Berit Elfving

Kultaiset portaat

Katso totuutta edessäsi:

Tahraton elämä. Avoin mieli. Puhdas sydän. Valpas äly. 

Himmentymätön henkinen havaintokyky. 

Veljellisyys oppilastoveria kohtaan. 

Valmius antamaan ja vastaanottamaan neuvoa ja opetusta. 

Totuuden käskyjen altis noudattaminen, kun kerta olemme asettaneet luottamuksemme totuuteen ja uskomme Opettajan sitä omaavan.

Persoonallisten vääryyksien uljas kestäminen. 

Periaatteiden rohkea esittäminen.

Väärinsyytettyjen urhea puolustaminen.

Sekä Salaisen Tieteen kuvaaman inhimillisen kehityksen ja täydellisyyden ihanteen alituinen tarkkaaminen. (Ehkä pikemminkin: sekä salaisen tieteen kuvaaman inhimillisen kehityksen ja täydellisyyden, alituinen tarkkaaminen.) 

Nämä ovat ne kultaiset portaat, joita nousemalla oppilas voi kiivetä jumalallisen viisauden temppeliin.

Teosofia, jumalallinen viisaus, sulkee sisäänsä ihmiskunnan eettisen, uskonnollisen, tieteellisen tiedon siitä, miten tavoittaa jumalallinen viisaus. Se löytyy omasta sydämestämme, mutta kautta aikojen sitä on yritetty jakaa kirjoittamalla, puhumalla, kiviin raaputtamalla jne.  Eräs tällainen jalokivi on nk. "Kultaiset portaat", kirjalliset ohjeet, miten sydäntään valmentaa, jotta ahtaat persoonallisuuden rajat murtuisivat ja viisauden valo pääsisi valaisemaan mieltämme, ja tietoisuutemme sulautuisi ykseyteen. Prosessi on pitkä, ja vaatii useita inkarnaatioita. Portaat ovat kultaiset osoittaakseen meille niiden suuren arvon. Ei ole harvinaista, että käytetään vertausta kultaan osoittamaan jonkun puhdasta, mittaamatonta arvoa, on sitten kyse teksti kokoelmasta, ihmisestä tai muusta. Niin ikään on tavallista käyttää portaita symbolisesti osoittamaan etenemistä kohti keskustaa, kohti kaiken sydäntä. Fyysisessä maailmassa portaat nousevat alhaalta ylös, mutta näkymättömistä maailmoista puhuttaessa on ymmärrettävä että siirrymme sisäänpäin. Raamatusta tutut ovat Jaakopin tikapuut. Niitä myötä menivät enkelit ylös ja alas taivaan ja maan välillä – tuoden korkeammalta tietoisuuden tasolta jotakin oleellista alemmalle tasolle. Nämä kultaiset portaat johtavat pyhään temppeliin. Temppeli on suljettu tila, jossa säilytetään henkisesti arvokasta, ja siinä tapahtuu symbolisesti Jumalan ja ihmisen kohtaaminen. 

H. P. B. julkaisi 1888 ensin Teosofisen seuran esoteerisen osaston jäsenille tekstin "Kultaiset portaat", jonka hän oli saanut erään Mestarin kirjeestä. Ja pari vuotta myöhemmin se julkaistiin laajalle yleisölle. Sanat "Katso totuutta edessäsi" edeltävät varsinaista tekstiä. Totuus on absoluutti. Totuus sinetöi Viisauden. Ohjeet päättyvät sanoihin: "Nämä ovat ne kultaiset portaat, joita nousemalla oppilas voi kiivetä jumalallisen viisauden temppeliin". Theo Sophia, eli teosofia on suomeksi jumalallinen viisaus. On järkeenkäypää, että totuudesta käsin pystyy katsomaan kohti viisauden temppeliä. Kultaiset portaat on kokoelma moraalisia ohjeita ja neuvoja, joita kokelaalle osoitetaan. Vain lukemalla ja kuuntelemalla näitä ohjeita ei vielä tapahdu paljon, niillä ei ole suurta vaikutusta. Vasta kun määrätietoisesti pyrimme omaksumaan niiden sisällön, ne tulevat eläviksi voimiksi, jotka vaikuttavat meihin niin että pystymme toimimaan niiden mukaan. Nämä Kultaiset Portaat ovat alussa mainitut: Katso totuutta edessäsi: Tahraton elämä, avoin mieli, puhdas sydän...

