Poimintoja Apollonios Tyanalaisen puheista ja kirjoituksistaKoska Jumalat tietävät kaikki asiat, pitäisi temppeliin oikeassa mielessä astuvan mielestäni rukoilla näin: "Antakaa minulle, Jumalat, mitä minulle kuuluu!" Auringon Jumala, lähetä minut maailmalle niin kauas, kuin on hyvä sinulle ja minulle. Anna minun tuntea hyvät, äläkä koskaan anna minun tuntea pahoja äläkä niiden minua. Suokaa, Jumalat, että minulla olisi vähän ja etten tarvitsisi mitään. Te näette, kuinka varpuset pitävät huolta toisistaan ja kuinka onnellisia ne ovat saadessaan jakaa kaiken, mitä niillä on. Kuitenkaan me ihmiset emme hyväksy sellaista käytöstä. Jos näemme ihmisen jakavan tavaransa muille, sanomme sitä tuhlaamiseksi, liioittelemiseksi ja mitä nimiä keksimmekään ja nimitämme lahjoituksen kohteita mielistelijöiksi ja loisiksi. Mitä muuta voimme siis tehdä, kuin sulkeutua kotiimme kuin syöttölinnut ja täyttää mahaamme, kunnes halkeamme lihavuudesta? Mielikuvitus on yksi voimakkaimmista kyvyistä, sillä se saa meidät tunkeutumaan lähemmäksi todellisuuksia. Laki velvoittaa meitä kuolemaan vapauden puolesta, ja luonto määrää, että meidän on kuoltava vanhempiemme, ystäviemme ja lastemme puolesta. Kaikilla ihmisillä on nämä velvollisuudet. Mutta korkeampi velvollisuus tulee viisaalle: hänen on kuoltava periaatteidensa ja totuuden puolesta, jota hän pitää elämäänsä rakkaampana. Laki ei aseta tätä valintaa hänelle eikä luonto, vaan sen asettaa hänen oman sielunsa voima ja rohkeus. Hänen päätöksensä ei horju, vaikka tuli ja miekka häntä uhkaisivat eikä se voi pakottaa häntä lausumaan pienintäkään valhetta. Hän säilyttää muiden elämien salaisuudet ja kaiken sen, mikä hänelle on uskottu yhtä tunnollisesti kuin vihkimyksen salaisuudet. Tiedän enemmän kuin muut ihmiset, sillä tiedän, että osa tiedoistani kuuluu hyville, osa viisaille, osa itselleni ja osa Jumalille, mutta mikään siitä, mitä tiedän, ei kuulu tyranneille. Viisas ihminen, joka tuntee itsensä ja jolla on oma itsensä jatkuvana kumppanina oikealla puolellaan taistelemassa, ei nöyristele sen edessä, mitä rahvas pelkää, eikä pelkää vähääkään häpeämättä tehdä sitä, mitä useimmat ihmiset pelkäävät. Näin ihmisiä, jotka elivät maan päällä eivätkä kuitenkaan olleet maan päällä ja jotka oli suojattu kaikilta puolilta ja olivat kuitenkin ilman suojaa eivätkä omistaneet muuta kuin mitä kaikki omistavat. Lähde: G. R. S. Mead: Apollonios Tyanalainen [Biokustannus, 2002] |