät ajattele, että kokeminen on vain puolet kokemuksesta.

 

*

 

Emme tiedä muunlaisesta maailmasta kuin sellaisesta, joka on suhteessa ihmiseen, emmekä halua muunlaista kuin tämän suhteen leimaamaa taidetta.

 

*

 

Etsikää itsestänne, niin löydätte sieltä kaikkea, ja iloitkaa, kun ulkopuolellanne on miksi. hyvänsä nimittämänne luonto, joka sanoo jaa ja aamen kaikkeen, mitä olette itsestänne löytäneet!

 

*

 

Hyvin monet seikat saattavat olla kauan sitten löydettyjä tai keksittyjä, eivätkä ne kuitenkaan vaikuta maailmaan; tai ne voivat vaikuttaa jääden huomaamattomiksi, tai vaikuttaa tehoamatta yleiseen. Sen vuoksi kaikki keksimiseen historia sisältää mitä ihmeellisimpiä arvoituksia.

 

*

 

On yhtä vaikeaa oppia esikuvista kuin luonnosta.

 

*

 

Muoto on sulatettava yhtä hyvin kuin ainekin; onpa sen sulattaminen paljon vaikeampaakin.

 

*

 

Moni on tutkinut antiikkia eikä täysin omaksunut sen olemusta; voidaanko häntä siitä moittia? Korkeammat vaatimukset ovat jo itsessään, vaikka ne jäisivät täyttämättäkin, arvokkaampia kuin alhaiset vaatimukset hyvin täytettyinä.

 

*

 

Olkaamme toki monipuolisia! Nauriimme maistuvat hyvältä, ja parhaalta kastanjain kera, vaikka nämä jalot hedelmät kasvavat etäällä toisistaan.

 

*

 

Riittää jo, että taiteenharrastajat yksimielisesti tunnustavat täydellisen ja pitävät sitä arvossa; keskinkertaisesta ei riita lopu koskaan.

 

*

 

Kaikki ytimekäs, joka yksinään tekee taidetuotteen oivalliseksi, jää vaille tunnustusta, kaikki hedelmällinen ja edistävä syrjäytetään, eikä juuri kukaan käsitä syvällistä yhtenäistämistä, synteesiä.

 

*

 

Taide: toinen luonto, sekin salaperäinen, mutta ymmärrettävämpi, sillä se lähtee ymmärryksestä.

 

*

 

Luonto vaikuttaa lakien mukaisesti, jotka se on yksissä neuvoin Luojan kanssa säätänyt itselleen, taide taas sääntöjä seuraten, joista se on sopinut neron kanssa.

 

*

 

Suurinta hyötyä tuottava, täysin tarkoituksenmukainen reaalisuus on myös kaunista,

 

*

 

Täydellisyyttä on jo siellä, missä suoritetaan tarkoituksen mukaista, kaunista siellä, missä sellaista suoritetaan pitämällä tarkoitus kuitenkin salassa.

 

*

 

Taideteoksia hävitetään, kun taideaisti häviää.

 

*

 

Allegoria muuttaa ilmiön käsitteeksi ja käsitteen kuvaksi, kuitenkin niin, että käsite yhä rajoitettuna ja samalla täydellisenä säilyy kuvassa ja on siinä käytettävissä sekä ilmaistavissa sen avulla.

 

*

 

Symboliikka muuttaa ilmiön aatteeksi ja aatteen kuvaksi, siten että aate aina säilyy kuvassa rajattoman vaikuttavana ja saavuttamattomana; kaikilla kielillä lausuttunakin se kuitenkin pysyy lausumattomana.

 

*

 

Jokainen suuri taiteilija tempaa meidät mukaansa, tartuttaa meidät. Kaikki, mikä meissä on saman sukuista, elävöityy, ja kun meillä kaikilla on mielikuva suuresta ja jonkinmoista taipumusta siihen, niin rupeamme kovin helposti kuvittelemaan, että meissä piilee sen itukin.

 

*

 

Kaikissa taiteissa on aste, jonka voi saavuttaa luonnollisten taipumusten varassa, niin sanoakseni yksinään, mutta samalla on mahdotonta ylittää se taso, ellei taito tule avuksi.

 

*

 

Saatamme kuulla ylistettävän taiteilijaa: hän on saanut kaiken itseltään. Älköön vain sellaista toistettako minun kuulteni! Tarkoin katseltaessa huomataan, että moisen alkuperäishengen tuotteet sisältävät etupäässä toisilta siepattuja muistoja, ja kokenut voi enimmäkseen yksitellen osoittaa ne.

