Eliphas Lévi

Suuri 1800-luvun tietäjä

Eliphas Levi Zahed on kabbalistinen nimitys, jonka omaksui itselleen Alphonse Louis Constant, viime vuosisadan tunnetuin ranskalainen tietäjä. Otaksutaan sen olevan heprealaisen muunnoksen hänen oikeasta nimestään. Eliphas Levi syntyi luultavasti vuoden 1810 paikkeilla, mutta tarkempaa päivämäärää ei tiedetä. Hyvin vähän, tuskin mitään tiedetään hänen aikaisemmasta elämästään lukuun ottamatta sitä niukkaa kuvausta, joka on Transcendental Magic -kirjan esipuheessa. Arthur Edward Waite, joka käänsi tämän suuren ranskalaisen maagikon kirjoituksia englanniksi, käytti nähtävästi melkoisen ajan koettaessaan saada tyydyttäviä tietoja Eliplias Levistä, mutta hänen elämäkerrallinen alkulauseensa, joka käsittelee tämän suuren työntekijän aikaisempaa elämää, ei ole lopullisesti tyydyttävä. Arthur Edward Waite sanoo Eliplias Levin olleen suutarin pojan.

Nuorukaisessa lienee huomattu suuria henkisiä lahjoja jo aikaisin, koska hänet ilman mitään kustannuksia vanhemmilleen tai itselleen kasvatettiin papiksi. Näissä jumaluusopillisissa tutkimuksissa hän menestyi loistavasti, saavuttaen perinpohjaiset tiedot varsinkin kreikan, latinan ja heprean kielissä. Hän otti alemman pappisvihkimyksen ja rupesi diakoniksi. Myöhemmin hänet nimitettiin opettajaksi pappisseminaariin Pariisissa. Tuntemattomista syistä hänet äkkiä erotettiin roomalaiskatolisesta kirkosta, nähtävästi seurauksena hänen kerettiläisistä esityksistään ja uskostaan.

Toiset sanovat, että hän julisti oppia, joka oli kirkon säännöksiä vastaan. Karkotettuna luostarista Abbe Constant täydellisesti vastoin kasvatustaan antautui maallisiin harrastuksiin, sekaantui politiikkaan ja yhtyi useihin yleisen vapauden esitaistelijoihin. Hän meni naimisiinkin, mutta myöhemmin avioliitto purettiin, koska hän oli aikaisemmin antanut naimattomuuden lupauksen, eikä voinut sitä nyt rikkoa. Hän kirjoitti useita yhteiskunnallisia kirjoja, eräänkin joka tuotti hänelle kuusi kuukautta vankeutta. Useat hänen kirjoituksistaan julkaistiin nimettöminä.

Eliplias Levi kuoli v. 1875, tunnustettuna kelpaavaksi ainoastaan alimpiin kirkollisiin virkoihin. Hän jätti jälkeensä suunnattomat määrät käsikirjoituksia; Arthur Edward Waite kertoo, että yksin parooni Spedalieri omisti yhdeksän nidosta hänen kirjeitään. Voimme sanoa, että Eliplias Levi oli nykyajan suurin kabbalisti ja että hänen salatieteelliset kokeilunsa ovat tehneet hänet maailmankuuluksi. Kuuluisin hänen kirjoistaan on Dogme et Ritual de la Haute Magie. Tämä käännettiin ensin englanninkielelle nimellä Transcendental Magic, Its Doctrine and Ritual, mutta käännös ei vastannut ollenkaan alkuperäistä. H. P. Blavatsky viittaa usein Eliplias Leviin kirjoissaan Salainen oppi ja Paljastettu Isis, antaen arvoa tälle suurelle ranskalaiselle maagikolle. Albert Pike on painattanut uudelleen kokonaisia sivuja Eliphas Levin kirjoituksista suuressa vapaamuurarikäsikirjassaan Morals and Dogma.

On paljon väitelty siitä, miten Eliplias Levin suuret okkultiset kokemukset saivat alkunsa. Käytännöllisesti asiaa ajatellen on varmaa, ettei hän itse päässyt selville periaatteista, vaan että hän oli perehtynyt eräiden okkultisten liikkeiden periaatteisiin, mahdollisesti rosenkreutziläisten tai kabbalistien, jotka liikkeet olivat Ranskassa yhdeksännentoista vuosisadan alkupuolella erittäin vilkkaita. Saavutettuaan määrätyn aseman salaisessa järjestössä Eliplias Levi kirjoitti teoksensa Dogme et rituel, joka maksoi hänelle jäsenyytensä salaisessa järjestössä, niin kuin jotkut väittävät, tai ainakin teki mahdottomaksi hänen ylenemisensä korkeampiin arvoasteisiin. Mikä vaikutus teoksella Dogme et rituel lieneekään ollut, niin ei se ainakaan ollut mieluinen Eliplias Leville, sillä tämä julkaisi joukon seuraavia niteitä yrittäen korjata sitä ajattelemattomuutta, jolla hän oli ensimmäisen tehnyt tunnetuksi. Myöhemmissä teoksissa on paljon harhaanjohtavaa, joka aivan selvästi on tarkoitettu hämmentämään lukijoita ja peittämään niitä tärkeitä väitteitä, joita on tuotu esiin kirjassa Dogme et rituel.

