Miten ”Salaista oppia” on luettava

Otteita Robert Bowenin H. P. Blavatskyn opetuksista tekemistä muistiinpanoista

”Salainen oppi” on ainoastaan pieni osa sitä esoteerista oppia, jonka Okkulttisen Veljeskunnan jäsenet tuntevat. Se sisältää Blavatskyn mukaan niin paljon kuin maailmalle voidaan antaa tulevan vuosisadan [1900-luvun] aikana. Maailmalla tarkoitetaan tässä (H. P. B:n mukaan) persoonallisessa luonnossa elävää ihmistä. Tämä ”maailma” löytää Salaisen opin kahdesta osasta kaiken sen, mitä se käsittää, mutta ei enempää. Tätä ei ole kuitenkaan ymmärrettävä niin, etteikö oppilas, joka ei enää elä ”maailmassa”, voisi löytää tästä kirjasta paljon enemmän kuin ”maailma” löytää. Jokainen muoto, kuinka kehittymätön tahansa, sisältää luojansa kuvan siihen kätkettynä. Niinpä pitää myös kirjailijan teos – olkoonpa se kuinka salainen tahansa – sisältää kätketyn kuvan tekijänsä tiedosta. H. P. B. sanoo, että jos Salaista oppia luetaan sivu sivulta, kuten muitakin kirjoja, tuntuu kaikki pelkältä sekamelskalta. Ensimmäinen tehtävämme on – vieköönpä se vaikka vuosia – saada jonkinlainen käsitys ”kolmesta perusprinsiipistä”, joista puhutaan esipuheessa.

H. P. B. puhuu paljon ”perusprinsiipeistä”:

”Jos joku kuvittelee saavansa Salaisesta opista täydellisen kuvan maailmankaikkeuden rakenteesta, niin tämän kirjan lukeminen ainoastaan hämmentää häntä. Salaisen opin tarkoituksena ei ole lausua ratkaisevaa sanaa olemassaolosta vaan ainoastaan antaa viitteitä totuutta kohti. Hän toistaa tämän huomautuksen monta kertaa. On hyödytöntä mennä sellaisten luo, joita kuvittelemme edistyneiksi oppilaiksi ja pyytää heitä selittämään Salaista oppia. He eivät voi sitä tehdä. Jos he koettavat tehdä niin, he voivat korkeintaan antaa lyhyitä ja kuivia esoteerisia tulkintoja, jotka eivät ole lähelläkään totuutta. Sellaisten selitysten hyväksyminen merkitsee pysähtymistä määrättyihin ideoihin, kun totuus sitä vastoin on jokaisen idean tuolla puolen, mitä voimme kuvitella tai ilmaista. Esoteeriset selitykset ovat aina hyviä eikä pidä hyljeksiä, niin kauan kuin niitä pidetään ainoastaan viitteinä vasta-alkaville eikä hyväksyä niitä sellaisinaan.

Seuraavassa ohjeita millä tavalla Salaista oppia on lähestyttävä.

Lähestykää Salaista oppia toivomatta löytävänne lopullista totuutta siitä tai ilman mitään muuta ajatusta kuin katsoaksenne, kuinka pitkälle se voi johtaa totuutta kohti. Ottakaa opiskelu järkenne harjoittelun ja kehittämisen välikappaleena. Ottakaa huomioon seuraavat neuvot.

a) Salaisen opin perusopetus on olemassaolon perusykseys. Tämä ykseys on kokonaan eri asia kuin se, mitä tarkoitetaan esimerkiksi sanomalla, että kansa tai armeija on kokonaisuus tai että tämä planeetta on kokoonpantu magneettisista voimista. Salaisen opin ykseys ei ole sama asia, vaan se merkitsee, että olevaisuus on Yksi, ei eri osasten yhdistelmä. Se on yksi olevaisuus. Tällä olevaisuudella on kaksi olemuspuolta, positiivinen ja negatiivinen: positiivinen on henki eli tajunta; negatiivinen on substanssi, tajunnan subjekti. Tämä olevaisuus on Absoluutti ensimmäisessä ilmennyksessään. Koska se on absoluuttinen, mitään ei ole sen ulkopuolella. Se on koko olevaisuus. Jos siitä voitaisiin erottaa osa, joka ei olisi absoluuttinen, niin heti tulisi mieleen vertailu sen ja kokonaisuuden välillä. Vertailu on sopimaton absoluutti-käsitteeseen. On selvää, että tämä perusolemus eli absoluuttinen olevaisuus on todellisuus joka ilmenemismuodossaan. Atomi, ihminen, Jumala ovat kukin erikseen ja kaikki yhdessä absoluuttista olemista, se on niiden todellinen luonne. Tämä ajatus on aina pidettävä mielessä Salaista oppia tutkittaessa.

