Matti Varis

Vuodenvaihteen astrologiaa

Tarkoituksenani on yrittää aivan lyhyesti ja ulkopiirteittäin palauttaa mieleen muutamia seikkoja siitä sisäisestä merkityksestä, jonka käytännöllisen okkultismin harjoittaja antaa vuoden rytmille. Tällä vuoden rytmillä tarkoitan tässä esityksessä lähinnä niitä eri vaiheita, joihin maapallo joutuu aurinkoa kiertäessään vuoden aikana siirtyessään kosmisesta ja planetaarisesta voimakentästä toiseen määrättyjen ajanjaksojen kuluessa. Näitä voimakenttiä on totuttu kuvaamaan 12 eläinradan merkillä. Päästäksemme jonkinlaiseen järjestelmällisyyteen aiheen käsittelyssä on huomattava, että tämä vähäpätöinen tarkasteluni koskee vuoden kosmisen rytmiikan sovittamista inhimillisen tajunnan tarpeisiin. Teosofisten oppien mukaan ihmisen kehitysasteella on merkittävä sijansa pallomme elämän ilmennyksessä, mutta se ei suinkaan ole koko elämän ilmennyksen summa, saati huipennus – elämää on kaikkialla luonnossa, oletettavasti myös kaikkialla aurinkokunnassamme.

Tämä esitys ei myöskään tule olemaan mikään horoskoopin kaltainen ennuste tulevan vuoden tapahtumista auringon ollessa kussakin 12 eläinradan merkissä, vaan lähinnä tarkastelen nykyisen ajankohdan, siis joulun ja vuodenvaihteen astrologisen ja kosmisen rytmin sisäisiä opetuksia niitä varten, jotka tietoisesti ovat päättäneet ottaa vaarin elämänsä jokaisesta tarjoutuvasta tilaisuudesta sen voitto- ja tappiohetkistä, sekä myös niistä harmaista hetkistä, joita tavallisesti sanotaan jokapäiväisiksi ja merkityksettömiksi.

Jos pyrimme viemään teosofian opetuksia älyn ja ymmärryksen osoittamiin loppupäätelmiin saakka, on ennemmin tai myöhemmin väistämättömänä toteamus, ettei ihmisen ruumiillisen olemassaolon aikana ole olemassa yhtään sellaista hetkeä tai pitempää ajankohtaa, joka olisi merkityksetön sen hengen kasvulle ja kehitykselle, joka pitää aineellista ruumista kulloinkin kokemuskenttänään ja välineenään. Sielun kehityksen kannalta aika on siis erittäin kallisarvoinen hyödyke, vaikka on ilmeistä, että me ihmiset tuhlaamme sitä suunnattomasti. Meillä on tapana ilmaista ajan ja tapahtumisen suhdetta käyttämällä sellaisia sanontoja kuin: aika tuo tullessaan, aika sen näyttää, ajassa tapahtuu sitä ja tätä. Nämä ovat kuvaavia sille tosiasialle, että maapallon ihmisen tajuama aika on riippuvainen aurinkokuntamme planetaarisesta liikkeestä. Aika kuljettaa meitä maisemasta toiseen, tapahtumasta toiseen ja kussakin ohikiitävässä tilanteessa meidän on huomattava tapahtuman tai maiseman oleellisin osa, joka on merkityksellinen ja kohtalokas sanan syvimmässä merkityksessä meille itsellemme. Jos emme tartu tilaisuuteen, se on ohi, ei tietenkään ikuisesti, sillä tapahtumat toistuvat tulevaisuudessa, mutta silloin jo ehkä astetta vaikeampina. Jos tartumme tilaisuuteen, mutta emme tunne oikeata menettelytapaa, epäonnistumme ja näin olemme vitkastelleet ja kulkumme on hidastunut.

Se ikivanha oppi planeettojen ja laajemmassa mielessä kiintotähtien vaikutuksesta ihmisen kohtaloon, joka tunnetaan astrologian nimellä, on juuri esoteerisessa merkityksessä niiden seikkojen oppimista, jotka saattavat meidät oivaltamaan ajan oikeita ja elämän tarkoitusta, so. hengen vapautumista palvelevaa käyttöä. Astrologia palvelee ihmistä tietenkin hänen tarpeittensa mukaan, se on tiede tieteitten joukossa ja siinä mielessä vailla moraalista ja eetillistä velvoitusta. Mikään ei estä ihmistä, mikäli hän on kyllin edistynyt astrologiassa ja näkee tarpeeksi vaivaa ottamaan selvää myös niistä ajankohdista, jotka ovat suotuisimpia hänen persoonallisten pyyteittensä, vaistojensa ja minää vahvistavien ja säilyttävien tavoitteittensa toteuttamiselle. Uskon, että tämä on mahdollista.

