Tyhjä rajattomuus

Syntymättömänä, häviämättömänä,
Vailla menneisyyttä, vailla tulevaisuutta,
Valonhämy ympäröi hengen maailmaa.
Kaikki unohtuu hiljaa ja puhtaasti, kuin valtavassa tyhjyydessä.
Taivaan sydämen loiste valaisee tyhjyyden.
Merenpinta on tasainen ja heijastaa pinnassaan kuun.
Pilvet häviävät siniseen avaruuteen.
Vuoret loistavat kirkkaina.
Tajunta sulautuu näkemiseen.
Kuunkiekko lepää yksinään.

Teoksesta Kultakukan salaisuus


Etusivu

Runoja