Kertomus joogista

Theosophist-lehden marraskuun numerossa nimimerkki "Tahsildar" kertoo hauskan kertomuksen omituisesta miehestä, joka asui jonkin aikaa hänen talossaan.

Eräänä päivänä Tahsildar kulki ystävänsä kanssa iltamyöhällä tietä pitkin, kun he näkivät vähän matkan päässä kirkkaan valon erään puun alla. Se näytti leijuvan ilmassa parin jalan korkeudella maasta. Mennessään katsomaan he tapasivat alastoman miehen istuvan liikkumattomana, mutta valo katosi aina heidän lähestyessään, kunnes näkyi taas kauempana. Mies ei mitään vastannut heidän kysymyksiinsä eikä kiinnittänyt mitään huomiota heihin, vaikka he tyrkkivät häntä.

Muutaman päivän päästä tavattiin sama mies istumassa Tahsildarin asunnon läheisyydessä. Nytkään hän ei puhunut mitään, vaikka häntä puhuteltiin kaikilla kielillä. Hän jäi olemaan taloon ja nautti jo muutaman päivän päästä vähän maitoa. Ensimmäisen kerran hän puhui eräänä iltana, kun postimies paraikaa jakoi päivän postia. Isäntä oli saanut kirjeen, mutta ennen kuin hän sen avasi, vieras virkkoi hindiksi:

"Munshi, minä sanon, mitä siinä kirjeessä on. Se sisältää viestin, että vaimonne on synnyttänyt tyttölapsen."

Tämä herätti suurta ihmettelyä, kun se huomattiin todeksi. Kun kirje oli luettu, virkkoi taas outo vieras:

"Toinen kirje on jo postissa, jossa kerrotaan, että lapsi on kuollut."

Läsnä olevat päättivät seuraavana päivänä kokoontua näkemään, oliko vieraan sanoissa perää. Ja todellakin postimies toi kirjeen, joka vahvisti sanat tosiksi. Sen jälkeen kaikki katsoivat kunnioituksella vierasta, joka useamman kerran näytti esimerkkejä salaisista kyvyistään. Tahsildar kertoo, miten eräänä päivänä kummallinen vieras sanoi, että isännän vaimoa, joka asui kaukana sieltä ja jota hän ei ollut koskaan nähnyt, riivasi eräs henkiolento, joka ei ollut suorastaan vihamielinen, mutta kuitenkin kiusallinen.

"Mastān" – niin kuin miestä alettiin kutsua – valmisti talismaanin eli taikakalun, jota kantamalla vaimo säästyisi siitä kiusalliselta vaikutukselta, jonka syytä hän ei itse ollut ymmärtänyt.

Kerran tapahtui, että oli isännän vieraina kaksi baptistilähetyssaarnaajaa, ja katsellessaan tuota kummallista miestä, joka istui polttaen piipussa ganjaa, erästä ruohoa, toinen heistä virkkoi tälle:

"Mikset lakkaa polttamasta? Etkö tiedä, että on paha tapa polttaa ganjaa?" Ja isännän puoleen kääntyen hän sanoi: "Tuota miestä te kunnioitatte, vaikka hän polttaa tuollaista huonoa ainetta."

Isäntä pysyi vaiti, mutta Mastān vastasi: "Voi, te pādre (isä) raukka, totta on, että polttaminen on paha asia. Minä olenkin valmis jättämään tämän huonon tapani, jos myös te jätätte yhden teidän huonoista tavoistanne."

"Mikä huono tapa minulla on?" kysyi lähetyssaarnaaja loukkaantuneena.

"Te juotte alkoholia", vastasi Mastān.

Se näytti osuvan arkaan paikkaan, mutta pādre vastasi: "Oh, minä en koskaan juo liiaksi, ja sitä paitsi viini ei ole vahingollista ihmiselle, mutta teidän ganjanne voi tappaa ihmisen."

"Niinkö?" huudahti Mastān. "No, minä haastan teitä kokeeseen. Käskekää tuoda niin paljon ganjaa kuin luulette tappavan minut, minä poltan sen, jos te puolestanne juotte niin paljon väkijuomia kuin minä luulen tappavan teidät."