Aurinko on järjestelmämme keskus ja elämänlähde. Aurinko on lisäksi kanava ja yhteydenpitäjä avaruuden muihin tähtijärjestelmiin. Auringon avulla saamme yhteyden täten laajempiin kosmisiin tuntemuksiin. On sanottu, että ihminen on auringon lapsi. Okkultismi on aina yhdistänyt auringon Logoksen yhteyteen pitäen sitä jumaluuden näkyvänä ja aineellisena ilmennyksenä. Henkisen ihmisen pyrkimyksenä on kirvoittaa kehityksen suomien tilaisuuksien avulla ja niistä oppia ottaen itsestään Logoksen ominaisuuksia ja saavuttaa vihdoin tietoinen yhteys elämän lähteeseen, aurinkoon, jolloin hän vasta ymmärtää aineen harhanomaisten muotojen tarkoituksen ja niiden oikean arvon ilmenneessä moninaisuudessa.

Kun astrologia puhuu ja opettaa planeettojen vaikuttavan ihmisen kohtaloon, ei sillä suinkaan tarkoiteta ihmiskohtalon predestinoimista armottoman ja vääjäämättömän kaavaan. Auringon joutuminen meihin nähden johonkin eläinradan 12 merkistä tarkoittaa lähinnä sitä suotuisten tai epäsuotuisten olosuhteitten kulminaatiota, joka saavuttaa maksiminsa maahan ja sen asukkaisiin nähden tuona ajankohtana. Planeettojen tietty vaikutus taikka säteily on siten laskettavissa etukäteen, koska kukin planeetta on sisäisesti tarkastettuna voimavaraus ja jokaisella planeetalla tämä voimavaraus on lisäksi omanlaisensa – voidaan sanoa oman värisensä – ilmentäen planeettaa hallitsevan korkean olennon ominta luontoa.

Aurinko on Jousimiehen merkeissä 23.11.–21.12. Minkä tehtävän Jousimies asettaa henkisellä tiellä pyrkivälle ihmiselle? Millä tavalla Jousimies auttaa tehtävän suorittamisessa? Merkin symboli on vanhoista ajoista asti ollut jousella ja nuolella varustettu kentauri. Edellinen merkki, Skorpioni on asettanut vaikean tehtävän. Ihmisen on ollut hallittava pakottavana esiintynyt luomishalunsa, joka voimakkaampana on suuntautunut persoonallisuuden etuja tukemaan. Jousimies on nopeuden ja keveyden merkki, nuoli kuvaa päämäärän näkemistä, ja jousi antaa tarvittavaa voimaa myös päämäärään pääsemiseksi. Jos nämä ominaisuudet käytetään pienen persoonallisuuden taistelukentällä, on tuloksena erittäin suotuisat olosuhteet riitojen, kahnauksien, väärinymmärtämisen ja keskinäisen hankauksen syntymiselle. Jokainen voi tämän todentaa pienen tilastollisen laskelman avulla. Jos tarkkaillaan ympäristöä tai laajempaa toiminnan kenttää, huomataan selvästi, että viikot ennen joulua ovat yleensä tuollaisten pikkukahnausten ja hermostuneitten purkausten täyttämää aikaa. Riidat näyttävät syntyvän helposti ilman suurempia aiheita, leimahtavat siellä ja täällä, mutta häviävät samalla nopeasti. Tämä on Jousimiehen vaikutusta aineen karkeissa piireissä. Mikä on sitten Jousimiehen asettama sisäinen tehtävä itsensä kirvoittajalle? Lyhyesti sanottuna se on Logoksen tahdon näkeminen aineen läpi ja sen esiintulon, syntymän auttaminen. Merkki antaa etsijälle rohkeutta ja nopeutta päätösten teossa, siinä on nuolen joutuisuutta mutta myös sitä rohkeata voimaa, jota jousi kuvaa. Jousimies antaa ehkä selvemmin kuin muu merkki kyvyn mukautua kosmiseen elämänrytmiin, se antaa kärkevissä tilanteissa kyvyn taipua, mutta ei taittua. Ja kun tilanteen arviointi on suoritettu, on silloin myös voimaa saattaa se sellaiseen päätökseen, jossa on tulos ilmentää Logoksen tahtoa eikä meidän omien minäisten mielenailahdustemme suuntaa.