Olemme nyt siis matkalla kohti jumalallista viisauden temppeliä. Se on todellinen pyhiinvaellusmatka. Näiden kultaisten portaiden kiipeäminen on edellytys sille, että voimme päästä temppeliin, korkeimpaan tietoisuuteen, pyhimpään meissä, sillä nämä portaat sijaitsevat sydämessämme. Ne ovat konkreettinen, käyttökelpoinen menetelmä, askeleita, miten edetä, jotta voimme hengellisesti kohota viisauden loistavaan maailmaan. Sinne pääsemme, kun pystymme nämä portaat nousemaan.  Voimme olla kiitollisia, että H. P. B. julkaisi ne nk. suurelle yleisölle. Nämä kultaiset portaat eivät siis ole harvojen mystikkojen, gurujen ja askeetikkojen etuoikeus, vaan meille kaikille, jokaiselle annettu ohjeistus ja opetus. Niin, miksi pitäisikään päästä korkeampaan, saatikka korkeimpaan tietoisuuteen, tällaiseen viisauden temppeliin? Vain viisauden avulla kykenemme ymmärtämään ja kesyttämään, eli voittamaan persoonallisuuden, eli meissä olevan itsekkyyden, omahyväisyyden jne. ja vastaamaan kysymykseen "kuka minä olen", ja lukuisiin muihin tärkeisiin kysymyksiin. Voimme olla hyvin tyytyväisiä että pystymme ymmärtämään tämän ohjeistuksen, se ei ole koukeroinen eikä vaikeasti tulkittavissa, vaan suoraa puhetta. Ylöspäin kiipeämisen näillä portailla voimme aloittaa tai ainakin harjoitella missä vain ja milloin vain. Suosittelen tässä ja nyt. Ainoa hetki mikä meillä on.  Mikäli aidosti toivomme joskus viisastuvamme, ymmärrämme hyvin, että se mikä täytyy tehdä, tulisi aloittaa tässä ja nyt.

Jotta emme kokisi elämäämme, aikaamme ja ympäristöämme sekavaksi, mielettömäksi ja kaoottiseksi, ehkä jopa vailla tarkoitusta olevaksi, on pyrittävä avaamaan koko vyyhti. On pyrittävä löytämään totuus koko tästä ilmenneestä maailmasta. Näin on kaikkien tärkeiden asioiden suhteen syytä aloittaa omasta itsestään. Ensimmäinen porras on "Tahraton elämä". 

Kun pyrimme lähestymään totuutta, viisautta, korkeinta tietoisuutta, elämämme tulee olla tahraton. Ei mikään likainen voi lähestyä pyhää. Kun tutkimme joogaa, meille esitetään ohjeet, jotka vievät kohti tahratonta elämää. Se koostuu muutamista tärkeistä asioista, joita tulee tehdä ja joita ei nimenomaan tule tehdä! Se voi kuulostaa kaavamaiselta. Mutta mikäli aidosti haluamme tehdä elämästämme tahrattoman, voimme saada siitä paremman kuvan, kun paneudumme esim. S. S. Varman kirjaan "Joogaharjoitus Yama ja Niyama" tai V. W. Slaterin kirjaan "Raja-jooga". Kirjojen tarjoamat harjoitukset kuulostavat kovin tutuilta. Niiden syvällisin ulottuvuus selviää kuitenkin vain niille, jotka niitä pitkään ja hartaasti mietiskelevät.  Lainaan näistä harjoituksista.

Ensin pidättäytymissäännöt (yama): Pidättäytyminen väkivallasta, valheellisuudesta, varastamisesta, aistillisuudesta, ahnehtimisesta. Ja positiivisesti käännettynä: meissä pitäisi olla seuraavat hyveet: Avuliaisuus ja lempeys, totuudellisuus, rehellisyys, kohtuullisuus, jalomielisyys ja anteliaisuus (s. 15). Sitten seuraa säännöt, joita tulee noudattaa (niyama): puhtaus, tyytyväisyys, itsekuri, itsetutkistelu sekä antautuminen ihanteelle. Nämä mainitut ohjeet toteutettuina takaavat eettisen puhtauden eli tahrattoman elämän.

Tahraton on puhdas, ja puhtauden väri on valkoinen. Tärkeät rituaalit kristillisessä kirkossa tapahtuvat valkeissa vaatteissa (kaste, ripille pääsy, häät jne.). Myös Raamatussa luemme niistä jotka ovat "valkoisiin vaatteisiin puetut" – he ovat siis puhdistautuneet, jotta voivat seistä pyhien seurassa. 

Viimeisen portaan eli "salaisen tieteen kuvaaman inhimillisen kehityksen ja täydellisyyden ihanteen alituisen tarkkaamisen" voitaisiin nostaa ensimmäisen portaan rinnalle. Maailmallinen ihminen, joka on heräämässä ikiaikaisen viisauden olemassaoloon ja tietoon, vaikkei pysty ymmärtämään siitä paljoakaan, pystyy kuitenkin siitä ammentamaan jotakin, mikä auttaa kääntämään elämän kulkua. Hänen täytyy tutustua sen arvoihin, joista mainitsen mm. ykseyden ja epäitsekkyyden. Tämä salainen tiede (Gupta Vidya); kaikkien uskontojen ja viisauden sisin, levittää siunaustaan jokaiselle, joka sitä vilpittömin mielin lähestyy. Se on kaiken inhimillisen kehityksen ja täydellisyyden ihanteen ehtymätön lähde. Jokainen, joka lähestyy Teosofista Seuraa, tulee sen vaikutuksen alaisuuteen. Se ei tee meistä pyhimyksiä, mutta auttaa ja innostaa meitä löytämään totuuden, tai ehkä pikemminkin tien kohti totuutta. 