Lähetyssaarnaaja todella suostui tähän haasteeseen ja käski tuoda suuren korin, joka oli yli jalan pituinen, levyinen ja korkuinen ja täynnä ganjaa. Joukko ihmisiä pantiin täyttämään piippuja tällä aineella, ja Mastān veti syvään henkeään ja tyhjensi yhden piipullisen tuhkaksi joka siemauksella. Kun tunnin kuluttua koko kori oli poltettu loppuun ja Mastān kääntyi rauhallisesti puhuttelemaan lähetyssaarnaajia:

"Pādre, tässä olen, kuten huomaatte, enkä ole kuollut." Lähetyssaarnaajat näyttivät surkeilta, mutta Mastān jatkoi säälimättä: "Nyt on teidän vuoronne osoittaa teidän pahan tapanne vahingollisuus. Teidän pitää juoda kaikki alkoholi, jonka olen varannut teitä varten."

Mutta lähetyssaarnaajat nousivat ylös ja kumarsivat oudolle muukalaiselle ja pakenivat pikaisesti talosta.

Theosophistin numerossa on valokuva tästä miehestä. Häntä suostuteltiin pitkään kuvattavaksi, ja vihdoin hän istui tuoliin, ja hänen ylleen kiedottiin vaate.

Oltuaan kolme viikkoa kertojan vieraana Mastān ilmoitti jatkavansa matkaansa, ja Tahsildar meni mukaan saattamaan häntä. Ensimmäisen yönsä he viettivät talossa, joka oli ollut kolme vuotta autiona pahojen kummittelevien henkien tähden. Mastān istui tuolissa keskellä lattiaa, mutta toinen pani maata. Keskellä yötä hän heräsi, kun Mastān huusi:

"Murshad, Murshad, hän on liian vahva, tule auttamaan."

Murshad merkitsee opettajaa, gurua. Mastān kertoi, että talossa oli asunut hyvin paha ja voimakas demoni, jonka karkottamiseksi hänen täytyi kutsua oma gurunsa avuksi. Seuraavana päivänä he kutsuivat talon omistajan paikalle, ja siitä asti oli talo kiusanhengistä puhdistettu.

Eräs Talshidarin ystävä oli matkustanut H. P. Blavatskyn kanssa, ja miehellä oli tuolloin side jalassaan. H. P. B. oli tiedustellut, mikä jalassa oli, ja mies oli vastannut sen olevan pahasti kipeä, eivätkä englantilaiset lääkärit osanneet parantaa sitä. H. P. B. sanoi, että jalkakipuinen tapaisi vuoden kuluttua jalon miehen, joka parantaisi jalan. Ja suunnilleen vuoden päästä mies sattui kohtaamaan Mastānin, joka siveli sylkeään miehen jalkaan ja se parani.

Tällaisia ihmisiä tavataan vielä meidän päivinämme Intiassa, kaikkien ihmeitten maassa. Heillä ei ole kotia, ei sukua, ei nimeä, ei muuta omaisuutta kuin keppi, ei edes ruumiin verhoa. He ovat "koko maailman kansalaisia", näyttelevät ihmisten keskuudessa vaikka hullun osaa, mutta ovat oppineet kulkemaan itsetietoisesti näkymättömissä maailmoissa, vaikka ruumis istuu liikkumattomana samassa paikassa. He eivät ole Mestareita, mutta eivät myöskään enää tavallisia ihmisiä. He näkevät ja kuulevat paljon, mitä eivät muut näe eivätkä kuule. Ja kuitenkin he ovat aivan toisella tiellä kuin meediot, jotka hervottomina antautuvat "henkien johdettaviksi".

V. H. V.

Tietäjä — tammikuu 1910

Tietäjän kirjoituksen kieliasua on uudistettu ja hieman lyhennetty sekä myös täydennetty alkuperäisen artikkelin avulla.

Alkuperäinen artikkeli kokonaisuudessaan:

https://www.nevillegoddardbooks.com/PDF%20BOOKS/theosophist_v31_n2_nov_1909.pdf


Etusivu

Sekalaiset