Sielu kristallivuorella

Sielu oli matkalla
kristallivuorelle
— avojaloin.

Tie oli tuskallista
kulkea
ja vaikeaa nähdä
eteenpäin,
sillä hänen täytyi
kuljettaa mukanaan
seitsemää huntua.

Mutta jokaisessa
pysähtymispaikassa
niistä putosi yksi,
ja matka keveni.

Kristallivuoren laelle
johtavien portaiden luona
oli jäljellä vain
seitsemäs.
Ja viimeisellä
askelmalla
sekin putosi pois.

Siellä ylhäällä
vuorella
hän seisoi
ultrapuvussaan.
Ja hän sulautui
kristallipeiliin
ja auringon säteisiin.

Martta Sparre

Elonpyörä — 1964 n:o 1

Etusivu

Runoja