Neuvoja mestarilta

Theosophistissa [toukokuu, 1910] on ensimmäisen kerran julkaistuna muuan Mestari K. H:n kirje eräälle Lontoon looshin jäsenelle. Siinä sanotaan mm.:

Te olette virkailija Lontoon looshissa ja sellaisena teillä on erityinen velvollisuus ja hyvä tilaisuus. Ei ole tarpeeksi, että näytätte esimerkkiä puhtaasta, hyveellisestä elämästä ja suvaitsevaisuuden hengestä. Tuo on vain kielteistä hyvyyttä eikä riitä opetuslapseksi pyrkivälle. Teidän tulisi jo yksityisenä jäsenenä saatikka virkailijana, oivaltaa, että teidän pitää hankkia henkistä tietoa ja voimaa, jotta työ teistä saisi tukea ja ympäriltänne olevat tietämättömyyden uhrit oppisivat kärsimyksen syyn ja sen parannuskeinon.

Jos tahdotte, voitte tehdä kotinne mitä tärkeimmäksi henkistyttävän vaikutuksen keskustaksi. Voima on nyt siihen keskitettynä ja pysyy, jollette sitä vähennä tai karkota – pysyy siunaukseksi ja eduksi teille. Hyvä on, jos rohkaisette jäseniä ja kyselijöitä käymään luonanne ja pidätte kokouksia myötätuntoisempien kanssa tutkimista varten... Jos jokainen jäsen ottaisi tunnuslauseekseen erään nuoren pojan sanat: "Minä olen enemmän teosofi kuin englantilainen", ei vihollinen koskaan tuhoaisi Seuraanne. Uusille tulokkaille olisi opetettava ja vanhempien jäsenten olisi ryhdyttävä ankaraan työhön tehdäkseen elämänsä teosofiseksi...

Aikaa on kyllä opetuslapsen ehdoista keskustelemiseen silloin kun pyrkijä on ensin sulattanut, mitä nyt on jo julkaistu ja on päässyt suurimpien vikojensa ja heikkouksiensa herraksi. Jos eurooppalaiset jäsenet toivovat hyvää emäseuralle, tulisi heidän auttaa sen julkaisujen levittämistä ja niiden kääntämistä muille kielille, jos ne sitä ansaitsevat. Voitte sanoa veljesjäsenillenne, että hyvät aikeet ja kauniit sanat eivät merkitse meidän edessämme paljoakaan. Tekoja me kaipaamme. Jos looshinne jäsenet täysin täyttävät velvollisuutensa, niin materialismin edistys, vaarallinen itsensä hemmottelemisen kasvu ja taipumus henkiseen itsemurhaan voidaan estää. Sijaissovituksen teoria on tuonut mukanaan välttämättömän vastavaikutuksensa – ainoastaan tieto kannasta voi sen purkaa. Heiluri on heilahtanut sokean uskon äärimmäisyydestä äärimmäisen materialistiseen epäileväisyyteen, eikä mikään muu voi sitä seisauttaa kuin teosofia. Eikö sen puolesta kannata työskennellä ja pelastaa kansat siitä tuomiosta, jota heidän tietämättömyytensä heille on valmistamaisillaan?

Luuletteko, että totuus on teille näytetty omaa hyötyänne varten? Että me olisimme katkaisseet vuosisatojen äänettömyyden hyödyttääksemme ainoastaan kourallista haaveksijoita? Teidän karmanne yhteen sattuvat säikeet ovat vetäneet teidät tähän Seuraan niin kuin yhteiseen polttopisteeseen, jotta kukin avustaisitte päättämään niitä tuloksia, joita viime elämässänne aloititte, vaikka silloin ne jäivät kesken. Ei kukaan liene teistä niin sokea, että hän luulee ensi kerran olevansa tekemisissä teosofian kanssa. Varmaankin te ymmärrätte, että se merkitsisi samaa, kuin että sanoisitte vaikutusten ilmaantuvan ilman edelläkäyviä syitä. Tietäkää siis, että nyt teistä kustakin riippuu, tuletteko tästä lähin yksinänne taistelemaan henkisen viisauden saavuttamiseksi tässä ja seuraavassa ruumiselämässä vai ponnistelemaan yhdessä nykyisten kumppanienne kanssa, keskinäisen myötätunnon ja rakkauden erinomaisella avulla.

Siunaus kaikille – jotka sitä ansaitsevat.

Tietäjä – elo-syyskuu 1910

Alkuperäinen artikkeli:

http://iapsop.com/archive/materials/theosophist/theosophist_v31_n8_may_1910.pdf


Etusivu

Teosofia