 

*

 

Se, mikä pystytään viimeistelemään, on jo alkuotteissa esitettävä selvästi. Jo silloin tulee olla määrättynä, mitä aiotaan tehdä.

 

*

 

Parhaatkaan taiteilijat eivät aina onnistu lopulta valamaan monia luonnoksia yhdeksi kokonaisuudeksi.

 

*

 

Kohtalaisenkin kyvykäs taiteilija pystyy aina henkevöittämään luonnonmukaisesti kuvaamansa. Sen vuoksi on aina ilo katsella piirroksia, jotka on edes auttavan huolellisesti suoritettu luontoa seuraten.

 

*

 

Diletanttisuuden syitä: maneerimaisuuden pelko, menetelmän tuntemattomuus, tai houkkamainen yritys aina suorittaa mahdotonta, sellaista, mikä vaatisi korkeinta taidekykyä, jos sitä milloinkaan voitaisiin lähestyä.

 

*

 

Diletanttien virhe: halu välittömästi yhdistää mielikuvitus tekniikkaan.

 

*

 

Tekniikka mauttomuuden seuralaisena on taiteen pelottavin vihollinen.

 

*

 

Kauheinta on oppilaalle, että hänen kuitenkin täytyy lopulta taas asettua omille jaloilleen ja vastustaa mestariaan. Mitä voimakkaampaa tämän antama on, sitä suurempaa mielipahaa, jopa epätoivoa saa vastaanottaja silloin kokea.

 

*

 

Antiikin temppelit keskittävät Jumalan ihmiseen; keskiajan kirkot pyrkivät Jumalaa kohti korkeuteen.

 

*

 

Käsite on kokemuksen summa, aate sen tulos. Käsitteen muodostamiseen tarvitaan ymmärrystä, aatteen käsittämiseen järkeä.

 

*

 

Aatteeksi nimitetään sitä, mikä aina ilmenee ja sen vuoksi esiintyy meille kaikkien ilmiöiden lakina.

 

*

 

Vain korkeimmassa ja alhaisimmassa aate ja ilmiö yhtyvät; kaikilla näkemämme ja kokemamme väliasteilla ne eroavat.

 

*

 

Silloin kun meidän pitäisi tuntea ilmiöissä aate, harhauttaa meitä kovasti se seikka, että aate on usein ristiriidassa aistimien kanssa. Niinpä Kopernikuksen järjestelmä perustuu aatteeseen, joka oli vaikeasti käsitettävissä ja jota silmämme yhä joka päivä väittää vääräksi. Me vain toistamme sellaista, mitä emme havaitse.

 

*

 

On mieluisaa tutkia samalla kertaa luontoa ja itseään, tekemättä väkivaltaa paremmin luonnolle kuin omalle hengelleen, vaan saattaen molemmat lievän vuorovaikutuksen avulla tasapainoon.

 

*

 

Kohteiden tarkastelua leveältä puolen nimitetään oppimiseksi; niiden tarkastelua syvältä nimitetään keksimiseksi.

 

*

 

Keksimämme asiat suoritamme rakkaudesta niihin; oppimamme suoritamme varmoin ottein.

 

*

 

Keksiminen on etsimisen lopputulosta.

 

*

 

Iloa, että olemme ensimmäisinä havainneet, keksineet jotakin, ei kukaan voi meiltä riistää. Mutta jos mielimme saada siitä kunniaa, niin se voi kuivua hyvin vähiin, sillä tavallisesti emme ole ensimmäisiä.

 

*

 

Kuka voi sanoa, että hän on keksinyt tämän tai tuon seikan? Samoin kuin kerskailu jonkin löytämisestä ensimmäisenä on yleensäkin sulaa narrimaisuutta, on se, ettei joku rehellisesti tunnusta itseään jäljittelijäksi, vain tiedotonta itserakkautta.

 

*

 

Kun jotkin mielipiteet katoavat maailmasta, häviävät usein esineetkin. Voidaankin korkeammassa mielessä sanoa, että aate on esine itse.

 

*

 

On jo keksitty paljon enemmän kuin luullaankaan.

 

*

 

Ajatteleminen on kiinnostavampaa kuin tietäminen, mutta vielä kiinnostavampaa on katseleminen.

 

*

 

Tieto perustuu erotuksien tuntemiseen, tiede ei-erotettavan hyväksymiseen.

 

*

 

Kun tiedossa havaitaan aukkoja ja herää tunne sen puutteellisuuksista, niin joudutaan tieteeseen, joka on olemassa kaiken tiedon edellä, kera ja jälkeen.

 

*

 

Tiedossa ja mietiskelyssä on väärää ja oikeaa. Jos se tällöin omaksuu tieteen leiman, niin syntyy toden ja valheen sekasikiö.