Inhimillinen kehitys ja täydellisyyden ihanne, joista puhutaan viimeisellä askelmalla ovat tuttuja teosofeille. Kuvaahan teosofia miten alemmat muodot kehittyvät korkeammiksi ja miten inhimillinen kehitys aikojen saatossa jokaisen kohdalla etenee kohti vapautumista, kohti valaistumista. Jokainen toteuttaa jonain päivänä täydellisyyden ihanteen ja silloin tämän ihmisen tehtävä on täyttynyt. Tämä on jumalallisen viisauden opetus. Sen muistaminen antaa jatkuvasti voimaa ja uutta ymmärrystä, miten parhaiten toimia. Se auttaa voittamaan vaikeudet ja ennen kaikkea se auttaa tässä ja nyt toteuttamaan Kultaisten portaitten eettiset vaatimukset. Täydellisyyden ihanne on meissä asuvan jumalallisuuden säteilevä läsnäolo.  Ishvara pranidhana, korkeimmalle antautuminen. Korkeimmalla tarkoitetaan siis yhtä hyvin Jumalaa tai Herraa kuin ihmisen korkeampaa Itseä. Ishvara pranidhana on kutsu keskeytymättömään harjoitukseen. Näissä "Kultaisissa portaissa" puhutaan kylläkin "täydellisyyden ihanteen alituisesta tarkkaamisesta". Alituinen tarkkaaminen on alituinen harjoitus. Krishnamurti sanoi että "seeing is doing" (katseleminen on tekemistä). Eikä meidän tule hetkeksikään kääntyä pois tästä suurenmoisesta harjoituksesta.

Tahraton elämä on eettinen vaatimus, hyvinkin vaativa sille, joka ottaa sen tosissaan, joka on valmis tarkkailemaan omia ajatuksia, sanoja ja tekoja ja joka tarkkaan seuraa miten tahraton, kulunut päivä on ollut. Kyse on yhtä hyvin siitä mitä on tehnyt, kuin siitä mitä ei ole tehnyt. Eli mitä olen laiminlyönyt. Tahraton elämä edellyttää, että on aktiivinen, ystävällinen, auttavainen, epäitsekäs, vaatimaton, huolellinen, nöyrä (ei nöyristelijä). Kyse on siis myös mielen asenteesta. Tahraton kattaa kaikki eettiset vaatimukset ja toiveet. Ja se kattaa itse asiassa seuraavatkin kolme porrasta. Henkisellä polulla emme pysty etenemään ennen kuin arjessamme olemme kasvaneet pieniksi. Emme kaipaa mainetta emmekä näkyvyyttä. Olemme hylänneet kaikki ulkoiset tavoitteet ja olemme vihdoin osanneet ottaa etäisyyttä omaan persoonallisuuteemme kaikkineen. Tahraton elämä edellyttää, että halut ja himot eivät hallitse meitä, vaan me hallitsemme niitä. Katolisen kirkon selibaattivaatimusta papeille on monin paikoin rikottu, kamalalla tavalla lasten hyväksikäytöllä – kun näitä asioita on seurannut, nousee viha ja itku. Näin on yhtä hyvin uhrien kuin lupausten rikkojien takia ja tietysti vielä paljon enemmän puolustus kyvyttömien lasten puolesta. Mutta tämän kaamean esimerkin kautta ymmärrämme, miten äärettömän tärkeää ja ehdottoman tarpeellista on oppia hallitsemaan ajatuksensa. Ajatus edeltää aina tekoa, ja tahraton elämä edellyttää siis täydellistä ajatusten hallintaa, himoluontomme hallintaa. Lupausten rikkomisesta sanoo H. P. B. (Teosofian avain, s. 57), että "kerran annettu lupaus on ainiaaksi sitova sekä siveellisissä että salaisissa maailmoissa". Otin tämän esimerkin katolisista papeista, sillä he ovat pyhän alttarin edessä lupautuneet tahrattomaan elämään, varsinkin täydelliseen pidättyväisyyteen seksin suhteen. Tämä tilanne kertoo paljon ihmisen heikkoudesta. Lupaustensa pitäminen ja tahrattoman elämän tavoite ovat edellytykset viisauden voittamiseksi.