Hänen teoksiaan on hyvin ankarasti moitittu niiden oppien tähden, joita hän esitti, mutta hänen kiihkeimmät oppilaansa ja näihin asioihin perehtyneet selittävät, että Dogme et rituel sisältää enemmän tieteellistä opetusta luonnon syvistä salaisuuksista kuin mikään aiemmin julkaistu teos. Kirjaa pitää kuitenkin lukea kriittisesti, sillä se sisältää paljon harhaanjohtavaa ja tahalliset näennäiset kaksimielisyydet ovat ikään kuin peittämänä huntuna, ettei sisäinen merkitys paljastuisi. Selostaaksemme hänen filosofiansa ja oppinsa pääsisältöä katsomme parhaaksi lainata ensimmäisen kappaleen hänen johdannostaan Dogme et rituel -kirjan oppeihin: "Kaikkien vanhojen vertausten hunnun takana, kaikkien uskontojen salaisuuksien ja outojen jumalantuomioiden, kaikkien salaperäisten kirjoituksien takana, joita on löydetty Niniven ja Theben raunioista, vanhojen temppelien murenevista kivistä, assyrialaisten ja egyptiläisten sfinksien mustuneista kasvoista, niiden suunnattomien ja ihmeellisten maalausten takana, jotka selittävät Intian uskontoja, Vedakirjojen innoitetuilla sivuilla, vanhojen alkemististen kirjojen vertauskuvissa, niissä juhlamenoissa, jotka kaikki salaiset seurat käytännössä hyväksyvät, kaiken takana väikkyy oppi, joka on kaikkialla sama ja jota on aina tarkoin pidetty salassa. Salatiede näyttää olleen kaiken henkisen voiman kasvattaja, avain kaikkeen teologiseen epäselvyyteen ja niiden seurojen ehdoton kuningatar, jotka ennen muinoin olivat tarkoitetut yksinomaan kasvattamaan pappeja ja kuninkaita. Se vallitsi Persiassa magian rinnalla, joka aikaa myöten joutui tuhon omaksi, niin kuin tapahtuu kaikille maailman valtiaille, jos he käyttävät valtaansa väärin; salatiede lahjoitti Intialle vertauksillaan mitä merkillisimmät perinnäistavat ja suurten runoaarteiden ohella kaiken sen kunnioituksen ja kauhun tunteen, joka on niin ominaista tälle maalle; se valitsi kreikkalaisia ymmärtämään Orfeuksen lyyransoittoa; se kätki itseensä kaikkien tieteiden periaatteet, kaikki inhimillisen järjen edistysaskeleet aina Pythagoraan uskaliaista laskelmista saakka; sen ihmeistä kerrottiin useita taruja ja historia, joka koetti arvioida näitä tuntemattomia voimia, sekoitti sekin kaiken taruihin; keisarikunnat muodostuivat tai hävisivät sen ennustusten mukaan, se sai hirmuvaltiaat levottomiksi kruunujensa puolesta ja se hallitsi kaikkien mieliä joko uteliaisuuden tai pelon kautta. Ihmiset yleensä ajattelivat, ettei mikään ollut mahdotonta tälle tieteelle; se hallitsi alkuaineita, osasi lukea tähdistä ja ohjasi kiertotähtien kulkua. Sen vaikutuksesta kuu veripunaisena alkaa vaipua taivaalla; kuolleet nousevat haudoissaan ja mutisevat pahaa ennustavia sanoja yötuulen puhaltaessa heidän kallojensa läpi. Salatieteen voimalla saattoi ihmissydämissä saada aikaan paratiisin tai helvetin, miten vaan halutti; se saattoi vapaasti käyttää hyväkseen kaikkia muotoja ja menetellä koko kauniisti tai rumasti; taikasauvallaan saattoi se muuttaa ihmisiä järjettömiksi luontokappaleiksi ja eläimiä taas suorastaan ihmisiksi; sillä on myös hallussaan elämä ja kuolema, se saattoi jakaa rikkautta mestareilleen metallien muuttamisen kautta ja lahjoittaa kuolemattomuudenkin ydinmehuillaan ja väkinesteillään, joihin oli sekoitettu kultaa ja valoa."

The All-seeing Eye-lehden mukaan


Etusivu Ruusuristiläisyys