 

*

 

Emme sanoisi tietoamme hajanaiseksi, ellei meillä olisi käsitettä kokonaisuudesta.

 

*

 

Tieteissä kuten taiteissakin on kaksi puolta. Toisen, reaalisen, voi oppia ja opettaa muille, toista, ideaalista, ei.

 

*

 

Tieteiden historiassa on niiden ideaalisen puolen suhde reaaliseen toinen kuin muussa maailmanhistoriassa.

 

*

 

Tieteiden historia: niiden reaalisen osan muodostavat ilmiöt, ideaalisen taas ilmiöitä koskevat käsitykset.

 

*

 

Neljä tieteiden aikakautta: runollinen, taikauskoinen lapsuuskausi, tutkiva, utelias kokemusperäinen kausi, didaktinen, pedanttinen oppilauseiden kausi sekä metodinen, mystillinen aatteellisuuden kausi.

 

*

 

"Vain nykyinen tiede kuuluu meille, ei mennyt eikä tuleva."

 

*

 

Tieteet tuhoavat itseään kahdella tavoin: laventumalla ja syventymällä liiaksi.

 

*

 

Tieteitä jarruttaa eniten se, että niiden harjoittajat ovat epätasaisia kykyjä.

 

*

 

Heikkojen henkien vikana on, että he mietiskellessään heti siirtyvät yksityisestä yleiseen, sen sijaan että yleinen on löydettävissä vain kokonaisuudesta.

 

*

 

Luonnontutkimuksen historiaa tarkasteltaessa huomataan kauttaaltaan, että havaitsijat liian nopeasti muodostavat ilmiöistä teorioita ja sen vuoksi saavuttavat hataria, hypoteettisia tuloksia.

 

*

 

Vuosisata on edistynyt, mutta yksilö saa silti alkaa kaiken alusta.

 

*

 

Joka päivä on ihmisillä syytä kirkastaa kokemuksiaan ja puhdistaa henkeään.

 

*

 

Neuvomme jokaista pysymään alkamallaan tiellä, antamatta auktoriteetin häikäistä itseään, paremmin kuin yleisen mielipiteen ajaa ahtaalle ja muodin temmata mukaansa.

 

*

 

Ilman auktoriteettia ei ihminen tule toimeen, ja kuitenkin se tuo mukanaan yhtä paljon erehdystä kuin totuutta. Se ikuistaa yksityisiä tapauksia, joiden tulisi yksitellen mennä ohi, hylkää ja laskee ohi sellaisia, joista olisi pidettävä kiinni, ja on etupäässä syynä siihen, ettei ihmiskunta pääse paikaltaan.

 

*

 

Tusinatieteilijä pitää kaikkea opettamisen arvoisena eikä tajua, ettei hän näkökantojensa mataluuden takia edes käsitä sitä, mitä todella kannattaa opettaa.

 

*

 

Vajanainen on perille asti pyrkijästä vastenmielisempää kuin muut osaavat ajatellakaan.

 

*

 

Kahta asiaa ei voida kylliksi varoa: jäykkäpäisyyttä silloin kun rajoitutaan omaan alaan, ja vajanaisuutta silloin kun siirrytään sen ulkopuolelle.

 

*

 

Sen sijaan että vanhat ihmiset pysähtyvät tieteitä harjoittaessaan paikalleen, taantuvat nuoret. Vanhat kieltävät edistysaskeleet, elleivät ne sopeudu heidän aikaisempiin aatteisiinsa, ja nuoret taantuvat, kun he eivät jaksa käsitellä aatteita, joihin he ovat ryhtyneet, mutta silti myös haluavat saada aikaan erikoista.

 

*

 

He yrittävät kylläkin tosissaan, mutta eivät tiedä, miten heidän olisi tosissaan yritettävä.

 

*

 

Siitä, mitä he eivät ymmärrä, eivät he tahdo tietää mitään.

 

*

 

New Yorkissa on yhdeksänkymmentä erilaista kristillistä oppikuntaa, joista jokainen palvelee Jumalaansa ja Herraansa omalla tavallaan, minkään niistä hairahtumatta toistensa takia. Luonnontutkimuksessa ja kaikessakin tutkimuksessa meidän on päästävä yhtä pitkälle. Mitä nyt sellainen on, että jokainen puhuu vapaamielisyydestä ja kuitenkin tahtoo estää toisia ajattelemasta ja puhumasta omalla tavallaan?