Jousimies johtaa Kauriin merkkiin, joka alkaa joulukuun 22. pnä ja kestää tammikuun 20. päivään. Tällöin tapahtuu talvipäivän seisaus. Pohjoinen pallonpuolisko aloittaa uuden rytmin, kääntymisen valoon, päivien pitenemiseen, kevään odotukseen. Joulukuun 24.–25. päivien välinen yö on käännekohta, jolloin paennut valo, auringon läheisyys jälleen alkaa hitaasti palata maan puoleen. Kautta aikojen on tälle merkilliselle yölle omistettu ihmiskunnassa huomiota. Meille tuttu kristinuskokin on sijoittanut vapahtajansa syntymisen tämän, juuri vuoden merkkiyön kohdalle. Joulukuun 25. päivän vastainen yö on suuri kosminen tapahtuma, jolloin järjestelmämme keskus, aurinko, luovuttaa uutta ravintoa ehtymättömästä elämänvoimastaan maapallolle. Vuoden aurinkorytmi muuttuu juuri tänä syntymisen juhlan yönä. Sen, joka pyrkii sovittautumaan auringon vuotuiseen rytmiin, tulee ottaa erikoisesti vaarin, että hän jouluyönä on tarpeeksi virittyneenä vastaanottamisen yksinkertaiseen mielenasenteeseen. Tilaa voitaisiin luonnehtia passiivisen vastaanottamisen asenteeksi. Kuluneen vuoden aikana on tietenkin esiintynyt heikkouksia, puutteita ja tilanteiden väärinarviointia. Niistä ei pitäisi olla liiaksi riippuvainen. Ne tuottavat aikanaan omat hedelmänsä. Tärkeintä on, että meillä rytmin vaihtuessa on oikea mielenasenteen suunta ja tahtoa sen jatkuvaan säilyttämiseen. Magiasta tiedämme, että kaikki tekeminen, johon jouluyönä ryhdymme, saa näistä kosmisista suhdanteista johtuen erityistä painokkuutta. Jos omistaudumme materialistisiin ja aistielämän piiriin kuuluville toimille, vastaavat osat olemuksessamme vahvistuvat vuodeksi eteenpäin. Karkeasti sanoen jouluyön viettomme määrää paljossa elämämme suuntaa seuraavan 12 kuukauden aikana. Ja tämä kaikki huolimatta siitä, olemmeko tietoisesti tai vain mielijohteesta johtuen järjestäneet jouluyön ohjelmamme. Syytä on myös tarkkailla unielämäämme seuraavien 12 yön aikana, silloin saamme viitteitä ja symbolisia kuvia tulevan vuoden kuukausien tapahtumista ja niistä tehtävistä sekä ratkaisuista, joita meiltä odotetaan.

Kuitenkaan ei ole tarkoitus, että saisimme täten raottaa tulevaisuuden verhoa persoonallisten pulmiemme ratkaisemiseksi. Nämä ns. pyhät yöt lahjoittavat meille kunakin kuukautena tarvittavaa voimaa, jotta voisimme ymmärtää kosmisen rytmin vaatimukset, emmekä joutuisi niihin pauloihin, joihin heikko ymmärryksemme voi meidät saattaa.

Kauriin merkki ei ole varsinaisen toimeenpanon merkki. Se on pikemminkin aloitteiden ja päätösten tekemisen aikaa. Toimenpiteet ja täytäntöönpano uinuvat tulevien kuukausien kehdossa. Täytyy vain pitää huoli siitä, että meillä on olemassa aineistoa, jonka suhteen päätöksiä tehdään. Päätöksen teko vaatii konkreettista suunnitelmaa, ja Kauriin merkissä tehdyllä suunnitelmalla on aina parhaat mahdollisuudet myös toteutua.

Teosofi – joulukuu 1960


Etusivu Artikkelit