Avoin mieli on kaiken ahdasmielisyyden ja asenteellisuuden vastakohta. Avoin mieli on vilpitön, se ei leimaa ketään eikä mitään, ei ole ennakkoluuloinen. Se on hyväksyvä. Miten upeaa kun ei tarvitse osallistua väittelyyn, eikä ole tarvetta hakea hyväksyntää. Avoimen mielen vastakohta on sulkeutunut mieli, joka ei päästä valoa virtaamaan vaan haluaa kontrolloida ja hallita. Kun lukkiutuu omiin näkemyksiinsä, on mahdotonta kokea mitään uutta. Avoin mieli ei tuomitse eikä erottele. Tarja Pursi sanoo, että "vain kuuntelemisen tilassa voi syntyä syvä tarkkaavaisuus – avoin mieli". Avoin mieli ymmärtää, että moninaisuus ja erilaisuus on rikkaus – siitä on ihana poimia kaikenlaisia vieraita hedelmiä. Kuten kaikessa avoin mieli on pitkän inkarnaatioketjun kypsyttämä asenne. Se on hyödyllinen, eettinen ja toisia arvostava. Se ei tunne rajoja eikä aitoja.

Puhdas sydän. H. P. B. sanoo, että sydämen puhtaus on välttämätön edellytys "henkisen tiedon" voittamiseksi (Käytännöllinen okkultismi, s. 76).  On karkotettava mielestä jokainen huono ajatus, ja mielen tasapaino täytyy kaikissa olosuhteissa säilyttää, ts. ei milloinkaan saa ärsyyntyä eikä kiihtyä mistään (s. 76).   Puhdas sydän on myötätuntoa ja rakkautta täynnä, ja se säteilee tiedostamatta sitä ympäristöönsä. Rakkaus on ihmiskunnan tärkein rakennusaine. Se sulkee kaikki sisäänsä, eikä hylkää ketään. Rakkaus on ääretön, ja kuta enemmän sitä ympäriinsä levittää, sitä enemmän se sydämissämme lisääntyy. Vain rakastamalla oppii rakastamaan. 

Vuorisaarnassa (Matt. 5:8) Mestari Jeesus sanoo: "Autuaat ovat sydämessään puhtaat, sillä he saavat nähdä Jumalan." Vuorisaarna on opetus joka on annettu korkeammalta tasolta, siihen tämä vuorelle nouseminen viitannee. Psalmissa (24:39) sanotaan: "Kuka saa nousta Herran vuorelle, kuka astua pyhään paikkaan?", ja edelleen (24:4–5): "Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän... Hänelle Herra suo siunauksensa..."

I. K. Taimni puhuessaan yleisesti puhtauden vaatimuksesta sanoo, että "pääasiallisin este korkeamman tajunnan tiellä on alempien ruumiiden, erityisesti mielen epäpuhtaus... Järjestelmälliset ja kärsivälliset pyrkimykset alemman luontomme puhdistamiseksi ovat täydellinen osa siitä harjoituksesta ja itsekurista, jotka valmistavat perustaa buddhisen tajunnan ilmennykselle jokapäiväisessä elämässämme" (s. 123).  Taimnin teksti on suoraa puhetta: "lukeminen ja ajatteleminen eivät meitä pitkälle vie", ja hän kertaa omalla tavallaan alussa mainitsemani edellytykset ja säännöt.

Valpas äly on mielenkiintoinen porras. Valpas äly viittaa siihen, että meillä tulee olla erottelukykyä. Eli on välttämätöntä pystyä erottamaan todellinen epätodellisesta, hyvä pahasta jne. Ilman tätä kykyä ei pysty lähestymään jumalallisen viisauden temppeliä. Valpas äly edellyttää intensiivistä tarkkailuasennetta. On syytä ensi sijaisesti tarkkailla itseään: olenko avoin ja rehellinen, vai kuvittelenko vain? Ei kukaan ole niin hyvä pettämään itseäni kuin minä itse. Valpas äly edellyttää todellista hereillä oloa ja jatkuvaa itsensä tarkkailua. Ellemme ole valppaita saatamme ohittaa monia arvokkaita opetuksia ja monen merkittävän hengellisen opettajan.

Himmentymätön henkinen havaintokyky – mikäli neljä ensimmäistä porrasta on noustu, on olemassa edellytykset, että henkinen havaintokykymme on herännyt. Sitä voi tulkita esim. niin, että tiedostan ja ymmärrän saamani opetukset – ja vältän toistamasta vanhoja virheitä, ajatustottumuksia ym. Sisäinen rauha on kaiken hengellisyyden edellytys. Rauhaa voi löytää vain omassa sydämessään. Ehtona tälle himmentymättömälle henkiselle havaintokyvylle on, että itsekkyys ja minäisyys ovat kadonneet ja halut ja himot on voitettu. Ajan kanssa se on mahdollista, kunhan tahdonvoimaa riittää. Murheet ja huolet vainoavat meitä, mutta kun käännymme sisäänpäin tiedostamatta apua rukoillen, on hyvin mahdollista että apua annetaan. Tämä koko prosessi on pitkä, eikä yksi inkarnaatio riitä saattamaan meitä siihen kuntoon, että voimat kantavat loikkimaan kultaiset portaat ylös. Mutta joskus on aloitettava oman itsen puhdistautumisprosessi ja seurattava sydämen kutsua. Hiljaisuudessa sydän kutsuu pois hälinästä, pois ulkokohtaisuudesta, pois valheellisuudesta. Ja siinä hiljaisuudessa voimme kuulla kutsun veljeyteen, jakamiseen, totuuteen. Tällä portaalla saa kokea kaiken ykseyden, uskontojen suhteen se on sitä, että ne kaikki ovat eri teitä samaan päämäärään. Teosofia ei ole uskonto, se on uskontojen sisin olemus (Theosophy is not a religion, it is the religion).