 

*

 

Kaikki yksilöt sekä, jos he ovat kyvykkäitä ja vaikuttavat toisiin, heidän koulukuntansa pitävät tieteiden problemaattisia asioita sellaisina, että niiden puolesta tai niitä vastaan on taisteltava, ikään kuin kyseessä olisi toinen elämänpuolue. Sen sijaan tieteellisyys vaatii vastakkaisten, yhteen sopeutumattomien mielipiteiden purkamista, tasoittelua ja järjestämistä.

 

*

 

Jos joku sanoo minut kumonneensa, niin hän ei ajattele, että hän vain esittää erään mielipiteen minun mielipiteeni vastaiseksi. Sillä tavoin ei vielä ole ratkaistu mitään. Kolmannella on samanlainen oikeus, ja niin edelleen rajattomiin.

 

*

 

Tieteellisissä riidoissa on varottava kartuttamasta ongelmia.

 

*

 

Tieteissä, kuten muuallakin, missä pyritään johonkin kokonaisuuteen, ei täydellisen saavuttamiseksi lopulta auta muu kuin antaa totuuden käydä erehdyksestä ja erehdyksen totuudesta. Kukaan ei itse voi tutkia kaikkea, vaan ihmisten on turvauduttava toisten opetuksia sekä, jos he mielivät menestyä virassaan, kannatettava esimiestensä mielipiteitä. Koetelkoot kaikki yliopistojen opettajat näissä suhteissa itseään!

 

*

 

Ei kaikki toivottava ole saavutettavissa eikä kaikki tiedettävä tiedettävissä.

 

*

 

Se, joka oivaltaa ja sanoo itsensä vajavaiseksi, on lähimpänä täydellisyyttä.

 

*

 

Kun ihmiset eivät kykene suorittamaan tarpeellista, niin he harrastavat hyödytöntä.

 

*

 

Eläintä opastavat sen elimet; ihminen taas opastaa ja hallitsee elimiään.

 

*

 

Vanhanajan filosofit vertaavat kättä järkeen. Järki on taiteiden taitto, käsi kaiken käsityön tekniikka.

 

*

 

Aistit eivät petä, vaan arvostelukyky.

 

*

 

Ihminen on kylliksi varustettu kaikkia todellisia maisia tarpeita varten, jos hän luottaa aisteihinsa ja kehittää niitä jatkuvaa luottamusta ansaitseviksi.

 

*

 

Näköaistilta ei kielletä kykyä osata arvioida vierekkäin ja päällekkäin olevien esineiden etäisyyksiä, mutta ei myönnetä sen samassa määrin pystyvän määrittelemään toistensa takana olevien esineiden välimatkoja. Koska ihminen kuitenkin voi katsella siten sijaitsevia esineitä eri paikoista, niin näkökyky tarjoaa hänelle tällöinkin varman keinon etäisyyksien selvittämiseen parallaksin avulla (= trigonometrisesti). Tarkoin ottaen kuuluu oppi toisiaan vastaavista kulmistakin tähän.

 

*

 

"Tarkoin katsellen on kaikki filosofia vain ihmisymmärrystä esitettynä hämärin ja sekavin sanoin."

 

*

 

Ihmisymmärrys, joka oikeastaan on lähinnä muodostunut selvittelemään käytännöllisiä asioita, erehtyy vain silloin kun se rohkenee käydä ratkaisemaan korkeampia ongelmia. Toiselta puolen osaa korkeampikin teoria vain harvoin etsiä itselleen sellaisen piirin, jossa ymmärrys oikeastaan toimii.

 

*

 

Toimintaan tähtäävä epäily pyrkii lakkaamatta voittamaan itsensä, päästäkseen säännöllisten kokemusten tietä jonkinlaiseen ehdolliseen luotettavuuteen. Tämän hengen elähdyttämille on tunnuksellista halu tutkia, kuuluuko jollekin objektille todella jokin predikaatti, ja tämä tutkimus tapahtuu tarkoituksena voida kyllin varmasti soveltaa käytäntöön sellaista, minkä on koeteltu olevan jotakin.

 

*

 

Eloisa, lahjakas henki, joka pyrkimyksiään käytännössä toteuttaakseen tarttuu kaikkein lähimpään, on parasta maan päällä.

 

*

 

Kuta pitemmälle jonkin kokemuksen alalla päästään, sitä lähemmäksi saavutaan tutkimatonta; mitä enemmän kokemusta osataan käyttää hyväksi, sitä enemmän havaitaan, ettei sellaisesta, mitä ei voida selvittää, ole mitään käytännöllistä hyötyä. Ajattelevan ihmisen suurin onni on saada tutkituksi se, mikä on tutkittavissa, ja tyynenä kunnioittaa sitä, mikä pysyy tutkimattomana.

 

*

 

Elämme johdettujen ilmiöiden alueella emmekä laisinkaan tiedä, miten voisimme lähestyä peruskysymyksiä.

