Alfred Vout Peters

Suomen naiset

Englantilainen selvänäkijä-meedio, joka on kolmasti käynyt Suomessa viipyen täällä joka kerta pitemmän aikaa, kirjoittaa seuraavasti Suomen naisista The Irish Citizen -lehteen. Toimitus on pannut erityistä huomiota hänen lausuntoonsa, sillä sen mukaan ”Peters on käynyt useissa Euroopan maissa ja matkoillaan joutunut läheisiin kosketuksiin kaikkien kansankerrosten kanssa kussakin maassa. Hän ei ole matkailija, joka saa tietonsa hotelleista ja matkaoppaista. Hän on ylhäisten ystävä, sivistyneitten kumppani ja tervetullut vieras työmiestenkin keskuudessa. Yksi hänen lauseensa painaa enemmän kuin pintapuolisten tarkkailijoiden pitkät kirjoitukset.”

Se seikka, mikä eniten pistää silmiin Suomea lähestyessä, on naiset. Laivassa heitä näkee kaikkialla palvelemassa, mikä muualla on jätetty miesten huoleksi. Junassa samoin. Nämä naiset työskentelevät uuerasti ja ovat hyvin puhtaita, kunniallisia, ja useimmat heistä puhuvat kahta tai kolmea kieltä.

Itse maassa huomaa kaikkialla naisten vaikutusta. Yleisissä ja yksityisissä toimissa ja viroissa he työskentelevät vapaasti miesten kanssa. Tarvitsin lääkärinhoitoa. Kysyin neuvoa eräältä ystävältäni, ja hämmästyksekseni hän vei minut naislääkärin luo. Huomasin tämän hyvin taitavaksi työssään, ja paranin pian hänen hoidossaan.

Halvemmissakin elämäntoimissa naiset ovat miesten kumppaneina työssä. Olen nähnyt miesten ja naisten yhdessä lakaisevan katuja ja rakentavan taloja. Ja tässä tehtävässään he ovat aivan toisenlaisia kuin naiset muissa osissa Eurooppaa, missä he näyttävät sorretuilta, likaisilta ja onnettomilta. Suomalaiset naiset, jotka tekevät ruumiillista työtä, ovat puhtaita ja siististi puettuja ja heidän silmäyksensä puhuu itsekunnioituksesta, joka on selvästi huomattavissa.

Kun oppii tuntemaan perhe-elämää Suomessa, niin hämmästyy siinä vallitsevasta sukupuolten tasa-arvoisuudesta. Siinä näyttäytyy inhimillinen toveruus: miehet ovat kohteliaita, naiset itsenäisiä. Tässä suhteessa Suomi poikkeaa huomattavasti muista Euroopan maista, varsinkin niistä, missä naisilta on vielä kielletty äänioikeus. Esimerkiksi Saksassa mies on kohtelias vieraalle naiselle tai itseään ylemmälle, mutta hänen vaimonsa pysyy kodin piirissä täyttäen naisten äänioikeuden vastustajien ihannetta ja antaen sielunsa nähdä nälkää ja nääntyä vankeudessa. Mies pitää ystävilleen seuraa ravintolassa, ja hänen iloiset kumppaninsa tuskin koskaan saavat edes nähdä hänen vaimoaan.

Suomen nainen saattaa olla avioyhtiön ”pääosakkaana”. Mielessäni on erään professorin puoliso. Tämä on sivistynyt, älykäs, sukkela, kirjailija, luennoitsija ja sihteeri hyväntekeväisyysyhdistyksessä. Hän ottaa vastaan omia erityisiä ystäviään ja ottaa osaa seuraelämään, ei miehensä loisena vaan hänen kanssaan yhdenvertaisena, itsenäisenä ihmisolentona. Tästä on seurauksena ihanteellinen kumppanuus rakkaudessa ja keskinäisessä kunnioituksessa. Samalla vaimo on täydellinen perheenemäntä.

Ne vähän matkustaneet ja vähän lukeneet ihmiset, jotka vastustavat naisten äänioikeutta, ovat saaneet päähänsä sen väärän käsityksen, että nainen, jolla on jotakin tekemistä politiikan kanssa, tulee välttämättä sukupuolettomaksi. Tätä kokemusta en minä ole tehnyt pitempiaikaisella oleskelullani Suomessa, vaikka olen ollut läheisissä tekemisissä kaikkien yhteiskuntaluokkien kanssa. Suomalaiset naiset ovat joka suhteessa miesten tasalla, älyllisesti, yhteiskunnallisesti, valtiollisesta. Kuitenkin – sanoisinpa sen tähden – he ovat yhtä naisellisia tunteiltaan ja heidän kotoinen elämänsä on yhtä perheenomaista kuin vastustaja suinkin voi toivoa. Heidän ajatus- ja toimintavapautensa ei ole aiheuttanut säädyttömyyttä tai epähienoutta.

Enemmän kuin kahdeksan vuosisataa suomalaiset ovat olleet vieraiden valtojen alamaisia. Nuo  vallat ovat koettaneet nujertaa heidät olemattomiin, mutta viimeisen vuosisadan aikana on väestö lisääntynyt kolminkertaisesti. He ovat säilyttäneet tarkan kauneusaistin ja taiteellisuuden, ja heillä on aivan erityinen kansallinen laulu- ja soittotaitonsa. Minun uskoni naisten äänioikeuteen on eläessäni vahvistunut Suomen kansan keskuudessa ja nähdessäni sen valtiollisen vapauden – jonka symbolina on äänioikeus – mikä Suomen naisille on antanut laajemman näköalan, laajemman toimintakyvyn ja tehnyt heidät paremmiksi naisiksi, paremmiksi puolisoiksi ja äideiksi ja paremmiksi kansalaisiksi.

Tietäjä − tammikuu 1913

Kieliasua uudistettu sisältöön puuttumatta.