Henkinen havaintokyky ei käytä aisteja. Se ei toimi ihmisen persoonallisuudesta käsin, vaan ikuisesta Itsestä. Voiko se olla muuta kuin intuitio? Toisaalta eikö täysin herännyt intuitio kuulu siihen vaiheeseen jolloin jo olemme temppelin esipihassa?

Taimni sanoo intuitiosta, että se on ominaisuus jonka avulla havaitaan kaikki henkiset totuudet. (s. 26)

Veljellisyys oppilastoveria kohtaan. Jokainen ihminen on veljeni. Se on vähän sama kuin "kukaan ei ole vihamieheni, kukaan ei ole ystäväni – kaikki ovat opettajiani". Samoin siis jokainen ihminen on oppilastoverini. Me olemme kaikki matkalla, samalla pyhiinvaellusmatkalla kohti jumalallisen viisauden temppeliä. Mutta jokainen on omalla kohdallaan, eikä meidän pienen mielemme tule miettiäkään, onko hän minua edellä vai jäljessä. Sellainen miettiminen on paitsi arvotonta ja hyödytöntä, myös eräs itsekkyyden ilmennys. H. P. B. sanoo, ettei oppilas koskaan saa kohdella toista ihmistä henkilönä, jota olisi oikeus arvostella tai tuomita, eikä hän liioin saa korottaa ääntään puolustautuakseen tai selittelyihin. (Käyt. okk., s. 75.) Jokainen meistä käy samaa suurta elämän koulua – me olemme yhtä. Se on salaisuus hänelle, joka vaeltaa omaan persoonallisuuteensa uppoutuneena. Joka ikinen meistä voi sanoa "Olen jumalallinen Itse; kuolematon, ikuinen, loistaen henkistä valoa", sillä se on totta. Näennäisesti olemme erillään toisistamme, todellisuudessa olemme yhtä. Se on eräs teosofian suurimpia opetuksia. Ykseys! Olemme liiankin tottuneita jahtaamaan henkilökohtaisia suorituksia, sen sijaan että katsoisimme mallia urheilun joukkuepeleistä. Niissähän korostuu yhteen henkeen puhaltaminen, luopuminen omasta suorituksesta koko joukkueen hyväksi. Tämä yhteishenki voi paljon auttaa, ja sillä autetaan toinen toistamme.  Ja siihen liittyy sellaisia ominaisuuksia kuin luottaminen, yhteinen hyvä, yhdessä eteneminen, kaikkien huomioiminen ja tukeminen. Joukkueurheilu on hyvä asia, siinä yksilö on luopunut oman edun tavoittelusta.

Niinpä jokainen ihminen oppilastoverini, sillä jokainen voi minulle jotain opettaa. Jokainen ihminen on kanssaihmiseni, yhtä arvokas kuin minä. Ja sen mukaan häntä tulee kohdella.

Valmius antamaan ja vastaanottamaan neuvoa ja opetusta. Valmius on mielen tila. Milloin ja missä vain, kelloon katsomatta, jollakin saattaa olla meille tärkeä opetus. Tulee se missä muodossa tahansa, tulisi aistia ja ymmärtää tärkeä hetki, olla läsnä. Meidän tulee myös ymmärtää, että voimme antaa apua ja tukea jollekin, joka ehkä on suuressa mielen hädässä. Meillä on velvollisuus jakaa eteenpäin kaikki, minkä olemme vastaanottaneet. Henkinen opetus kulkee ketjuna toiselta toiselle. Lahjaksi olemme saaneet, lahjaksi antakaamme. Muutoinkin on tärkeää muistaa ja kiittää kaikkia, jotka ovat antaneet neuvoa ja opetusta – ihan lapsesta lähtien. Henkinen opetus on arvokkain lahja maan päällä. Sen antaminen on suuri etuoikeus, sen vastaanottaminen ihmeellinen ja aina yhtä odottamaton tapahtuma. On ihmeellistä, että mitä yllättämättömimmältä taholta voi saada tällaisen lahjan, joskus opetuksen muodossa, joskus vastauksena rukoukseen, joskus ratkaisuna ongelmaan. Antaja saattaa olla nuori tai vanha, ulkoisesti huolimaton tai siisti, mistä tahansa kotoisin. Tällainen opetus on osa elämän salaperäisyyttä – usein havahdumme vasta jälkikäteen. 