 

*

 

Kaikki on yksinkertaisempaa kuin voidaan ajatella, ja samalla monimutkaisemmaksi kiedottua kuin voidaan käsittää.

 

*

 

Omituista on huomata, ettei ihminen tyydy yksinkertaisesti tiedettävissä olevaan, vaan iskeytyy mutkallisempiin ongelmiin, joita hän ei kenties koskaan tule käsittämään. Tuo yksinkertaisesti käsitettävä on kuitenkin perin käyttökelpoista ja hyödyllistä ja voi antaa koko elämän ajaksi tekemistä sille, jota se tyydyttää ja elähdyttää.

 

*

 

Vain se, josta kokemusperäinen tutkimus tuntuu vaivalloiselta, tuntee vetoa metodilliseen tutkimukseen.

 

*

 

Todellisuuden valtaamiseen tarvitaan paljon korkeampaa elintä kuin erehdyksen puolustamiseen. Kaikki olettamukset, hypoteesit estävät asiain ja ilmiöiden uudelleen tarkastelua, niiden tutkistelua kaikilta puolilta.

 

*

 

Olettamukset ovat rakennusten eteen pystytettyjä telineitä, jotka poistetaan, kun rakennus on valmis. Ne ovat työntekijöille välttämättömiä; ei vain ole pidettävä telineitä rakennuksena.

 

*

 

Kun ihmisen henki vapautetaan jostakin olettamuksesta, joka tarpeettomasti rajoitti häntä, pakottaen hänet näkemään väärin tai puoleksi: ja yhdistelemään asioita väärin, hautomaan katselemisen sijasta mietteitä ja arvostelun sijasta viisastelemaan, niin on hänelle suoritettu suuri palvelus. Hän näkee silloin ilmiöt vapaammin, toisensuhteisina ja toisin yhtyneinä, ja hän järjestää ne omaan tapaansa, saaden jälleen tilaisuuden itse ja omaan tapaansa erehtyäkin. Sellainen tilaisuus on verrattoman arvokas, jos hän sitä seuratessaan pian oppii taas itse havaitsemaan oman erehdyksensä.

 

*

 

Tarkkaaja ei saa ratkaistuksi ilmiöitä loppuun, vaan paremminkin hänen yksilöllisyytensä nielee sen ja mutkistaa sitä.

 

*

 

Se, joka näkee edessään ilmiön, ajattelee jo usein sen ohi kauemmaksi; se, joka vain kuulee siitä kerrottavan, ei ajattele mitään.

 

*

 

Ilmiöt eivät ole minkään arvoisia, elleivät ne auta meitä saamaan luonnosta syvempää ja rikkaampaa käsitystä tai ellemme voi käyttää niitä hyödyksemme.

 

*

 

Vain ilmiöiden pysyväisyys merkitsee jotakin; mitä me niitä havaitessamme ajattelemme, se on aivan samantekevää.

 

*

 

ilmiö ei selittäydy itsestään; vain monet yhtenä kokonaisuutena tarkastellut ja metodisesti järjestetyt ilmiöt tarjoavat lopulta jotakin, joka kelpaa teoriaan.

 

*

 

Kokemus ja ilmiöt ovat kummatkin alituisessa ristiriidassa teorian kanssa. Kaikki niiden yhdistäminen mietiskelyn avulla on harhakuvittelua; ne ovat yhdistettävissä vain toiminnan tietä.

 

*

 

Jos jokin teoreettinen ajatellaan tehdä kansanomaiseksi, on se esitettävä tieteellisessä mielessä väärin. Vasta kun se toteutetaan käytännössä, kelpaa se kaikelle kansalle.

 

*

 

Sanotaan aivan oikein: ilmiö on seurausta, jolta puuttuu perustus, vaikutusta, jolta puuttuu syy. Perusteen ja syyn keksiminen on nimittäin ihmisille sen vuoksi vaikeaa, että ne yksinkertaisuutensa takia peittyvät katseilta.

 

*

 

Ajatteleva ihminen erehtyy varsinkin silloin kun hän tutkistelee syytä ja vaikutusta, sillä ne muodostavat yhdessä jakamattoman ilmiön. Joka sen seikan oivaltaa, hän on oikealla tiellä tekoa ja toimintaa kohti. Geneettinen (syntyä ja kehitystä käsittelevä) menetelmä ohjaa meidät jo paremmille jäljille, vaikka eihän sekään riitä.

 

*

 

Syyn ja seurauksen käsite, joka on ihmisillä mitä suurimmassa määrin synnynnäinen ja heille mitä tarpeellisin, vie käytännössä lukemattomiin, alituiseen toistuviin erehdyksiin.

