Kuinka kaksi munkkia rukoili

Tapahtui kerran, että rukoushuoneessa veljeskunnan rukoilemista tarkastelevan pyhän Avvan sisäinen näkö avautui ja hän näki, kuinka kukin heistä rukoili. Hänen huomionsa kiinnittyi kahteen munkkiin, jotka rukoilivat polvistuneina alttarin lähellä ja olivat hyvin hämmästyneet heitä ahdistavista ajatuksista. Ja kun hän katsoi heihin, hänen suotiin tunkeutua aivan heidän sielunsa syvyyksiin ja nähdä, kuinka heidän taistelunsa alkoi vihollista vastaan.

Heitä häiritsevät ajatukset kiertelivät heidän ympärillään aivan kuin vihainen mehiläisparvi. He eivät saaneet olla rauhassa, ja rukoileminen oli mahdotonta niin kauan kuin viholliset pysyivät polvistuneiden munkkien auran sisäpuolella.

Vihdoin toisen veljen alakuloinen painiskelu muuttui taipumattomaksi päättäväisyydeksi vihollisen kukistamiseksi. Hänen tahtonsa aina vain lujittui, ja samalla vahvistui myös hänen ympärilleen noussut näkymätön seinä. Se tuli niin vahvaksi, ettei yksikään surisevista elementaaleista voinut tunkeutua sen lävitse.

Katsellessaan Avva näki, kuinka syvästi kunnioittavan uskon puhdas valo ympäröi voiton saaneen munkin kirkkaalla säteilyllä. Hänen ympärilleen rakentui aivan kuin kristalliseinä, jota vihollinen turhaan koetti särkeä, ja sisäpuolella sielu vaipui ylevään mietiskelyyn.

Silloin Avva kääntyi ympäri nähdäkseen toisen munkin. Tämän ympärillä hän ei nähnyt kristalliseinää eikä valkoista loistetta, vaan elävän Tulen leimahtelemista. Munkin koko sielun näytti liekehtivän rakkautta, joka säteili ulospäin houkutellen mukaansa kaikki hänen ympärillään lentelevät ja häntä ahdistaneet vihollisvoimat. Avvasta näytti, että joutuessaan leimahtelevaan liekkiin ne muuttuivat siinä, ja takaisin syöksyessään ne olivat jo valoisia, koko veljeskunnalle hyvää tekeviä voimia.

Silloin Avva kumarsi päänsä ja mitä hartain kunnioitus täytti hänen sielunsa.

Suom. A. P.

Kieliasua uudistettu.

Ruusu-Risti — joulukuu 1922

 Etusivu   Eri uskonnot