Yleensä meidän on helpompi antaa opetusta ja neuvoa, kuin vastaanottaa sitä. On monen mielisynti, että tuputetaan omia näkemyksiä ja oivalluksia, vaikka kukaan ei niitä ole kaivannut tai pyytänyt. On aina vaikeampaa vastaanottaa neuvoa ja opetusta – mehän yleensä tiedämme kaiken itse. Olemme siis tietynlaisessa noidankehässä. Luultavasti ainoa apu tähän tilanteeseen on todella itsetarkkailu. Meitä opetetaan joka päivä tarkastelemaan kulunutta päivää, tekojamme ja ajatuksiamme. Se on eräänlainen henkinen kylpy. Kun tarpeeksi paljon näemme asian eteen vaivaa, on aivan selvää, että itsetietoisuutemme kasvaa.

 Seuraava porras: Totuuden käskyjen altis noudattaminen, kun olemme asettaneet luottamuksemme totuuteen ja uskomme Opettajan sitä omaavan.

Kultaiset portaat alkaa sanoilla "Katso totuutta edessäsi". Tällä askelmalla viitataan siis totuuden käskyihin: eli ensimmäisiin, joista olemme keskustelleet, ehkä pikemmin kaikkiin askelmiin. Ja oikein tähdennetään, että niitä tulisi alttiisti noudattaa. Ei ole ketään ulkopuolista, joka minua valvoo ja seuraa, että toimin oikein, eli noudatan totuuden käskyjä. Itse, siis sisäinen korkeampi Itse kyllä käskee, myös alemman persoonallisuuden tulee olla herkkä työkalu tässä toiminnassa. Eli mikä on tehtävä, tulee tehdä, ei selityksiä eikä vetkutteluja. Sisäisen ristiriidan, johon usein alennumme, täytyy siis loppua!

Mitä merkitsee sana totuus, joka mainitaan Kultaisten portaitten kahdeksannella askelmalla. Mestari Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita". (Joh. 8:31–32.) Totuus on perimmäinen voima. Totuuden henki on luovan voiman henki, joka on kaikkien sanojen tuolla puolen. Mutta tuon voiman vaikutukset käyvät tutuiksi niille, jotka jo ovat nousseet Kultaisia Portaita. 

T. S:n sinetissä lukee "Totuus on uskontoja korkeampi". Uskontoon liittyy monesti ahdasmielisyyttä ja noudatettavia opinkappaleita. Historia, ja myös tämä päivä, todistaa uskonnon aiheuttamia kamalia sotia ja sortoa. Totuus on eri maata. Vapautta.  Absoluutti. Mitä Totuus käskee? Kuka on opettaja suurella O-kirjaimella? Opettaja on jokainen, joka on auttanut meitä eteenpäin; joka on opettanut kunnioittamaan elämää sen kaikissa ilmenemismuodoissaan; joka auliisti on halunnut jakaa kanssamme omaa tietämystään eri uskonnoista, meditaatiosta, teosofiasta; joka on lainannut tai lahjoittanut tärkeän kirjan; joka on antanut aikaa kuunnella meitä. Mutta perimmäinen opettaja on korkein, ikuinen Itse. Sydämemme haltija, joka on valmiina meitä ohjaamaan ja opettamaan, jos vain osaamme hiljentyä, kuunnella. Ei ole niinkään helppoa kuvitella elämää vailla minäkeskeistä, itsekästä persoonallisuutta. Muutos, joka on tulossa, tulee olemaan täydellinen! Silloin tietoisuutemme siirtää meidät ajasta läsnäoloon. Ja läsnäolo sanelee meille totuuden käskyt, ja silloin pystymme toteuttamaan ne: tahraton elämä, avoin mieli, puhdas sydän, valpas äly jne.

Persoonallisten vääryyksien uljas kestäminen. Meidän sisäisen rauhamme ja kärsivällisyytemme pitäisi olla niin syvään ankkuroituneet, ettei mikään niitä heilauta. Että uskallamme luottaa siihen, että "täydellinen oikeus johtaa maailmaa". Pitäisi muistaa, että oma karmamme sisältää vielä paljon ei-toivottuja rikkomuksia, joita ei ole sovitettu, ja persoonallisten vääryyksien kohtaaminen on siis välttämätöntä. Karman takaisinmaksu. On hyvä, että on tilaisuus nollata vanhaa karma. Ja vaikka koko maailma tuntuu romahtavan, tiedämme että maanpäällinen elämä on koulu, joka kestää vain aikansa.