 

*

 

Teemme sen suuren virheen, että ajattelemme syyn ja seurauksen olevan yhtä lähellä toisiaan kuin jänne sinkauttamaansa nuolta, emmekä kuitenkaan voi sitä virhettä välttää, koska syytä ja seurausta aina ajatellaan yhdessä ja sen vuoksi hengessä lähennetään ne toisiinsa.

 

*

 

Lähimpiin käsitettäviin syihin voidaan tarttua, ja ne ovat juuri sen vuoksi parhaiten ymmärrettävissä; siitä syystä myös kernaasti ajattelemme mekaaniseksi sellaistakin, mikä kuuluu korkeampaan piiriin.

 

*

 

Vaikutusten johtaminen syistä on vain historiallista menettelyä; esimerkiksi sen seikan, että joku ihminen saa surmansa, johdamme siitä, että pyssy on laukaistu.

 

*

 

Ajatusten esittämistä analogiain avulla pidän yhtä hyödyllisenä kuin miellyttävänäkin. Analoginen tapaus ei tunkeile luokse eikä yritä todistaa mitään; se asettuu toisen rinnalle kuitenkaan liittymättä siihen. Analogiset tapaukset eivät lukuisinakaan yhdy suljetuiksi riveiksi, vaan ovat verrattavissa hyvään seuraan, joka aina enemmän elähdyttää kuin antaa.

 

*

 

Erehtyminen merkitsee olemista sellaisessa tilassa kuin ei kyseisessä asiassa oikeaa olisikaan. Omien ja muiden erehdyksen keksiminen on keksimistä taaksepäin.

 

*

 

Totuuden piirit koskettavat toisiaan välittömästi, mutta puolitotuuksien alueilla jää erehdyksille kyllin tilaa liikkua ja vallita.

 

*

 

Luonto ei välitä mistään erehdyksistä; itse se ei voi muuta kuin ikuisesti, seurauksista piittaamatta toimia oikein.

 

*

 

Luonto täyttää rajattoman tuotteliaana kaikki tilavuudet. Katselkaamme vain maanpiiriä: kaikki, mitä nimitämme pahaksi, onnettomaksi, johtuu siitä, ettei se voi antaa kaikelle syntyvälle tilaa, vielä vähemmin pysyvyyttä.

 

*

 

Kaikki, mikä syntyy, etsii itselleen tilaa ja haluaa jatkua; sen vuoksi se työntää toisen tieltään ja lyhentää sen jatkumista.

 

*

 

Elollisella on kyky mukautua mitä moninaisimpiin ulkonaisten vaikutusten tuottamiin ehtoihin, kuitenkaan luopumatta hankkimastaan määrätynlaisesta, ehdottomasta itsenäisyydestä.

 

*

 

Jännitys on energisen olennon välinpitämättömältä näyttävä tila, jossa se on täysin valmistautuneena ilmaisemaan 'itseään, osoittamaan erilaisuuttaan ja tuottamaan vastavaikutuksia.

 

*

 

Luonto ei omaa mihinkään asiaan lainmukaista kykyä, jota se ei tilaisuuden tullen panisi käytäntöön ja ilmentäisi näkyviin.

 

*

 

Oppikirjojen tulee olla viehättäviä. Sellaisia ne ovat vain jos ne esittävät tiedon ja taiteen iloisimmalta, helppopääsyisimmältä puolelta katsottuna.

 

*

 

Kaikki ammattimiehet ovat pahassa pulassa sen vuoksi, etteivät he saa jättää hyödytöntäkään huomioonottamatta.

 

*

 

"Mieluummin tunnustamme moraaliset hairahduksemme; vikamme ja puutteemme kuin tieteelliset." Tämä johtuu siitä, että omatunto on nöyrä ja sietää häpeääkin; äly taas on ylpeä, ja se joutuu epätoivoon, jos sen on pakko peruuttaa jotakin.

Siitä myös seuraa, että ilmoituksen tietä saadut totuudet ensin hiljaisuudessa hyväksytään ja sitten ne vähitellen leviävät, kunnes se, mikä alussa itsepintaisesti kiellettiin, vihdoin saattaa näyttää vallan luonnolliselta.

 

*

 

Tietämättömät tekevät kysymyksiä, joihin tietävät ovat jo tuhat vuotta sitten vastanneet.

 

*

 

Tiedon laajentuminen pakottaa silloin tällöin järjestelemään sitä uudestaan. Se tapahtuu enimmäkseen uusien mietelauselmien tultua julkisuuteen, mutta jää aina väliaikaiseksi.

