Elämän salaisuus

Sua etsin, oi Ikuinen Henki,
Sua etsin ja hapuilin,
Sua läheltä etsin ja kaukaa
Ja yössäni harhailin.

Sua, elämän sykkivä sydän,
Ma pilvistä haaveksin,
Sua kaukaa, kaukaa ma huusin
Ja taivasta uneksin.

Sua uskoista, opeista etsin
Ja kirkoilta kyselin,
Sua tieteestä, taiteesta tutkin
Ja viisailta utelin.

Olin eloni vuosia monta
Yhä kysyen etsinyt –
Ah! muotoja muuntuvia
Vain olin ma löytänyt.

Vaan kerranpa kuisketta pyhää
Ma kuuntelin aavistain –
Oi Ikuinen, Sinut ma löysin
Mun omasta rinnastain.

Nyt ymmärrän: Iäistä kantaa
Jok' ihminen povessaan,
Ja iäisen Jumalan kuvan
Hän kätkevi sielussaan.

On ihmisen ihanne suuri
Luo totuuden korkean,
Ja jokainen ihmisenlapsi
Hän Poika on Jumalan.

P. P-nen

Tietäjä — joulukuu 1908

Etusivu

Runoja