Kun joudumme kohtaamaan vääryyksiä, voimme aina kääntyä esim. enkeleiden puoleen hartaasti apua rukoillen. Näkymätön maailma vastaa aina vilpittömään rukoukseen.  Ehkä ei niin kuin toivoisimme, mutta eihän meillä ole tiedossa koko spektri menneestä ja tulevasta. Vuorisaarnassa on tärkeä kohta tähän portaaseen liittyen: "älä vastusta pahaa" – tai, älä tee pahalle vastarintaa. Mestarin käsky Vuorisaarnassa kuuluu: "Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin." (Matt. 5:38) Olkaamme siis rauhantekijöitä, ja toimikaamme aktiivisesti ja määrätietoisesti niiden puolesta, jotka ovat joutuneet epäoikeudenmukaisuuden kohteiksi ja jotka viattomasti joutuvat kärsimään. Mutta kun itse olemme syytösten kohde, kestäkäämme se. Esimerkkejä löytyy Mestari Jeesuksesta Leadbeateriin. Mitä tapahtuu ihmisessä jota syytetään väärin perustein? Hän joutuu koville, pettyy ja oppii ihmisen luonteesta paljon, ja ehkä lopulta sen myötä, hänessä entisestään vahvistuu ymmärrys ja myötätunto väärintekijää kohtaan, ja hän ymmärtää, että itsekin olisi voinut olla oikeamielisen syyttäjä.  Jeesuskin sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät." Vaikka me emme ole mestareita, niin varmaan toisessa mittakaavassa myös me pystymme myötätuntoisina ymmärtämään.

Periaatteiden rohkea esittäminen. Ilmeisesti olemme usein arkoja, pelokkaita ja epävarmoja, ja sen vuoksi piilotamme omaksumamme periaatteet. Mitä me pelkäämme? Ehkä toisten hyväksyntä on epävarma. On helpompi olla hyväksytty. On ollut aikoja, jolloin oma henki on ollut vaakalaudalla, mikäli rohkeasti on esittänyt omia periaatteitaan ja uskomuksiaan, mutta heikkona ei ole uskaltanut. Herättää ihmetystä, että jotkut eivät ole halunneet avoimesti kertoa kuulumisestaan esim. T. S:aan. Ehkä jokaisella on omat syynsä, omat kokemuksensa ja rajoituksensa. Tämä asia on kuitenkin kovin tärkeä, sillä se mainitaan yhtenä portaana jumalallisen viisauden temppeliin. Meidän tulee tietää, että meiltä odotetaan rohkeutta ja uskallusta avoimesti liputtaa sen puolesta, mihin uskomme ja luotamme. Jakaminen on tärkeä arvo. Ei vain aineellisen hyvän jakaminen heikommassa asemassa oleville, vaan elämänkatsomuksen perusperiaatteiden jakaminen. Tietysti jakaminen perustuu aina toisen osapuolen osoittamaan kiinnostukseen. Ei mitään pakkopullaa! T. S:n toinen presidentti, Annie Besant, istui vangittuna omista mielipiteistään.

Väärinsyytettyjen urhea puolustaminen. Millainen on ihminen, joka avoimesti ryhtyy puolustamaan väärinsyytettyä ehkä isossa ihmisjoukossa, joka kyseenalaistaa väärin koettuja perusteluja. Tuo ihminen puolustaa avoimesti ja rohkeasti väärin syytettyä. Hän uskaltaa, ei pelkää, on rohkea, ei piiloudu toisen selän taakse, laittaa itsensä likoon ajattelematta itselleen mahdollisesti koituvia ikäviä seurauksia. Hän altistaa itsensä kritiikille, jopa erilaisille syytöksille. Hän on aktiivinen. T. S:n perustajajäsentä H. P. B:tä itseään syytettiin julkisesti monesta törkeästä rikoksesta. Ja monia muita eri alojen uranuurtajia. Heidän puolustajiensa joukko on usein ollut pieni tai olematon. Sellaiseen joukkoon meidät kutsutaan, seurauksista riippumatta. Karman lakiin täytyy luottaa, joten jos itse joutuu vaikeuksiin, on kestettävä ja hyväksyttävä se – iloisella mielellä. Rehellisyys on perusarvo, ja sen toteutuminen vaatii toimintaa ja uskallusta.

Viimeinen porras toistamiseen eli sekä Salaisen Tieteen kuvaaman inhimillisen kehityksen että täydellisyyden ihanteen alituinen tarkkaaminen.