 

*

 

Ammattimiehet pysyvät yhtenäisyydessä; harrastelijasta, joka tuntee sen noudattamisen välttämättömäksi, on se vaikeampaa. Tästä syystä ovat sellaiset kirjat tervetulleita, jotka esittävät meille sekä kokemustentietä löydettyjä uusia seikkoja että suosittuja uusia menetelmiä.

 

*

 

Jos näemme tietämämme asiat esitetyiksi toisen menetelmän mukaisesti tai kerrassaan vieraalla kielellä, niin ne saavat merkillistä uutuuden ja tuoreuden viehätystä.

 

*

 

Jos kaksi saman taiteen mestaria esittävät jotakin eri tavoin, niin todennäköisesti sijaitsee ratkaisemattomaksi jäävä ongelma heidän mielipiteittensä keskivälillä.

 

*

 

Luonnossa esiintyvää suurta, ylen jättiläismäistä ei niinkään helposti omaksuta, sillä meillä ei ole erikoisia pienennyslaseja, kuten meillä on linssejä, joiden avulla voimme havaita tavattoman pientä. Ja niidenkin henkiseksi hyödyksi käyttäminen vaatii arvostelukykyisiä silmiä.

 

*

Ei pidä paikkaansa, että elämä olisi unelmaa; sellaiselta se näyttää vain niistä, jotka typerästi lepäävät tai taitamattomasti loukkaavat elämää.

 

*

Väärä ja erheellinen on tavallisesti mukavampaa siitä syystä, että se on heikompaa.

 

*

Sydämen hyvyys ottaa avaramman tilan kuin oikeudenmukaisuuden lavea tanner.

 

*

Maallisissa asioissa on tarkasteltava vain keinoja ja niiden käyttöä.

 

*

Kolme seikkaa tunnetaan vasta oman aikansa tullen:
sankari sodassa, 
viisas mies suuttuessaan,
ystävä hädässä.

Kolmenlaisia narreja:
miehet ylpeinä,
tytöt rakastuneina,
vaimot mustasukkaisina.

 

*

Hullu on:
joka neuvoo narreja,
väittelee viisaita vastaan,
antaa onttojen puheiden vaikuttaa itseensä,
uskoo porttoja,
kertoo salaisuuksia epävarmoille henkilöille.

 

*

Kenen tulee harjaantua kärsivällisyyteen?
Suurteon suunnittelijan,
vuorelle nousijan,
kalaruoan syöjän.

 

*

Täydelliset "taiteilijat saavat enemmän kiittää opetusta kuin luontoa.

 

*

Rajoittuneisuuteensa mieltyminen on surkea tila; itsensä tunteminen rajoittuneeksi parhaiden läsnä ollessa on kylläkin ahdistavaa, mutta sellainen ahdistus kohottaa.

 

*

Orgaaninen luonto: pienimpäänkin saakka elävää, taide: pienimpäänkin saakka tunteen läpitunkemaa. Tieto: kokemukseen sisältyvä merkittävä asia, joka aina tähtää yleislaatuiseen.

 

*

Kun esitetään ristiriitaisia mielipiteitä, niin on katsottava, kuka on osunut ydinkohtaan.

 

*

Vaatimattomuus kuuluu hyvään suljettuun seuraan. Suuremmankin yhteisön keskuudessa on vaatimattomuus aina edullista, mutta karu, jopa karkea puhetapa kuuluu kansankokoukseen, jossa roskaväki mielii mukana sanoa sanansa. Se täytyy huutamalla vaientaa, tai sitten täytyy itse pysyä vaiti ja mennä matkaansa.

 

*

Ihminen voi elää vain kaltaistensa parissa, eikä aina heidänkään, sillä hän ei voi ajan mittaan sietää, että kukaan on hänen kaltaisensa.

 

*

Keskinkertainen romaani on sentään aina parempi kuin keskinkertainen lukija; vieläpä huonoinkin romaani omaksuu jotakin tämän kirjallisuuslajin oivallisista puolista.

 

*

Näyttelijät voittavat sydämet antamatta omaa sydäntään; mutta he pettävät miellyttävästi.

 

*

Saksalaiset pystyvät oikomaan virheitä, mutta eivät auttamaan asioita kohdalleen.

 

*

Katseltakoon luontoa mihin suuntaan hyvänsä, aina sieltä ilmenee loputonta.

 

*

Asia täytyy ensin löytää, jos mielitään tietää, missä se sijaitsee.

 

*

Joka tekee ilolla ja iloitsee siitä, mitä hän on saanut tehdyksi, hän on onnellinen.

 

*

Kärsimättömyys rankaisee itsensä tuottamalla kymmenkertaista kärsimättömyyttä. Mielitään vetää päämäärä itsensä luokse ja saatetaan se vain etenemään.

