Kymmenen käskyä

Oli lokakuun 30. päivä 1901 Japanin syystaivas kaareutui korkeana ja lämpimänä yli Yokohaman. Pyhä tunnelma valtasi minut vaelluksellani Noge-Yaman ylänteillä, joiden suloisen vehreyden ympäröimänä on joukko temppeleitä: shintojumalan "Akiha", buddhalaispyhimyksen "Doryo", buddhalaisjumalan "Tudo" ja auringonjumalattaren Isen ihana temppeli "Daijingu".

Tuntikaudet olen viettänyt yksin pyhässä lehdossa, joka on täynnä mystistä elämää, tuntikaudet olen siellä nauttinut hartautta uhkuvaa rauhaa ja oppinut näkemään elämää uudelta kannalta. Täällä myös vastaanotin avaruuden syvyydestä nuo palvelemisen uskonnon kymmenen käskysanaa. Selvästi ja soinnukkaasti puhui näkymätön minulle seuraavaa. »Nämä ovat palvelemisen uskonkäskyt:

1. Rakasta ylitse kaiken Jumalaa, Ainoaa, Ikuista, kaiken luodun Alkujuurta; luota Häneen, rukoile ja palvele Häntä nöyrässä hartaudessa, mutta älä Häntä pelkää, sillä Hän on Elävä Rakkaus.
2. Käytä Jumalan nimeä, Pyhää, Ihanaa, yksinomaan epäitsekkäässä tarkoituksessa, hartaassa rukouksessa, kiitoksessa ja ylistyksessä, äläkä käytä sitä väärin.
3. Muodosta elämäsi, ajatuksesi ja tekosi jatkuvaksi, hiljaiseksi jumalanpalvelukseksi, jotta siten saisit oikeuden palvella Häntä, sillä ainoastaan hän, joka palvelee, on Jumalalle mieluinen. Karta toimettomuutta ja laiskottelua, ja nauti levosta vain silloin, kun luontosi sen vaatii.
4. Älä koskaan anna itsekkyyden tahrata sieluasi, vaan ole velvollisuudentuntoinen ja uhrautumishaluinen. Auta ylhäistä ja alhaista, rikasta ja köyhää, ja lievennä surua, missä tahansa sitä ilmenee. Rakasta ja kunnioita vanhempiasi ja lähimmäisiäsi. Hoivaa ja palvele heitä ja tottele heitä hyvässä. Rukoile ja tee työtä, jotta saisit voimia taipumaan täydelliseen nöyryyteen.
5. Rakasta lähimmäistäsi enemmän kuin itseäsi, jotta et voisi riistää hänen henkeään etkä pahojen keinojen, ajatuksien, sanojen etkä tekojen kautta käväistä hänen ruumistaan.
6. Anna lähimmäisesi pitää omaisuutensa. Jos hänellä on enemmän kuin sinulla, niin iloitse siitä; jos taasen itselläsi on enemmän kuin hänellä, niin anna yltäkylläisyydestäsi, mutta auta vain tositarvitsevaa.
7. Ajattele hyvää lähimmäisestäsi; jos hän on erehtynyt, niin puolustele häntä ja suo hänelle anteeksi, mutta älä koskaan ilmianna, äläkä puhu hänestä pahaa, sillä maineen riistäminen on ihmiskunnan vaikein rikos, jota seuraa raskaita kärsimyksiä rikoksentekijälle, Jos itse olet tehnyt väärin, niin koeta voittaa anteeksianto toiselta, vaikkapa oman henkesi uhalla.
8. Älä koskaan himoitse lähimmäisesi vaimoa, älä koeta houkutella luoksesi hänen talousväkeään, vaan yritä saada heitä pysymään uskollisina velvollisuudelleen, sillä Palveleminen puhdistaa hengen.
9. Seuraa Jumalan viisaita ja rakastavia kehotuksia ja täytä velvollisuutesi lähimmäistäsi kohtaan, vaikkakin maailma sinua pilkkaisi, sillä »ei ihmisten, vaan Jumalan tuomio on ainoa oikea ja tosi».

10. Älä kohtele lähimmäistäsi hänen yhteiskunta-asemansa mukaan, joka on satunnainen, vaan hänen henkisen arvonsa mukaan, joka arvo on tulos hänen monista aikaisemmista maanpäällisistä elämistään ja on vielä tulevien elämien kautta saavuttava täydellisyytensä. Jokaisen meistä täytyy eri ruumistuksien aikana läpikäydä kaikki eri asteet, ylhäisyydestä alhaisuuteen, rikkaudesta köyhyyteen siten vaihtelussa saavuttaakseen tiedon todellisuudesta, ikuisen elämän todellisesta, puhtaasta prinsiipistä. Seuraa sen tähden Jumalan lakia, joka ei erota henkilöä toisesta, ja muista, että palvelijasi luultavasti kerran on ollut herrasi.

Tekijän käsikirjoituksesta suom. E. K.

Ruusu-Risti — joulukuu 1924