Tämä viimeinen porras korostaa, että meidän tulisi jatkuvasti muistaa ja olla tietoisia ja tarkkailla, mitä salainen tiede, Gupta Vidya, opettaa. Teosofian perusta on kehityksen laki.  Sen mukaan kaikki kehittyy kohti yhä tarkoituksenmukaisempia ja täydellisempiä muotoja. Tässä rajoitutaan tarkkailemaan nimenomaan inhimillistä kehitystä. Kun jatkuvasti muistamme kehityksen lain, saamme syvällisen ymmärryksen kaikesta, mitä ympärillämme tapahtuu. Tapahtumat nivoutuvat toisiinsa, emme tarkkaile irrallisia, käsittämättömiä, tapahtumia, vaan laajoja kehityskulkuja. Silloin voimme ylläpitää positiivisen asenteen ja luottaen tähän lakiin voimme levittää ympärillemme rakentavaa, positiivista voimaa, vaikka tuntuu että vaikeat ja käsittämättömät tapahtumat saartavat meidät.

Tässä korostuu jatkuva toiminta: alituinen tarkkaaminen. Älkäämme siis hellittäkö. Eteneminen pyhään viisauden temppeliin vaatii alituista tarkkaamista. Ei riitä että silloin tällöin tutkimme teosofiaa tai rukoilemme rauhaa tms. Teemme mitä tahansa, tämänkin käskyn tulee olla mielessämme. Asian suhteen täytyy tehdä selvä valinta, ja sitten pysyä siinä.

Matkamme kohti täydellisyyttä, on Kristus meissä, kirkkauden toivo. Ehkä englanninkielinen teksti olisi oikeampi kääntää: "sekä salaisen tieteen kuvaaman inhimillisen kehityksen ja täydellisyyden, alituinen tarkkaaminen"

Vertailukohteeksi näille "Kultaisille portaille" haluan vielä nostaa esille Vanhan testamentin 10 käskyä, joiden myös oli määrä toimia eettisenä ohjeena. [1. Minä olen herra sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia. 2. Älä käytä väärin Herran, jumalasi nimeä. 3. Pyhitä lepopäivä. 4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi. 5. Älä tapa. 6. Älä tee aviorikosta. 7. Älä varasta. 8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi. 9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta. 10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu. (2. Moos. 20:2–17, 5. Moos. 5:6–21.) ]

Aiemmin näitä oli pakko opetella ulkoa. Myös Pythagoraan Kultaiset Säkeet on muinaiskreikkalainen kokoelma moraalisia kehotuksia. Mainitsen kaksi viimeistä "Ja kun olet riisunut päältäsi kuolevan kehosi, saavut puhtaimpaan eetteriin. Tulet Jumalaksi, kuolemattomaksi ja katoamattomaksi, eikä kuolemalla enää ole valtaa sinuun" (70–71). Uudesta testamentista löydämme uudet, korvaavat eettiset ohjeet Vuorisaarnasta (Matt. 5, 6, 7); älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi; älkää tehkö pahalle vastarintaa; kaikki mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille; antakaa anteeksi, jotta teille annettaisiin anteeksi; autuaita ovat jne.) Jeesus oli uudistaja, hänhän kumosi vanhat käskyt sanoen "teille on opetettu... mutta minä sanon teille...". Ehkä on jälleen tullut aika uusia tai täydentää Vuorisaarnan ohjeet. Uutena elementtinä kohoaa silloin koko luomakunta: Äiti Maa, eläimet, kasvit, mineraalit ja kivet – unohtamatta elementit maa, vesi, tuli ja ilma. Ympäristön, johon inkarnoidumme, tulee jatkossakin säilyä sopivana kasvualustana hengellisille harjoituksille.

Kun edellä mainitut kultaiset portaat on noustu, ihminen on kasvanut opetuslapseksi. Valoa tielle kirjanen sanoo, että ihminen tulee opetuslapseksi vain yhdellä keinolla – luopumalla persoonallisesta ihmisyydestä. Persoonallinen ihminen edustaa itsekkyyttä – ikuinen ihminen edustaa epäitsekkyyttä. Kerran jokainen meistä jättää taakseen persoonallisuuden ja jatkaa matkaansa ihmiskunnan palvelijana ja auttajana. Valoa tielle kirjanen kehottaa: "...koeta keventää maailman raskasta karmaa. Anna apuasi niille harvoille voimakkaille käsille, jotka pidättävät pimeyden valtoja saamasta täydellistä voittoa" (s. 24). Näin voi tehdä hän, joka on astunut Kultaiset portaat. Tehtävä vaatii meiltä onnistuakseen kaiken. Vaikka eteneminen on niin hidas, ettei se edes näy, työ on aloitettava. Ja varmaa on että eräänä päivänä se tuottaa hedelmää.

Esitelmä Turun Unitas -loosissa 18.11.2019 ja H:gissä 2.2.2020

Kirjallisuutta:

H. P. Blavatsky: Käytännöllinen okkultismi, Hiljaisuuden ääni

Valoa tielle

Raamattu

The Golden Stairs [Theosophy.wiki – internet]

V. W. Slater: Raja-jooga

Varma: Yama ja Niyama

I. K. Taimni: Itsen löytäminen