 

*

Nuoret ihmiset ovat luonnon uusia yhteenvetoja.

 

*

Vallankumoukset ovat aivan mahdottomia, jos vain hallitukset pysyvät oikeudenmukaisina ja jatkuvasti valppaina, toimittaen ajanmukaisia parannuksia ja ollen hangoittelematta vastaan niin kauan, että se, mikä käy välttämättömäksi, pakolla toteutetaan alhaalta käsin.

 

*

Kansalle on hyväksi vain sellainen, mikä lähtee sen omasta ydinolemuksesta ja sen omista yleisistä tarpeista, eikä ole vain muiden jäljittelyä.

 

*

Se, mikä on jollekin kansalle sen jonakin ikäkautena hyödyllistä ravintoa, saattaa toiselle kansalle olla myrkkyä.

 

*

Kaikki yritykset panna toimeen ulkomailta opittuja uudistuksia, joiden tarve ei pohjaudu oman kansan sisäiseen olemukseen, ovat houkkamaisia ja kaikki sitä tarkoittavat kumoukset tuloksettomia, sillä ne tapahtuvat ilman Jumalaa, joka pysyy sellaisista hutiloimisista erillään. Mutta jos jokin kansa todella tarvitsee jotakin suurta uudistusta, niin Jumala on sellaisen puolella, ja se onnistuu.

 

*

Kansallisuusviha on omituista. Alimmilla kulttuuriasteilla se esiintyy aina voimakkaimpana ja kiihkeimpänä. Mutta on aste, jolloin se kokonaan katoaa. Ihminen on silloin tavallaan kansallisuuksien yläpuolella, ja naapurikansan onni ja onnettomuus herättää hänessä yhtäläisiä tunteita kuin jos ne olisivat kohdanneet hänen omaa kansaansa.

 

*

Kirjailijan tyyli on hänen sisäisen olemuksensa tarkka jäljennös. Jos joku mielii kirjoittaa selvää tyyliä, niin saattakoon hän ensin sielunsa selväksi; jos hän haluaa saada tyyliinsä suurenmoiseksi, niin olkoon hänellä suurenmoinen luonne.

 

*

Sanotaan aina, että on vanhettava tullakseen viisaaksi, mutta oikeastaan saa vuosien karttuessa nähdä vaivaa pysyttääkseen itsensä yhtä viisaana kuin on ennen ollut. Ihminen muuttuu kylläkin eri ikäkausinaan toisenlaiseksi, mutta ei voida ilman muuta sanoa hänen tulevan paremmaksi, ja eräissä asioissa hän voi kaksikymmenvuotiaana olla yhtä oikeassa kuin kuudenkymmenen ikäisenä.

 

*

Minun täytyy nauraa esteetikoille, jotka kiusaavat itseään voidakseen abstraktisten sanojen avulla muodostaa käsitteeksi sen sanoin lausumattoman, jota nimitämme kauniiksi. Kaunis on alkuilmiö, joka kylläkään ei koskaan itse esiinny, mutta jonka heijastus tulee näkyviin luovan hengen tuhansissa erilaisissa ilmauksissa ja on yhtä moninainen ja erilainen kuin luonto itsekin.

 

*

Totuutta on alituiseen toistettava, koska erehdystäkin ympärillämme yhä uudestaan saarnataan, eivätkä sitä tee vain yksityiset ihmiset, vaan kokonaiset laumat. Sanomalehdissä ja tietosanakirjoissa, kouluissa ja yliopistoissa, kaikkialla on erehdys ylinnä, ja sen on hyvä ja hauska olla, kun se tietää enemmistön olevan puolellaan.

 

*

Pilalle hemmottelemattoman ja kyllin nuoren henkilön on vaikea löytää paikkaa, missä hän tuntisi olonsa niin miellyttäväksi kuin teatterissa. Siellä ei teiltä vaadita yhtään mitään, teidän ei tarvitse avata suutanne, ellette tahdo, vaan saatte istua kuninkaallisen tyytyväisinä ja itse mitään vaivaa näkemättä esityttää henkenne ja aistienne kestitykseksi kaikenlaista, mitä vain voitte toivoa. Siellä on runoutta, siellä on maalaustaidetta, siellä on laulua, soittoa ja näytelmätaidetta, ja ties mitä kaikkea! Kun kaikki tuo taide sekä nuoruuden ja kauneuden viehätys liittyy samana iltana vaikuttamaan yhdessä, lisäksi edustaen huomattavaa tasoa, niin syntyypä silloin juhla, jolla ei ole vertaistaan.

 

 

bar_taid-.gif (4933 bytes)

Etusivu Muut