Kristuksen mysteerio

Otteita tuomiorovasti tri Basil Wilberforcen saarnasta Westminster Abbeyssa 9. pnä elokuuta 1914. Se osoittaa, kuinka pitkälle Englannin uusi teologia on edennyt.

Oletko koskaan ajatelleet, mitä merkitsevät Paavalin sanat "Kristuksen mysteerio"?

Minulle sanat ”Kristuksen mysteerio” ilmaisevat Logoksen laskeutumista aineeseen: toisin sanoen se on Jumalan universaalin läsnäolon ”mysteerio”. Logos on filosofinen nimitys mystilliselle Kristukselle. Sanan Logos otti käyttöön neljännen evankeliumin kirjoittaja, kun hän sanoi: ”Logos (Sana) oli Jumala ja kaikki on saanut syntynsä Hänen kauttaan.” Tuo käsite sai alkunsa Platonilta, ja se johtuu sanskritin sanasta Vaak, ”sana” eli ”ääni”, jota käytettiin monta vuosisataa ennen Platon aikoja.

”Logoksen kautta kaikki on syntynyt.” Siis Logos on se henkinen todellisuus, joka on kaiken takana. Jokainen selvästi ajatteleva ihminen hylkää sen mielettömän arvelun, että aine olisi ihmisjärjestä johtuva harha. Niin kuin Sir Oliver Lodge sanoo: ”Olemassaolon kudos on kaiken takana olevan jumaluuden vaatetus, joka alati kasvaa”. Aine on heijastus äärettömästä luovasta tajunnasta, joka etsii muotoa itsensä ilmennykselle. Aine on Logoksen tuote. Jumalan ajatus itsestään, äärettömän järjen itsensä näkeminen on Logos eli Jumalan tajunta. Kun ääretön järki ajattelee tuon ajatuksen, niin se erilaistuu ilmiöiksi, joissa Jumala tajuaa itsensä kasvikunnasta ihmiseen asti. Tuo kaikkialle ulottuva Jumalan itsetietoisuus, joka on kunkin ihmisyksilön sisin ydin, on Logos eli ”mystinen Kristus”. Tämä on ihmisyyden universaali prinsiippi, ja historiallinen Jeesus Kristus on tämän universaalin ihmisyyden prinsiipin ruumiillinen muoto, joka on kaikkien korkeimmalle ilmentynyt, ollakseen opetukseksi, havainnon ja tuntemisen kohteena... Jeesus paljastaa aikakausien salaisuuden eli ihmiskunnan jumalallisuuden. Se on salaisuus, joka Paavalin sanojen mukaan on ollut salattu maailman alusta asti. Hän vakuuttaa vielä, että ihminen on Jumalan ajatus, kuolematon sisimmältä olemukseltaan ja ”aiottu muutettavaksi” Kristuksen kaltaiseen täydellisyyteen oman jumalallisen luontonsa nojalla, joka on ”Kristus hänessä, kirkkauden toivo”. ”Kristus meissä” merkitsee, että ääretön luova henki saavuttaa yksilöitymisensä itse kussakin ihmiskunnan jäsenessä. Minä ymmärrän, että ”uudestaan syntyminen” on tämän jumalallisen siemenen, äärettömyystajunnan yksilöitymän ”syntyminen” eli tuleminen tunnetuksi henkisessä tajunnassanne.

Vaikka henki, ”Kristus meissä” ei syntyisikään tajuntaanne, on se aina siellä, eikä ihminen voi koskaan sammuttaa itsessään olevaa jumalallista kipinää, ja se työskentelee hänen sisässään itsestään...

Jos te olette näin käsittäneet ”Kristuksen mysteerion” ja jos olette löytäneet oikean yksilöllisen suhteenne äärettömään tajuntaan, niin teistä heti tulee Jumalan apulainen ja kanssatyöskentelijä rauhan saattamiseksi maan päälle. Minä en voi analysoida tätä taivaallista palvelusta tai määritellä sitä, mutta tunnen sen ja olen kokenut sen voiman. En voi myöskään analysoida, miten langattoman lennättimen pisteet ja viivat kulkevat ilman kautta. Tiedän vain sen, että kun voimakkaalla uskolla pidätte mielessänne jotain henkilöä, asiaa tai kysymystä ja asetatte sen äärettömän tajunnan yhteyteen, niin omasta sielustanne lähtevä Jumalan voiman virta vaikuttaa voimana siihen kohteeseen, jonka puolesta rukoilette. Vaikutusvirrat, jotka kulkevat ihmisten välillä, paikallisuudesta riippumatta, alkavat tulla huomatuiksi psyykkisen tieteen tutkijoille. Tällainen esirukous on osa langaton lennättimen kaltaista Jumalan säännönmukaista toimintaa.

Pyydän tänään teitä rukoilemaan tällä tavalla kansamme puolesta sen vaikeuksissa, niiden puolesta, jotka totellen velvollisuuttaan heittävät henkensä haavoitettujen, sairaiden, kärsivien, kuolevien ja juuri kuolleiden puolesta. Kantakaa heitä toiseen maailmaan rukouksillanne.

Tietäjä – n:o 12, 1914