Annikki Reijonen

Vapaamuurarius ja naiset

Naisten ääni, elokuun 1932 numero, sisältää Annikki Reijosen kirjoituksen "Vapaamuurarius ja nainen". Siinä puhutaan Yhteisvapaamuurariudesta ja Ruusu-Risti-vapaamuurariudesta ja vapaamuurariudesta yleensä ja siinä sanotaan mm. seuraavaa:

Se on moraaliin perustuva kasvatusjärjestelmä, joka ammattimuurariuden sanastosta on ottanut symboleihin kätketyn opetuskielensä. Se ei ole uskonto, mutta se kätkee kaikkien uskontojen ytimen. Sen tunnusmerkkien alla saattavat yhtyä yhtä hyvin kristitty kuin hindu, buddhalainen ja muhamettilainenkin. Se puhuu maailman valosta ja Maailmankaikkeuden Suuresta Arkkitehdistä, jonka rakennussuunnitelmassa jokaisella on osansa. Kulmamitan oikean kulman mukaan se tahtoo säännöstellä suhteensa muurariveljiinsä ja kaikkiin ihmisiin. Vasaralla ja taltalla se haluaa kiillottaa alemman persoonallisuutensa karkean kiven, niin että se sileänä ja oikeasuhteisena soveltaisi pyhän temppelin rakennusaineeksi.

Ihmishengen kehitys alhaalta ylös on muurariuden vertauskuvakielessä esitetty selvemmin tai peitetymmin ja näytelmällisten seremonioiden muodossa veljet saavat suorittaa kuoleman ja ylösnousemuksen mysteerioita. Niiden pyhäin yhteys, jotka ymmärtävät elämän ja kuoleman salaisuuksia, jotka Paavalin lailla kohotettiin kolmanteen ja neljänteen taivaaseen, jotka näkyvämmin tai näkymättömämmin johtavat ihmiskunnan kehitystä, — se kaikki tulee muurariuden puitteissa ilmi ja inspiroi veljiä jaloihin ponnistuksiin orvon ihmiskunnan hyväksi.

Miksi sitten vapaamuurarius on salainen? Miksi sitä ei ole annettu kaiken kansan lahjaksi, kuten kristinuskoa. Salainen se ei ole, mutta sen sijaan suljettu. Senhän olemassaolo, kokouspaikat, -aika ja nykyään pakosta päivänvaloon vedetty jäsenyyskin tunnetaan, mutta sen salaisuuksia säilytetään vain niille, jotka niitä pyhinä pitävät. "Teille on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heille — kansalle — ne esitetään vertauksissa." Tätä Jeesuksen lausuntoa saattaa sovelluttaa vapaamuurariuteen. Kun vain harvat, hyvin harvat vapaamuuraritkin pääsevät perille sen symboliikkaan kätkeytyvistä todellisista pyhyyksistä, kuinka sitten sitä paljastettaisiin ulkopuolisten pilkan ja vainon alaiseksi?

Siis – vapaamuurarius ja nainen! Mitä näillä kahdella on toistensa kanssa tekemistä! Pitäisikö toivoa naisellisen aineksen yhä enemmän ja enemmän yhtyvän vapaamuurariuteen? Pitäisi. Sillä kun miehet ovat omassa vapaamuurarijärjestöstään sulkeneet naisen aitauksiensa ulkopuolelle, ovat he sillä teolla osoittaneet muodostaneensa vain miesten keskeiseen seurusteluun ja sitä seuraavaan toimintaan perustuvan yhteisön eikä todellisen, kaikkia käsittävän henkisen seuran. Kuitenkin vapaamuurarius elämän pyhimpien salaisuuksien vartijana on tarkoitettu kaikille — sukupuoleen, kansallisuuteen ja uskontoon katsomatta. Sillä kaikille ovat tarkoitetut elämän ja kuoleman syvyydet. Kaikille kuuluu mahdollisuus astua hengen pyhän pappeuden palvelukseen. Kaikille, vaikka harvat ovatkin valitut. Ja noihin valittuihin hengen pappeihin kuuluu yhtä hyvin nainen kuin mieskin. Ensin vapaamuurariuden suljettujen verhojen takana, sitten yhä yleisemmin avartuvassa yhteiskunnassa.

Ruusu-Risti — elokuu 1932


Etusivu Ruusuristiläisyys