Aate

Vihittyjen kokemus

Roomalainen vihitty Lucius Apuleius kertoo Isiksen mysteerioista:

"Pappi tarttui käteeni ja vei minut temppelin sisäosiin. Kenties sinä, utelias lukija, haluaisit kiihkeästi tietää, mitä minulle sitten sanottiin ja tehtiin. Saisit sen tietää, jos olisi luvallista sanoa, mutta sekä korvat, jotka olisivat kuulleet nuo asiat, että kieli, joka olisi ne lausunut, saisivat niittää ajattelemattoman tekonsa huonot seuraukset. Kun sinä kuitenkin olet jännittynyt – ehkä uskonnollisen ikävöimisen takia, en aio jatkaa piinaamista ja pitää sinua ahdistuksessa. Kuule siis, mutta usko se, mikä on totta. Minä lähestyin kuoleman rajaa ja astuttuani Proserpinan kynnykselle palasin takaisin kaikkien elementtien läpi kannettuna. Sydänyöllä minä näin auringon paistavan säteilevältä valolla, lähestyin alhaalla ja ylhäällä olevia jumalia, seisoin heidän lähellään ja palvelin heitä. Katso, minä olen kertonut sinulle asioita, joista – vaikka olet niistä kuullut – sinun täytyy välttämättä pysyä tietämättömänä."

Samanlaisia yleispiirteitä vihittyjen kokemuksista ovat ilmoittaneet jokapäiväiselle maailmalle muutamat toisetkin vihityt, esimerkiksi Platon ja kirkkoisä Origenes. Mutta sellaiset selostukset eivät ole mitään pyhyyden paljastusta, sillä – kuten Apuleiuskin sanoo – tavalliset ihmiset ovat tietämättömiä kuulemiensa asioiden luonnosta ja merkityksestä.

Vihittyjen kokemuksesta saa tavallinen ihminen jonkinlaisen käsityksen ajattelemalla kuolemaa. Kun ihminen valmistautuu fyysisen ruumiinsa kuolemaan, hän koettaa mikäli mahdollista karkottaa kaikki maalliset asiat mielestään, tietäen, että hänen täytyy kuitenkin luopua niistä kuolemassa. Vihitty on sellainen olento, joka on kuollut maallisen elämän houkutuksille ja voi silti elää fyysisessä ruumiissa. Se seikka, ettei vihitty saa puhua kokemuksistaan, todistaa, ettei ihmisen sovi tietää asioita, joiden kanssa hänen päivätajuntansa ei voi toimia sopusointuisesti. Tajunnan täytyy mukautua siinä olevaan tietomäärään. Jos se ei voi tehdä sitä, tieto on vahingollista.

Fyysinen luonto on menettänyt kaiken hallitsemisvoimansa vihittyyn. Apuleius sanoo nähneensä auringon sydänyöllä Egyptissä, vaikka silloin aurinko ei milloinkaan näy siinä maassa tavalliselle silmälle, koska maapallo on auringon ja silmän välissä. Tämän Apuleiuksen lausunnon saa näet ymmärtää aivan kirjaimellisesti, vaikka salatieteessä voidaan auringolla ymmärtää muutakin kuin taivaalla paistavaa suurta tähteä. Jouluyönä vihityt ovat aina katselleet tavallista aurinkoa huolimatta siitä, missä maassa ja millä leveys- ja pituusasteella heidän fyysinen ruumiinsa on ollut. He ovat voineet nähdä auringon yöllä muinakin vuodenaikoina, mutta jouluyönä auringon katselemisella on ollut erityinen merkitys.

Kannustakoon vihittyjen kokemus meitä jouduttamaan kehityksemme kulkua, jotta valmistuaksemme suureen uhrautumiseen saisimme itse kokea samaa, mitä vihityt kokevat.

Tietäjä — joulukuu 1910

Kieliasua on uudistettu sisältöön puuttumatta.


Etusivu Artikkelit