b) Toinen perusidea on se, ettei ole mitään kuollutta ainetta. Jokainen atomi on elävä. Toisin ei voi olla, koska jokainen atomi on perusolemukseltaan absoluuttista olemista. Sen tähden ei ole mitään sellaista kuin välitila, eetteri, akasha, tai nimittäkää niitä miksi tahansa, jossa enkelit ja elementaalit uiskentelevat kuten kalat vedessä. Tällainen on yleinen käsitys. Totuus on se, että jokainen atomi on elämä itse.

c) Kolmas perusajatus on, että ihminen on mikrokosmos. Koska niin on, niin kaikki taivaan hierarkiat ovat hänessä. Mutta todellisuudessa ei ole mitään mikrokosmosta eikä makrokosmosta, on vain yksi oleminen. Sellaiset käsitteet kuin pieni ja suuri ovat ainoastaan rajoitetun tajunnan näkemyksiä.

d) Neljäs ja viimeinen perusidea on ilmaistu suuressa hermeettisessä aksioomassa. Se yhdistää kaikki muut ja kuuluu: Niin sisä- kuin ulkopuolella, niin suuressa kuin pienessä, niin ylhäällä kuin alhaalla, on ainoastaan yksi elämä eli laki. Ei ole mitään sisäpuolta eikä mitään ulkopuolta, ei mitään suurta eikä mitään pientä, ei korkeaa eikä matalaa jumalallisessa taloudessa. Nämä perusideat on aina muistettava Salaista oppia tutkittaessa.”

”Nämä mentaaliset harjoitukset ovat usein hyvin rasittavia”, sanoi H. P. B. hymyillen. Ei suinkaan kukaan ole niin tyhmä, että ajaa itsensä hullujen huoneeseen harjoittelemalla aluksi liikaa. Arvot ovat tajunnan työskentelyn välikappale, ja jokainen tietoinen ajatuskuva muuttaa ja hävittää aivojen atomeja. Tavallinen ajatustoiminta liikkuu tutuilla alueilla aivoissa eikä pakota atomeja pikaisiin uudelleen järjestäytymisiin. Mutta tämä uudenlaatuinen mentaalinen ponnistus aukoo aivan uusia ”polkuja” aivoihin. Arvostelukyvyttömästi harjoitettuna tällainen ajattelu voi saada aikaan vaikeita fyysisiä häiriöitä aivoissa.

Tämä ajattelemisen laatu on samaa, mitä intialaiset nimittävät jnanajoogaksi. Kun ihminen edistyy jnanajoogassa, hän huomaa syntyvän käsityksiä, joista – vaikka hän onkin tietoinen niistä – ei voi muodostaa minkäänlaista mentaalista kuvaa. Ajan kuluessa nämä käsitykset tulevat muodostumaan mentaalisiksi kuviksi. Silloin on oltava varuillaan ja kieltäydyttävä siitä harhakäsityksestä, että nämä ihmeelliset ja uudet kuvat olisivat todellisuutta. Sitä ne eivät ole. Kun ihminen työskentelee edelleen, hän huomaa näiden kuvien käyvän himmeiksi ja epätyydyttäviksi ja lopuksi häviävän kokonaan. Tämä on toinen vaarallinen kohta, koska ihminen silloin huomaa jääneensä tyhjyyteen ilman mitään käsitystä, mihin voisi nojata, ja ilman mitään kuvaa, mihin voisi tarttua kiinni. Uskollinen oppilas tahtoo kuitenkin työskennellä siitä huolimatta, ja nyt hänelle alkaa pulpahdella muodottomia välähdyksiä, jotka ovat alkuna suurempiin ja kauniimpiin kuviin kuin mitkä hän äsken jätti. Mutta oppilaan tulee tietää, ettei mikään kuva koskaan vastaa todellisuutta. Tämä uusi häikäisevä kuva himmenee ja katoaa kuten toisetkin. Ja niin prosessi jatkuu, kunnes lopuksi äly on voittanut, ja opiskelija astuu muodottomaan maailmaan, josta kaikki muodot ovat rajoitettuja heijastuksia. Salaisen opin uskollinen tutkija on jnanajoogi, ja tämä joogatie on oikea tie länsimaalaiselle opiskelijalle. Salainen oppi on oleva hänelle tienviittana polulla.

Teosofi — 1942 n:o 7-8


Koko alkukielinen teksti:
https://newtheosophynetwork.com/blog/the-secret-doctrine-and-its-study-r-bowen


Etusivu

Salainen oppi

Teosofia